27.10.2013

Siskoviikonloppu

Tättärää! Viikonloppu pitkästä aikaa siskosten kesken. Enimmäkseen se kului joristen ja herkutellen mutta välillä myös pyörähdettiin ulkona. Tutustutin Tyttiä geokatköilyn saloihin (ja voimpa esitellä tuota hauskaa harrastusta täällä blogissakin joskus myöhemmin) ja sitten kuvattiin valmistuneita neuleita kun kerrankin pääsin itse kameran taakse.
Neuloin jo viime kevään lumien aikaan Tytille pipon Novitan Polku-langasta. Kauniit on värit ja harmittaakin vähäsen etten hamstrannut lankaa silloin, kun sitä vielä tarjolla oli. Toisaalta lankavarastot täydentyivät Neulojien yön aikana ihan riittävästi, että ilman Polkujakin pärjään...
Tytin toiveesta valmistui pistaasinvärisestä Dropsin Alpacasta pitsinen kolmiohuivi, mallina Minttumaari. Kyseisen mallin olen neulonut kerran aiemminkin, joskus Pujoliivin alkuaikoina.

Tapaamisiimme täällä meillä kuuluu myös se, että esittelen Tytille neuleistani niitä jotka eivät ole syystä taikka toisesta päässeet käyttöön ja Tytti sitten adoptoi itseään miellyttävät. Mm. yllä olevassa kuvassa oleva Paulie pääsi sitä enemmän arvostavaan kotiin.

20.10.2013

Lämmintä kättä

Olen tykännyt sukkien neulomisesta siksi, että ne valmistuu suhteellisen nopeasti ja niitä tarttee aina. Lapasmaratonin aikana olen todennut että samat määreet käy myös lapasiin. Tai no niitä ei tarvitse kuin puolet vuodesta. Lapasissa on kuitenkin värit suuremmassa roolissa kuin sukissa, koska niiden pitäisi mätsätä talvitakkiin ja pipoon jne. En antanut tuon asian suuremmin haitata vaan neuloin itseäni miellyttävistä väriyhdistelmistä muutamat tumput.
Ensimmäinen pari oli kenties se työläin lankojen päättelyn takia mutta näistä tykkään eniten. Malli on Handepanden Pearl Chain mittens ja lankana Dropsin Karisma. Näistä saa värejä vaihtamalla tosi riehakkaita tai rauhallisia. Minun värit olivat jostain siitä väliltä.
 Nämä mustavalkoiset ristin mielessäni Lempilapasiksi ja tosi kauniit ne ovatkin. Tein ne kuitenkin ystävääni ajatellen joten liikaa en niihin halua kiintyä. Taidan tehdä itselleni samanlaiset mutta vihreä-valkoisina. Malli on Freja ja lankana Dropsin Fabel.
 Ravelryssa selailemalla löytyi tämä lapasmalli. Jotenkin nostalgiset! Maatuskalapaset on tehty 7veikasta, vihreä on tweedahtavaa Nostalgiaa.
 Tää on kivaa! Lisää kirjoneulelapasia on tulossa.

14.10.2013

Elämäni miehille

Elämäni on täynnä miehiä. Kotona asuu yksi, kaikki työkaverini ovat miehiä, tanssiharrastukseni jopa edellyttää miehiä. Mikäs tässä on siis ollessa! Välillä toki miesten jutut kyllästyttävät mutta olen oppinut sujuvasti kuuntelemaan ja päästämään metsästys- ja autojutut sekä joperuonansuu-huumorin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Halusin kuitenkin muistaa heistä muutamia ja neuloin sukkia. Ronskeja saapassukkia sillä minun elämäni miehet käyttävät kumikenkiä.
 Ostin muutaman kerän Novitan 7veikkaa ja koetin keksiä mielenkiintoisia sukkamalleja jotka kuitenkin kelpaisivat konservatiiviseen miehiseen makuun. Kysäisin jossain vaiheessa mieheltä, että mitä hän olisi mieltä sopisiko oranssi kantapää sillä hetkellä työn alla olevaan pariin niin hän vastasi että samahan se on kun ne on kuitenkin piilossa kengässä... Että taisi mennä kirjoneuleraidat hukkaan näissä sukissa jos kaikki miehet ajattelevat samoin. Vihreät sukat ovat Elonpolkuja-sukat, muut ovat omasta päästä.
Kun sukkasavotta oli saatu valmiiksi niin aloittelin lapasten parissa. Useammat toinen toistaan kivemmat kirjoneulelapaset on jo valmiina, mutta jostain syystä se viimeistely vähän ontuu... Huoh. Näytän enemmän sitten kun olen saanut itseäni niskasta kiinni.

4.10.2013

Itku pitkästä ilosta?

Otsikko ei viittaa mihinkään murheeseen vaan siihen että tämä virkkuuohje on nimetty Ilo-takiksi iloisten väriensä takia mutta minä teinkin siitä harmaan. Hurmaavan harmaan sanoisin.
 Tutustuin viime talvena Novitan uutuuslankaan Usvaan ja jo silloin ajattelin, että tästäpä tulisi oivallinen torkkupeitto. Harmaan sävyt vaihtuivat langassa kauniisti ja ihastuin siihen. Taloutemme torkkupeittokiintiö oli kuitenkin täynnä ja jätin ajatuksen muhimaan. Kun blogeissa alkoi näkyä Ilo-takkeja, ajattelin että tässäpä oiva malli tälle langalle. Värilliset versiot ovat kauniita mutta hieman hipahtavia omaan makuuni joten halusin nähdä millainen takista tulisi harmaan sävyissä. Siispä koukku esiin ja virkkaamaan. Kuvallinen ohje tai pikemminkin resepti löytyy Virpi Siiran blogista täältä. Blogi on muutenkin tutustumisen arvoinen ja häneltä on tulossa myös kirja.

Virkkailin palat ohjeen mukaan mutta yhdistin ne jo viimeisellä kerroksella toisiinsa. Hihat tein istutettuina ylhäältä alaspäin, nekin suoraan kiinni hiha-aukkoihin. Usva-lankaa meni yhteensä 650 grammaa. Niin, ja mitähän lopputuloksesta nyt sanoisi... Tämä on täydellinen pidettäväksi sohvannurkassa tai näin flunssan kourissa kun tarvitsee lisälämpöä, siihen voi todellakin kääriytyä kuin torkkupeittoon mutta se pysyy paremmin päällä. Mutta huolimatta harmaasta väriskaalasta, aika hippi tästä tuli kuitenkin :)