Nimittäin puikoille. Ei-niin-valtaisa puikkokokoelmani on majaillut tähän asti vanhassa emalikannussa. Mikäs siinä, mutta ei se niin kaunis yhdistelmä ole ollut. Tänä aamuna seikkaillessani blogistaniassa löysin
Villilangan blogista ohjeen puikkopussille. Ja eikun hihat heilumaan!
Kirpparilta löytynyt retrokangas pääsi päälliskankaaksi.
Sisäpuoli näyttää puikkopussin ( ja minunkin) hempeämmän puolen. Marimekon
Maalaisruusu-kangas on myös kirpparilöytöjä. Vihreä vinonauha on anopilta saadun käsityötarvikepussukan sisältöä. Kaikki tarvikkeet siis löytyivät omia varastoja penkomalla.
Kirpparilta löytynyt retrokangas pääsi päälliskankaaksi.
Sisäpuoli näyttää puikkopussin ( ja minunkin) hempeämmän puolen. Marimekon Maalaisruusu-kangas on myös kirpparilöytöjä. Vihreä vinonauha on anopilta saadun käsityötarvikepussukan sisältöä. Kaikki tarvikkeet siis löytyivät omia varastoja penkomalla.
Esittelin innoissani aikaansaannostani Miehelle, joka kipaisi autotalliin ja toi sieltä tämän. Mies on sen joskus omin kätösin ommellut. Luulin ensin, että ala-asteella, mutta kuulemma joskus 18-vuotiaana, kun ajokkina oli punainen kuplavolkkari... Nuo siksakit on niin liikuttavat!
5 kommenttia:
Hauska yhteneväisyys miehesi ja sinun käsitöissä! =D Tuohon miehesi lokeroon kuuluvat lenkkiavaimet, vai?
Teillä on miehen kanssa paljon yhteistä. Molemman harrastukset mahtuvat omatekoisiin pusseihin!
:D Maalaisruusu on ihan uusi tuttavuus, toivottavasti kangasta löytää vielä ihan liikkeestäkin.
Melkoisen söpöt pussukat molemmilla =) Maalaisruusu on kyllä kaunis kangas!
Ihana postaus. Molemmat ompelukset ovat sympaattisia. :)
Lähetä kommentti