Jämätakki

Tässä se nyt ois. Jämälankakirjan innoittamana tein jämälangoista villatakin. Jos jostakusta tämä näyttää hämärästi tutulta, niin eipä ihmekään, olen tehnyt vähän vastaavan aiemmin ja siitä katselin silmukkamääriä ynnä muuta osviittaa. Resoreissa oleva oliivinvihreä lanka on itsevärjättyä Nallea, muut langat on Vuorelman Vetoa, Maijaa sekä Nallea. Yhteensä käytin noin kymmentä eri väriä, joitakin on tosin ihan vain parin raidan verran. Lankoja kului vähän päälle 300 grammaa. Eli jämälankavarastoni ei vajunut oikeastaan ollenkaan...

Tein takista vilautuksen muutama postaus sitten, ja joku jo kyselikin langanpäistä ja että onko minulla joku kikkakolmonen päättelyvaiheeseen. Noh, en tiedä kuinka oikeaoppista tämä on ja käsityöopettajani varmaan menee sokeaksi tämän nähtyään, mutta olen itse sitä mieltä että nurja puoli on nurja puoli. Sanoohan sen jo nimikin.

Takki on neulottu siis alhaalta ylöspäin, vartalo-osa pyörönä kainaloihin, samaten hihat ja lopuksi yläosa neulotaan yhtenäisenä raglankavennuksilla. Vartalo-osassa kuljetin lankoja mukana kappaleiden sivussa työn edetessä, eli en katkaissut lankaa joka raidan jälkeen. Vähänhän se vaatii tarkkailua ettei langanjuoksut veny liian pitkiksi ja teinkin värien kanssa pientä rytmitystä vaikka yritinkin mahdollisimman satunnaista raitaa tehdä. Hihat neuloin pyörönä myös, mutta siellä lankojen kuljetus olikin vähän vaikeampaa (kaikki langat aina samassa kohdassa eikä kahdessa reunassa kuten vartalokappaleessa) ja ainakin ne tuppasivat kiristämään. Siellä katkoin lankoja useammin, mutta toisaalta aina, kun aloitin uuden langan, neuloin sitä noin 7 silmukkaa yhdessä edellisen kerroksen värin kanssa ja aion uskoa että silloin se on vähän niinkuin päätelty :)

Tässä tätä sekamelskaa nurjalta puolelta. Hihassa näkyy, kuinka olen päätellyt lankoja neulomalla niitä seuraavan värin kanssa yhdessä, toisinsanoen kaksinkertaisella langalla.

Ihan mukavan värimaailman sain aikaan, kaikki sävyt ovat murrettuja ja niitä raikastaa kirkkaanvalkoinen.