27.1.2012

Sukista sinitiaiseen

Neulotaan pari sukkia ja otetaan niistä kuva.
 Työnjohtaja saapuu tarkastamaan työnjäljen.
 Mjaahans, näyttävät pehmoisilta, noiden päällä vois vaikka ottaa tirsat.
 Mutta mitäs tuolla ulkona tapahtuu?
 Näyttää lounaalta.

Sukkien malli: Business casual by Tanis Lavallée (raverlyohje)
Lanka: Knitlob's lair Väinämöinen
Puikot: 2,5 mm

21.1.2012

Pälvi

Löysin kivan keväistä pätkävärjättyä sukkalankaa ja ensin ajattelin tehdä siitä valkoisen kanssa raidoittamalla sukat. En niitä ehtinyt kuitenkaan heti aloittaa ja aikani kerää katseltuani tulinkin siihen tulokseen että teenkin siitä  valkoisen dropsin alpacan kanssa villatakin. Valkoisen ja näiden keväisten värien yhdistelmastä minulle tuli mieleen lumen seasta esiintulevat kukkapenkit aurinkoisilla seunustoilla, ensimmäiset kukkivat krookukset... Ristin takin siis Pälveksi.
 Takki on neulottu ylhäältä alas kahden kerroksen korkuisia raitoja tehden. Alusta saakka tiesin, että haluan takkiin shaalikauluksen ja vyökiinnityksen. Vähän reilummatkin olisivat etukappaleet olla, että ne olisi saanut vedettyä vielä enemmän päällekäin, mutta menee tämä näinkin. (Edellisen postauksen huoneentaulujen tyyliin ajattelin että "Van se välttää". )
Ja huomaa sen, että on talvi. Ulos ei tahdo viitsiä millään lähteä neulekuvia kuvailemaan, kun palelee ja valkoista maisemaa vasten on hankalaa saada neulekuviin sitä jotain. Siispä siirryin jälleen kuvaamaan kotimme sen ainoan ikkunan ääreen, jossa on tilaa ja valoa kuvata. Karva-assari Alpo purjehti tietenkin paikalle myös.
 Malli: omasta päästä, ylhäältä alaspäin raglanlevennyksillä
Lanka: Valkoinen Drops Alpaca, 550g
Marks & Kattens Fame Trend 110g
Puikot: 2,5mm

12.1.2012

Uusi aluevaltaus

 Eräänä päivänä työpaikan kahvipöydässä keskusteltiin työpaikkamme organisaatiomuutoksen tuomista vaikutuksista meidän jokapäiväiseen työelämään. Eräs työkaverini (joka kyllä onkin aika positiivisen elämänasenteen omaava) sanoi, että ei meidän sitä kannata murehtia, koska kyllä ne johtajat meistä huolen pitää ja päättävät asiat parhain päin. Tuo samainen työkaverini on antanut muulloinkin samantyyppisiä lausuntoja ja sanoinkin että teen hänelle vielä huoneentaulun jossa lukee että Herran pelko on viisauden alku. Hän oli siitä aikalailla otettu :)
Aloin pyöritellä ajatusta huoneentaulusta mielessäni. Yleensähän niissä taitaa olla joku positiivinen ta muuten mieltäylentävä tai motivoiva ajatus. Minä taas saan positiivisuuden tuputtamisesta lähes näppylöitä ja vaalin kainuulaista pessimismin perintöäni hartaudella, joten huoneentaulujen tyylilaji oli selvillä. Kainuu kehiin! Kyselin facebookissakin lapsuuden ystäviltäni sopivan napakoita murrelausahduksia, ja kyllä niitä omaankin mieleen tupsahti roppakaupalla kun vaan vähän pääsi tunnelmaan. Ostin aidakangasta ja vähän muliinilankaa, kaivoin netistä sopivat ristipistokirjaimet ja aloin paukuttaa. Empä ole ristipistoja sitten ala-asteen tehnytkään, mutta se ei ole ollenkaan niin vaikeaa kuin vapaampi kirjonta.
Nämä lauseet eivät taida kuitenkaan valtaväestölle helposti aueta, esimerkiksi tuota yläpuolella olevan kuvan tekstiä ei edes Tytti ymmärtänyt, joten pitänee suomentaa. (Tosin täytyy muistuttaa, että kainuulainen elämänasenne on paljon muutakin kuin murre, kiinnostuneet voivat tutkia fb:sta löytyvien Puolangan pessimismipäivien sisältöä.)
Alakopa letasta - Kylläpäs alkoi nukuttaa/ramasta.

 Ou eäneti ja tie ite - Olepas hiljaa ja tee itse.
Eipästä kehtaa - Kehtaiskohan tuota tehdä.
(Kainuussa kehdata-sanalla on kaksoismerkitys, se tarkoittaa asiayhteydestä riippuen joko viitsimistä tai tohtimista. Tässä yhteydessä tarkoittaa samaa kuin "Ei sitä tohdi / ilkiä")
Elä höperehä - Älä hupsi.

6.1.2012

Sitä sun tätä

Kun olin lapsi, kotipuolessa oli grilli josta sai annoksen nimeltä "Sitä sun tätä". Grillillä käyminen oli kuitenkin sen verran harvinaista herkkua, etten enää muista mitä ko annos sisälsi. No, mistä lie tuokin asia mieleen tullut (olisiko minulla kenties nälkä?) mutta seuraavana sitä sun tätä Nastin tapaan.
Pitkät raitasukat aloitin jo joskus syksyllä ja valmiiksi ne ovat kuvista päätellen tulleet jo lokakuussa. Värikäs lanka on joskus lankakaupasta tehty heräteostos (Lang Yarns Jawoll Magic) ja harmaa muistaakseni Zitron Trekking Pro Naturaa. Raitojen neulominen on vain jotenkin niin rauhoittavaa. Nytkin puikoilla on raitaa tulossa, siitä lisää sitten myöhemmin.
Upea sini-vihreä väri ei kuvassa toistu aivan oikein, lanka on Cascaden Heritagea. Malli on Cookie A:n Monkey, ja tämä on toinen parini kyseisen ohjeen parissa. Kyllä nuo pitsisukat vain kummasti muuttuvat kun ne kastelee ja antaa kuivua sukanpingottimien päällä.
Ja sitten. Alpacan jämiä oli edelleenkin kaapissa Alpakkaisen jäljiltä (mahtavatko loppua ikinä) ja odotellessa Tytin lankalähetystä edellisen postauksen villatakkiin aloitin helpon tuubikaulurin. Dropsin Alpacan lisäksi kaulurissa on käytetty Misty Alpacan kirjavaa sukkalankaa, joka sukassa jotenkin ikävästi raidottui, enkä halunnut siitä sukkaa tehdä. Tuubi on neulottu tasona ainaoikealla, sitten kumpaankin pitkään reunaan reunukset ainaoikealla ja lopuksi ommeltu lyhyet sivut yhteen. Heleppoa kuin heinänteko.