No tässä se nyt olisi. 9 erilevyistä kaulaliinaa ommeltuna torkkupeitoksi. Lankaa meni 1250g. Joukossa oli 7veikkaa, Cascadea, Dropsin Limaa, Lett Lopia... Konepestävä tästä ei siis tullut mutta ellei eläimille iske yllättävä hätä taikka oksennuskohtaus peiton lähellä, niin tuskimpa peittoa on tarve niin paljon pestäkään. Yleensä kastelen valmistuneet neuleeni, jolloin neulepinta ja saumat tasoittuvat, mutta tätä en kastellut. Saumat näyttävät vielä vähän pullottavan, mutta eiköhän nekin kohta tokene.
Soirot raidoitin täysin mielivaltaisesti ja langanpäät neuloin sekaan. Kyllähän ne langanvaihtokohdat vähän erottuu kun tarkasti katsoo, mutta minua ne eivät häiritse. Neuloin käsialaani nähden aika isoilla puikoilla (4,5mm) ja neulepinta on melko rentoa, ehkäpä jos joskus teen vastaavaa niin valitsen numeroa pienemmät puikot.
Kyselin aiemmin neuvoja ainaoikein-neuleen yhdistämiseen ja Saija vinkkasi erääseen youtube-videoon, jonka neuvoilla olisi kyllä taatusti saanut kauniit saumat. Olin kuitenkin jo ruvennut yhdistämään paloja pistoilla, joiden nimeä en tiennyt, ennenkuin tarkistin sen Käspaikan sivuilta : Luotospistot. Koska ommeltavat kappaleet ovat raidalliset, niin pistot kyllä erottuvat kun ei pysty samanvärisellä langalla koko ajan ompelemaan. Tällä pistolla ommeltaessa kappaleet kuitenkin asettuvat rinnakkain,eikä jää mitään saumanvaroja, jotka pullistelisivat toisella puolella.
Törmäsin muuten taannoin Ravelryn keskustelufoorumeilla juttuun, jossa aloittaja kyseli, että MIKSI ihmeessä neulojat valokuvaavat valmiita neuleitaan aina niin, että pistävät kissan istumaan neuleen päälle ja että eikö neule näkyisi paremmin ilman lihavaa kissaa makaamassa sen päällä? Keskustelu jatkui sitten niin, että kissaihmiset kertoivat aloittajalle totuuden, että kissataloudessa on liki mahdotonta ottaa valokuvaa tasolle asetetusta neuleesta ilman, että kissa on salamana paikalla ja asettuu tyytyväisenä neuleen päälle pesulle. Sitten juttu alkoikin rönsyillä niin, että kissaihmiset esittelivät erilaisia kissakuviaan, joissa kaikissa taisi myös jotain neuleita olla jossain taka-alalla :) Mutta tosiasiahan se on, että neule kuin neule näyttää paremmalta, kun sen päällä makaa kissa auringonläikässä päiväpesulla. Nih.
Hieno! Loistava idea kaikille niille jämälangoille ja hukkaostoksille, joita minäkin säilön lankavarastossani tyhjänpanttina!
VastaaPoistaMahtavan muhkea!
VastaaPoistaTämä on kyllä niin hieno väri-ilopeitto että!!
VastaaPoistaVautsi! Ja kyllä se on niin että viimeinen kuva oli paras:)
VastaaPoistaNo vaan tulipahan komea!
VastaaPoistaTosi kiva!
VastaaPoistaTuohon on kyllä ihana kääriytyä. Kyllä miusta kisu sopii mitä parhaiten neulekuviin. Kyllä miusta on mukava katsella sellaisia sisustuslehtiäkin, joissa talon lemmikit on kuvissa mukana.
VastaaPoistaUpea! Voi vain kuvitella, mikä nautinto on leikkiä tällä tavalla väreillä. Vähän hassu tuo kissakritiikki, kissat vaan mukaan kuviin!
VastaaPoistaMahtava peitto! Tykkään tosi paljon sen maanläheisistä väreistä. Kelpaa siinä kauniin kisun kelliskellä. :)
VastaaPoistaOn se upea! Väri-ilottelua kerrakseen. :) Tuossa kissakuva-asiassa olet kyllä ehdottoman oikeassa, näkeehän sen tuosta viimeisestä kuvastakin aivan selvästi
VastaaPoistaOlen huomannut, että jos kuvassa on kissa, niin minun tekee huomattavasti enemmän mieli neuloa itsellenikin samanlainen :P
VastaaPoistaUpea peitto. Ihanasti sekaisin eri värejä ja erilaisia raidoituksia. Hieno!
VastaaPoistaSe on niin kaunis! Ihana! Upea!
VastaaPoistaI want this blanket! :)
VastaaPoistaOn kyllä kiva peitto. Saumatkin näyttävät siisteiltä.
VastaaPoistaHuikea peitto ja kyllä totuus on että tuo viimeinen kuva on se ehdottomasti paras :D
VastaaPoistaKylläpä tuli upea peitto!
VastaaPoistaJa kissa-keskusteluun lisäisin vielä, että kyllä koiratkin tuppaavat leviteltyjen neuleiden päälle just kuvaushetkellä. Vai onkohan meillä sitten vaan semmoinen kissahenkinen koira...?
Yhtäkin huivia kun kuvasin (keittiön pöydällä) niin eiköhän koira hypännyt pöydälle ja mukaan kuvattavaksi. Se nyt vaan haluaa olla siellä missä emäntäkin. Hassuja kriitikoita :)
VastaaPoistaVoi että, mikä väri-iloittelu! Tuo peitto piristää taatusti päivää.
VastaaPoistaKissat kyllä sattuvat rakastamaan neuleita ja valokuvaamista, sekä huomion keskipisteenä olemista, joten onhan se lähes mahdotonta kuvata neuleita ilman kissaa! :D
Ihana! Tuon alle olisi mukava käpertyä kun maailma potkii päähän. Ja fiksu idea neuloa tuollaisia kaulaliinoja niin ei ole tuo kasaaminen niin työlästä.
VastaaPoistaAivan valtavan ihana peitto! Kissakin on nätti :)
VastaaPoistaTooosi hieno ja lämpimän näköinenkin ja hyvä idea! Ja kissakuva on ihana :)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSe on mainio saumoineen päivineen! Mahtava :)
VastaaPoistaOHO, voiko kauniimpaa olla!
VastaaPoistaUpea peitto!
VastaaPoistaIhana peitto :)
VastaaPoistaTulipas ihana peitto! Tykkään väreistä kovasti. Tahtoo kans!
VastaaPoistaVauva- tai taaperotaloudessa sama pätee lapsiin; aina on joku änkeämässä kuviin.
VastaaPoistaJa on muuten hiano kum mikä toi peitto!
HEI!
VastaaPoistaIhana peitto...ja ihailua kasvattaa se, että peitto on ollut SUURItöinen :)
Mutta kysymys aikaisemmasta postaksesta: Rai-rai-raitasukkien sisällä sinulla näkyi jonkinlaiset sukkablocit (vai miksikö niitä nimitetään). Mistä olet ne hankkinut?
Etukäteen kiitos vastauksestasi ja miä kitän kivasta ja kauniista blogista.
Onpa kaunis! Tämän idean laitan kyllä korvan taakse.. ja kyllä kissa aina kruunaa kuvan!
VastaaPoistaKovasti kiitoksia kommenteista! Alkuperäinen ideahan ei siis ole minun, joitakin postauksia aiemmin kerroin mistä se ajatus lähti...Ja Johannalle tiedoksi,että sukkablokit on isäni käsialaa :)
VastaaPoistaJa sitten penkomaan jämäkeriä... kiitos inspiraatiosta!
VastaaPoistaVoi miten iloinen peitto ja helppo tehdä, nyt en sitten voikaan antaa pois/hävittää noita pussiin kerättyjä langanjämiä. Toisaalta hyvä että ovat samassa paikassa sitten kun iskee tällaisen peiton neulomisinspis.
VastaaPoistaJa kissat, ne vain ovat ihania.