29.10.2016

Parvi siivekkäitä



Vaikkei pipo talvessa puhki kulukaan niin huonon ja nyppyisen näköiseksi se kyllä voi mennä. Uusia tarvitsee siis joka talvi ja onhan niitä kiva neuloakin. Varsinkin kun löytää hyvän mallin. Semmoiseksi voin kehua Justyna Lorkowskan mallia Zig Zag Wings. Ohje on Dk-vahvuiselle langalle mutta 8 silmukan mallikerta on helppo muuttaa langalle sopivaksi. 
  Miehelle tein pipon harmaasta Novitan Alpaca woolista ja luumun värisestä Nordic woolista. Eka kerta näitä lankoja puikoilla ja ihan hyvältä tuntuivat. Tähän pipoon vähensin yhden mallikerran verran silmukoita.
 Karismapussista löytyi sinkkukerät punaista sekä beigehköä ja siivet tein miehen piposta jääneestä luumun värisestä langasta. Tämä pipo pääsee joulupukin matkaan maailmalle.
Jämäkerät jäi viime talvena neulomastani villatakista ja niistä neuloin sammaleiset siivet. Lanka on BC Garnin  Semillaa ja koska lanka on vähän ohuempaa niin lisäsin yhden 8 silmukan siipiparin ja hyvä tuli. 
Aika somat ovat yhdessä.

22.10.2016

Slow knittingiä

Jostain sattui silmän termi slow knitting. Tämä on varmaan sitä jos mikä. Aloittelin tätä helmikuussa (tänä vuonna kuitenkin), keväthankien ollessa parhaimmillaan. Tavoitteena oli saada paita valmiiksi ennen (seuraavia) lumia. Ja kas, näin kävi! Paita on valmis eikä lunta vielä näy! Eikä vielä tarvitse tullakaan, jos kainosti saa toivoa.




Harmaa pohjaväri oli itsestään selvä valinta, mutta raitaväriä pohdin ystävänkin kanssa viinilasin äärellä. Aluksi minulla oli keltainen raita mielessä ja vyyhtikin oli jo ostettu, mutta sitten alkoi moinen iloittelu epäilyttämään. Raitaväri vaihtui siis turvalliseen valkoiseen. Klassikkoainesta, eikös vaan? 

Ohje on Isabell Kraemerin Westbourne, joka tehdään ylhäältä alas yhtenä kappaleena. Kaula-aukkoa muotoiltiin lyhennetyillä kerroksilla, ja se meni uusiksi pari kertaa, koska sekosin laskuissa ja enkä ollut enää varma mikä oli etupuoli ja mikä takapuoli. Kaula-aukon neulomisen jälkee en katsellut ohjetta vaan posottelin  hitaasti fiilistelin menemään. Kun äsken linkitin ravelryyn, huomasin pieniä eroavaisuuksia ohjeeseen verrattuna kaula-aukossa, hihansuissa ja helmassa. Tää on kuitenkin hyvä näin.


Lanka on ihanaa Tukuwoolia. Lankoja ostaessani elettiin vielä Tukuwool-aikaa ennen Titityytä ja laajempaa värikarttaa. Jos nyt alkaisin neulomaan tätä, värivalinta olisi varmaan jotain muuta. Se ihana vihreä houkuttaa kovasti...

Seuraavaksi puikoille tulee jotain minulle aivan uutta: vauvaneule! Kummityttäreni saa vauvan kohtapuoliin ja lupasin polleana neuloa jotain lämmikettä vauvalle. Kiirehän tässä  tulee vaikka olenkin ymmärtänyt että vauvaneuleet ovat aika pieniä ja nopeatekoisia...




15.10.2016

Langanlopussa kiitos seisoo.


Jämälanka. Aika kauhean alentava ja ruma sana niinkin monikäyttöiselle asialle. Mietin kovasti että olisiko sille jotain mukavampaa sanaa, tuleeko teille mieleen? Otsikkoon kirjoitin langanloppu mutta eihän sekään ole aivan totta, harvaa lankaa saa niiden periä yhdistelemälläkään loppumaan. Eivätkä loppuneet nämäkään langat. 
 Nämä mustapohjaiset  kirjoneulelapaset on ilmaisohjeella (Yarn ends mittens) neulotut. Aika orjallisesti ohjetta seurasin ja tein jopa kaksinkertaisen suun ranteeseen. Nyt jälkiviisaana neuloisin lapaseen peukalokiilan, mutta meneehän nämä ilmankin. Musta lanka on Fabelia ja värilliset langat ovat kaikkea Väinämöisestä Cascaden Heritageen. Kirjoneule vaati keskittymistä koska kuviot olivat joka värissä erilaiset ja toisessa lapasessa se vähän herpaantuikin. Löydättekö virheen? Tai voitais oikeastaan sopia että se on vain se mun puumerkkini eikä mikään virhe.


 Seuraavaksi kaivoin Dropsin Karisma-pussini esille. Olen neuloskellut useampia puseroita ja villatakkeja ko. langasta ja tykkään kovasti. Lankoja on jäänyt vähän jokaisesta projektista joten oli aika niitä hyödyntää. Etsin netistä intialaisen peukalokiilan ohjeen, kun jotenkin ajattelin tasaraitalapasten sillä piristyvän. Käytin Lankamaailman ohjetta.
 
Nalle-langoista neuloin yhdet miesten sukat pukinkonttiin. Käytin moniväristä Nalle Taikaa ja siihen yhdistelin erivärisiä keränloppuja. Sanomattakin lienee selvää että yksikään ei loppunut.

2.10.2016

Sarvi otsassa


Neuloin viime talvena parit kissalapaset, jotka oli suunnitellut Barbara Gregory. Nyt ostin pari lapasohjetta häneltä lisää. Toiset lapaset neuloin jo mutta koska ne olivat ensimmäinen valmistunut joululahja (oikeasti, syyskuussa!!) niin ne näette vasta joulun jälkeen. Mutta tässä toinen pari, joka jää kyllä ihan itselle. Pitäähän jokaisella aikuisella naisella nyt  yhdet yksisarvislapaset olla!

 Malli on Chance and Comet. Ohjeessa on lapsen ja aikuisen koot ja useampi erilainen kuvavaihtoehto. On yksisarvisia, poneja, linnoja ym söpöjä asioita. Itselleni valitsin yksisarviset ja toiselle puolelle ihan pelkkiä pilkkusia. Lankana on Sandnes Sisu, josta en tätä keltaisenvihreää pohjaväriä ole koskaan aiemmin nähnyt, liekö joku syksyn uutuus. Sitä tulee mieleen kasviväreillä aikaan saadut keltavihreät. (Kasvivärjäys on muuten asia, jota tahtoisin oppia ja esitinkin paikallisen käsityökeskuksen ohjaajalle toiveen kurssista ensi kesänä. Jos ei kurssia tule niin sitten täytyy itse opiskella lisää. ) Kuviot on tehty tummanharmaalla langalla. Molempia riitti vajaa kerä. Tein lapaset kakkosen puikoilla, koska ohjeessa oli reiluhkosti silmukoita omaan kapeaan käteeni. Pinnasta tulikin lapasiin sopivaa peltiä ja luulen että lämpimätkin ovat. Ja ihanat.