21.2.2014

Vihreät kennot

Novitan syksyn 2013 lehdessä oli ryhdikkään oloisen neuletakin ohje ja kun kaapissa sattui olemaan siellä useita vuosia marinoitunutta oliivinvihreää Isoveli-lankaa, päätin kokeilla. Tämä tapahtui siis viime syyskuussa. Takki ohjeistettiin tekemään kappale kerrallaan ja sitä ensin vähän kapinoitsin mutta sitten päätin vain antaa mennä. Paksusta langasta kappaleita alkoikin syntyä nopsasti mutta shaalikaulukseen se sitten hyytyi. Neule joutui kaappiin pitkäksi aikaa.
 Uudenvuoden lupaukseni mukaisesti aloin selättää keskeneräisiä neuleitani ja heti pappatakin jälkeen pääsi tämäkin jakku uudelleen työstöön. Hihat neuloin ohjeesta poiketen ylhäältä alaspäin. Näin ei ommeltavaksi jäänyt kuin kylkisaumat ja ei se nyt niin paha homma ollut. Napeiksi löysin kivat puunapit ja näin oli tämä varsin monikäyttöinen neule valmis,
 Lankaa meni kaiken kaikkiaan melkein 700 grammaa. Jakku on ihanan lämmin ja ryhdikkyytensä ansiosta ihan edustuskelpoinen.
Muuten, sitä kolmatta keskeneräistä villatakkia ette koskaan valmiina tule näkemään, sillä se sai purkutuomion.

14.2.2014

Rokkipappa

Aloin urakalla selättämään keskeneräisiä villatakkejani ja aloitin tästä viimeisenä joulukuussa aloitetusta kopiotakistani. Ihastuin monen muun lailla Funky grandpa -neuleeseen mutta niin pihistytti etten ostanut ohjetta vaan ajattelin tehdä oman versioni. Tämä on tehty yhtenä kappaleena alhaalta ylöspäin, kainaloista ylöspäin on etu- ja takakappaleet tehty erikseen. Hihoja varten poimin hiha-aukoista silmukat, tein muotoa lyhennetyillä kerroksilla ja neuloin siitä pyörönä alaspäin. Olen kyllä tykästynyt tuohon hihan tekemisen tekniikkaan, sillä on tullut toistaiseksi aina hyvin istuvat hihat eikä tartte ommella saumoja.
 Langat tähän löytyivät omista jemmoista. Dropsin Alpacaa löytyy aina vaan jostain muutamia keriä, tähän valitsin kahta eri harmaata. Raitojen rytmin matkin suoraan alkuperäisestä mallista ja raitalankana käytin Väinämöistä värissä Maa. Aivan niin leveä ja laatikkomallinen tästä ei tullut kuin alkuperäisestä mutta silti ihan kiva. Jotenkin vain jäi tunne että olen tehnyt tämän ennenkin... Kaipa sitten tykkään niin näistä raitatakeista :)

Tein muutama vuosi sitten Still light -tunikan mutta se on jäänyt harmittavan vähäiselle käytölle ja lähinnä epäkäytännöllisten vajaiden hihojensa takia. Tämmöinen vilukissa ei nyt kertakaikkiaan talvella semmoisissa hihoissa tarkene! Neuloin jatkeet ja johan toimii. Ranteenlämmittimet ovat omasta päästä, lankana jotain muinaista meleerattua Sisua ja Dropsin Alpacaa. 

9.2.2014

Lisukkeita

Rocky Coastin jälkeen (kiitos muuten ihanista kommenteista!) sormet syyhysivät uuden neuletakin kimppuun, mutta sitkeä hartiajumi pakotti tuumaustaukoon. Tauolla syntyi pari pienempää työtä, jotka menevät accessories-osastoon.


Töissä tarvitsen jatkuvasti avaimia. Hajamielisyyteen taipuvaisena en voi kuvitellakaan muuta konstia kuin kantaa niitä kaulassa. Entisen avainnauhan hajottua tekaisin itse uuden. Letitin sen trikoosta, joka oli peräisin vanhasta huivista. Siitä tuli oikein kiva. Idean nappasin Omakoppa-blogista.


Ranteenlämmittimiä tarvitaan aina. Näissä jo ihana väri lämmittää! Lanka on ihanaa Lang Donegalia (100% merinovillaa).

PS. Pujoliivin ylijäämässä on taas myytävää.

6.2.2014

Joku sukkiin liittyvä otsikko

Kuten aiemmin kerroinkin, heitin Facebookissa tammikuun alussa lupauksen neuloa viidelle ensimmäiselle sukat tämän vuoden aikana. Tehtävä osoittautui sen verran mukavaksi että kaikki sukat ovat jo matkanneet saajilleen. Porukassa oli muutama neulontaa harrastava ja heidän sukkiinsa ajattelin panostaa hieman enemmän. Entinen työkaverini neuloo sukkia innokkaasti itsekin mutta en ole nähnyt hänen tekevän kirjoneuletta joten sitä piti niihin tehdä. Mallina on The Squirrel -sukat ja lankana Novitan Nalle. Tuli kyllä ihanat ja kuulosti saajakin tykkäävän!
Eräs sukitettava oli lapsuuden ystäväni jota en ole ala-asteen ensimmäisten luokkien jälkeen edes tavannut, mutta löysimme toisemme muutama vuosi sitten tuolta somesta. Hänen makunsa on minulle täysi arvoitus joten ajattelin lähteä liikkeelle aika perinteisin värein ja kuvioin. Hänenkin tiedän neulovan, joten en halunnut tyytyä pelkkään raitaan. Dropsilta löytyi kauniit kirjoneulevartiset sukat, jotka ystävälleni päätin tehdä. Lankana näissäkin Nalle sekä pikkunöttönen Vuorelman Vetoa.
 Sokerina pohjalla oli sukat silmäteräni lahjoittajalle, eli armaan Alponi ensimmäiselle emännälle. Malliksi valikoitui tietenkin Rakkausukat tassukuviolla ja väri-inspiraation lähteen varmaan arvaattekin  <3 p="">

2.2.2014

Viimeiset parit uunista ulos

Tässä viimeiset esittelemättömät lapaset tämän talven lapasviirauksen ajalta. Ensi syksynä sitten viimeistään jatketaan lapaskirjan parissa. Nyt on nimittäin otettu itseä niskasta kiinni ja työn alla ovat ne kaapissa viruneet keskeneräiset villatakit.
Dropsin Karisma-langasta tulevat kyllä ne pehmoisimmat ja lämpimimmät lapaset, ainakin näin kirjoneuleena. Värejäkin langassa piisaa ja mikä parasta, sitä saa melkein tuosta lähimarketista. Nyt sinne näytti ilmestyneen sitä tummempaa vihreää väriä, jolle minulla onkin jo suunnitelma valmiina...Näiden lapasten ohje on Knittystä.
 Nämä vihreä-valkoiset perinteiset kirjoneulelapaset ovat joulukuun Yhteishyvä -lehdestä. Valkoinen lanka on Dropsin Fabelia ja vihreä on Opalin sukkalankaa. Ihan kiva malli, mutta kenties kannattaa harkita muuta lankaa kuin sitä ohjeenmukaista Nallea, ellei halua valtavan kokoisia lapasia...
Sokerina pohjalla on Tytille kiireen vilkkaa neulotut synttärilapaset niiden kovan onnen lapasten tilalle. Nämä ovat nimeltään Otto-lapaset ja näistä tuli kyllä vielä kivemmat kuin niistä Svanteista (jotka edelleen häpeävät olemassaoloaan ilman paria). Lankana on harmaansävyinen Dropsin Delight ja keltainen Cascade Heritage. Ranteessa on kiva erivärinen kontrastiraita valkoisesta Fabelista. Ja voitte uskoa, että tarkistin aika moneen kertaan että alan tekemään peukalokiilaa varmasti oikeaan paikkaan!