30.8.2012

Ajopuuna elämän virrassa

Sisäinen neulojani on ollut välillä hukassa mutta nyt on palattu perusasioiden äärelle eli mukavien perusneuleiden pariin. Väreillä on mukava irrotella ja pintaneuleet pitävät mielenkiintoa yllä mutta ne neuleet, joita käytän, ovat kuitenkin enimmäkseen harmaita ja perin yksinkertaisia malliltaan. Tämä Isabell Kraemerin suunnittelema ja ilmaiseksi kanssaneulojien iloksi jakama ohje (Driftwood ravelryssä) taitaa olla juurikin sitä käyttöneuleiden aatelia. Neuloin sen Dropsin Karisma-langasta, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus. Lanka tuntui jo neuloessa hyvältä mutta huuhteluaineella käsiteltynä neulepintana vielä paremmalta ja tosi pehmeältä ihoa vasten. Kunhan vielä pääsen vähän testaamaan kulutuksenkestoa niin lanka pääsee työstöön vielä toistekin.
Seurasin ohjetta orjallisesti ja neuloin Isabellea matkien vielä hihansuiden viimeiset raidatkin eri värillä. Pusero neulotaan ylhäältä alas, mutta hieman eri tavalla kuin mihin itse olen urautunut, joten mielenkiinto pysyi yllä. Helmaa levennetään hieman alaspäin ja malli on mukavan rento eikä nakinkuoriefektistä ole pelkoa. Suosittelen rentoa perusneuletta kaipaaville lämpimästi!

25.8.2012

Kesän löytöjä

Käynti Uusikaarlepyyn Juthbackan markkinoilla kannatti jälleen kerran. Markkinat järjestetään joka vuosi elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna ja ovat kuulemma Suomen suurin rompetori 800 myyjällään. Kyllähän siellä aikaa vierähtääkin tavaroita ihmetellessä ja hauskan kuuloista ranta-Ruotsia kuunnellessa. Tänä vuonna haaviini tarttui hurmaava Finellin pikkupurnukka, joka oliivinvihreänä sopii kokoelmiini täydellisesti. Ensimmäisessä myyntipöydässä huomasin vihreät kahvikupposet, jotka päätin poislähtiessä napata mukaani, mikäli vielä myymättä olisivat. Ja olivathan ne. Pohjassa on leima Norge, joten eivät ole mitään suomalaista huippuretrodisainia mutta varsin söpöt kuitenkin. Olen odotellut kieli pitkällä Iittalan Sarjaton - astioita, jotka tulevat kauppoihin nyt syyskuun alussa. Jotenkin näen näiden kahvikupposten hyvin sopivan niiden tyyliin, koskapa joutunen muutaman kipposen siitä sarjasta hankkimaan :)

Tämä vintagelaukkuihanuus löytyi huuto.netistä. Vaikka en olekaan mikään laukkuihminen, niin pitäähän se nyt naisella ainakin yksi kassi löytyä.Viimeisessä kuvassa on Sarviksen keltainen leivontakulho, jonka pyysin ja sain äidiltäni ennakkoperintönä. On muuten melkein yhtä vanha kuin minä :) Kulhossa kellottelevat langat seuraavaan villatakkiini, jonka aloitan heti, jahka saan langat kerittyä.

12.8.2012

Tervetuloa kotiin!

On sinua jo odotettukin, armas neuleintoni.
Olin ostanut jo aiemmin, muistaakseni yli vuosi sitten Titityystä upeaa Väinämöistä 3 vyyhteä sävyssä Hämy ja huomannut, miten hyvin ne sopivat yhteen lankahyllyssä jo entuudestaan majailleen sinapinvärisen sukkalangan kanssa. Ainoastaan malli oli ollut mietinnässä, jälleen yhtä raitaneuletta en tahtonut tehdä. Sitten Dropsin uudet syysneuleiden mallit ilmestyivät nettiin ja samantien piti aloittaa, kun  sieltä löytyi aivan oivallinen kaarrokeneuleen malli.
Malli neulotaan alhaalta ylöspäin, joka tuntui todella puuduttavalta. Neuloin monta viikkoa ennenkuin päästiin itse asiaan ja neuleen kohokohtaan eli kaarrokkeeseen. Mallailin toisiinsa sopivia värejä pitkän aikaa ja näihin päädyin. Aika kivat, vaikka itse sanonkin :) Kirjoneuleen ja viimeistelyjen parissa meni viikko ja soppelit napitkin löytyivät omasta varastosta.
Malliin kuuluvat taskut jätin pois koska helma on sen verran lyhyt että taskut olisivat olleet navankorkeudella. Käyttämäni lankakin on hieman ohuempaa kuin ohjeessa ja tein takin m-koon silmukoilla mutta lopputulos on jotain s- ja m-koon välillä. Passeli tuli. Seuraava neulekin on jo puikoilla ja suunnitelmia on lisääkin, joten näyttää että tästä on tulossa aivan normaalin vilkas neulesyksy vähän hiljaisemman kesän jälkeen :)

5.8.2012

Ennen ja jälkeen

Lomalla oli aikaa myös pienimuotoisiin verhoiluprojekteihin. Tällä kertaa kohteena oli Nastin rompetorilöytö, joka kulkeutui työhuoneeseeni jo viime kesänä. Tuolissa oli alkuperäinen verhoilu: kellertävää villakangasta, joka oli ehjä mutta likainen. Tuolin pohjassa oli leima Studio. En produkt från Ljungs Industrier AB. Google kehiin ja tuolin suunnittelijaksi paljastui Alf Svensson ja vuosi 1953. Svensson oli minulle uusi suunnittelija-tuttavuus, mutta ehdottomasti kiinnostava. Hyvä löytö siis Nastilta. Tuolista puuttui kokonaan yksi vaakapiena, mutta näppärä isukkimme sorvasi siihen uuden. Se näkyy kuvissa vielä vaaleampana kuin muut puuosat, nyttemmin se on lakattu oikean sävyiseksi.

Seuraava kuva taitaa olla tyypillinen muuttumisleikin ennen-kuva: otettu huonossa valossa pokkarikameralla, jotta kohde olisi mahdollisimman epäedustavan näköinen.


Tein tuoliin vain pintaremontin, koska sisukset olivat hyvässä kunnossa. Nastin valtuutuksella valitsin kauniin pistaasin sävyisen kankaan ja kyllähän tuolista melkoinen kaunotar tulikin. Huolisin kyllä omaankin kotiin.


Mielenkiintoinen yhteensattuma: lueskelin kesällä uutta Muotoilun aarteet - Suomalaisia tuoleja - kirjaa ja kirjan sivuilla vastaan tuli samannäköinen tuoli, jonka oli suunnitellut Ilmari Lappalainen vuonna 1959. Tuolin valmistaja oli Askon tehtaat ja se kuului ns. Askolette-mallistoon. Lappalaisen tuolista en onnistunut netistä löytämään kuvaa, mutta em. kirjasta se tosiaan löytyy. Jännittävää!