Näytetään tekstit, joissa on tunniste villatakit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villatakit. Näytä kaikki tekstit

9.3.2019

Sammalmättähät


Lankavarastoni vanhimmasta päästä olevat langat löysivät vihdoinkin käyttökohteensa, kun ihastelin Mustan lampaan höpinöitä -podcastia katsellessa Kramoxin päällä olevaa valkoista neuletakkia. Piti oikein mennä Ravelryyn vaklaamaan että mikä se oikein mahtoi olla. Se oli Joji Locatellin Like a cloud -neuletakki, jonka ohje kilahti ostoskoriini samantien.


 Neuletakki neulotaan ohjeessa ohuesta alpakka-merinolangasta ja ohuesta silkkimohairista. Minulla sattui siis olemaan kaapissani jo varmaan 10 vuotta marinoitunutta Cascade Alpaca Lace- lankaa, joka on 100% alpakkaa. Sen väri oli vaalean oliviinvihreä ja sille aloin kiihkeästi etsiä sopivan väristä silkkimohairia kaveriksi. Tiesin haluavani pitkän neuletakin, joten aivan niitä kalleimpia vaihtoehtoja en raaskinut ostaa. Onneksi Sandnes Tynn Silk Mohairissa oli sopiva vihreä ja kun langat saapuivat, aloin samantien tikuttaa. Tämä tapahtui siis joulukuun alussa.
Malli on yksikertaisuudessaan melkein nerokas ja pintaneuleesta tulee minulle tässä värissä mieleen sammalmättäät. Neuloin kaksinkertaista lankaa 2,5mm puikoilla, ja vaikka pintaneule piti hereillä, niin kyllä tämä puuduttikin. Sitten joulun alla äitini kuoli ja kaikki pysähtyi ja neulominen jäi. Kun pahin järkytys oli ohi, niin neulominen antoi mielelle mahdollisuuden rauhoittua muistojen parissa. Olenkin tänä keväänä neulonut todella paljon. Tämän neuleen rinnalla olen aloittanut monta muutakin neuletta. Pikkuhiljaa tämä takki kuitenkin alkoi olla sopivan pituinen ja sain neuloa helmaresorin. Harmittaa kun äiti ei tätä valmiina saanut nähdä.



4.11.2018

Kun luontokin pukeutuu mieliväriini


Otsikoksi sopisi myös "Kun maailmasta katosivat värit" mutta päätin ottaa tällä kertaa positiivisemman kulman. Mun uusi suklaanruskea neuletakki sopii tämän hetken vallitsevaan värimaisemaan paremmin kuin hyvin. 
 Kaikki lähti oikeastaan langasta. Ostin viime keväänä Isager tweed -lankaa lämpimän ruskeassa sävyssä ja silittelin vyyhtejä aikani mutta sitten ajatus kirkastui loppukesästä. Tekisin niistä yksinkertaisen v-kaula-aukkoisen neuletakin, semmoisen simppeleistä simppeleimmän. 
 Aloitin neuleen ylhäältä ja tein siihen aika syvän kaula-aukon. Lankaa minulla oli 7 vyyhtiä eli 350 grammaa ja koska lanka oli uusi tuttavuus enkä tiennyt langanmenekkiä, neuloin hihat siinä vaiheessa kun muu neule oli vasta vyötäisillä. Ajatuksena oli tehdä niin pitkä takki kuin lanka antaa myöten ja aika pitkä siitä tulikin. Nappilista ja taskut tein viimeiseksi ja lankaa jäikin vielä puoli vyyhtiä. Lanka on sekoitus jossa on 70% villaa ja 30% mohairia. Pörheyttä siinä ei juuri ole mutta lanka on semmoista hieman takertuvaista, joka ei varsinaisesti tanssi puikoilla. Neuloin 2,5mm puikoilla ja neuletiheyteni oli 21s/10cm, eikä neulos ole mitenkään reikäistä, semmoista laskeutuvaa vain. Varsin riittoisa lanka siis. Pääsee jatkossakin puikoilleni.
En tehnyt aloittaessa niskaan korotuksia lyhennetyillä kerroksilla, joka oli virhe jota paikkasin nappilistaa neuloessa. Siihen neuloin korotusta, joka toimiikin varsin hyvin eikä neuletta tarvitse nykiä hartioilta. Vartaloon en tehnyt vyötärömuotoiluja mutta levensin muutamia kertoja lanteita varten. Tylsähän tämä oli neuloa kuin mikä mutta uskon että pääsee käyttöön ja paljon!




20.5.2018

Sehän venähti



Tässä neuleessa venähti sekä valmistuminen että helma. 
 Malli on Carrie Bostick Hogen suunnittelema Shore cardigan, jossa ihastuin helman muotoon ja simppeleihin yksityiskohtiin. Ohje on worsted-vahvuiselle langalle, jota vähän vähemmän neulon ja omistan. Päätimpä jostain kumman syystä yhdistää siihen kahta ohutta lankaa ja saisin neuleeseen  kaupan päälle hieman meleeratun efektin. Lankoina käytin beigeä Drops Floraa sekä Holst Coastia värissä dove. Lopputulos on kivan pellavaisen värinen vaaleanruskea.


 En tiedä, että luinko ohjetta jotenkin väärin, mutta takista tuli pidempi kuin ohjeen kuvissa. En jotenkin yhtään ajatellut sitä neuloessa vaan luotin ohjeen senttimetrimääriin. En toisaalta ole yhtään pahoillani, kiva on näinkin ja lankaa olisi itse asiassa riittänyt vielä vähän pidempäänkin. Helma pyöristetään lyhennetyillä kerroksilla takaa pidemmäksi.

 Lankojen yhdistelmästä tuli aika mukavan tuntoinen neulos. Flora on villan ja alpakan sekoitus ja Coast taas villa-puuvillasekoite. Yhteensä lankaa meni 400 grammaa mutta kerien lukumäärää ja keskinäistä suhdetta en muista. Neuloin 3,5mm puikoilla ja itse neulominen sujui joutuisasti kunhan vain sain tartuttua neulomukseen. Taas muistin että miksi vaatekaappini neutraalimmat neuleet ovat ostettu kaupasta... Simppeli malli ja väri olivat melkoisen tylsä yhdistelmä neuloa! Aloitin neuleen jo helmikuussa mutta se valmistui sinnillä vasta nyt. Lopputulema voi olla silti ehkä ensi kesän pidetyin neuleeni. Riippuu keleistä.


18.2.2018

Metsien kätkemä

Yli neljä kuukautta puikoilla ollut villatakki on vihdoin valmis. Ja siirtyy tietenkin heti lempineuleitteni joukkoon.
Tilasin joskus viime keväänä Louhittaren luolan suomenlampaan villasta kehrättyä 2-säikeistä Louhitar II -lankaa. Langan väri on upea syvänvihreä Setri ja jo aika pian keksin sille käyttötarkoituksen, kun Anna Johanna julkaisi Rosala- neuletakkinsa ohjeen. Ohjeessa on käytetty sport-vahvuista Vänö Ull -lankaa ja mielestäni Louhitar II sopi neuleeseen mainiosti myös. 
Käsinvärjätyillä langoilla neuloessa saattaa vyyhdillä kiltiltä näyttävä lanka muodostaakin isossa pinnassa ei niin kivaa nuolikuviota, ja vanhoista virheistä viisastuneena raidoitin koko neuleen (hihoja ja nappilistaa lukuunottamatta) kahdelta kerältä. Neule aloitetaan ylhäältä ja neulotaan saumattomastí alaspäin. Tein ohjeesta poiketen v-kaula-aukon koska sen kanssa on neuletakkia kivempi pitää myös napittamatta. Joustimet neuloin 2o2n ja tein i-cord-päättelyn. Lisäsin myös hieman pituutta helmaan. Lankaa minulla oli 4 vyyhtiä ja niistä olisi tehnyt jo pitkänkin neuletakin, sillä tähän takkiin lankaa kului vain vajaa 3 vyyhtiä, eli oli todella riittoisa lanka. Aika pehmoinen on lopullinen neulepinta eli nyppyyntymistä on tiedossa. Täytynee laittaa se Sweater stone vihdoinkin hankintalistalle!

 Neuleen juju ovat pitsikuviot sekä kyljissä että hihoissa. Nämä pitsit yhdistettynä mehevän metsäiseen väriin toivat mieleeni muinaissuomalaiset kansat ja tarinat ja sitä kautta erään mieliohjelmistani, jonka mukaan takkini nimesin.
 Malli: Rosala by Anna Johanna
Lanka: Louhittaren Luolan Louhitar II, värissä Setri, menekki 270g
Puikot: 3mm

13.10.2017

Kolomiot

 Olen viime vuosina neulonut huomattavasti vähemmän omasta päästäni kuin aiemmin. Pujoliivin alkutaipaleellakin saatoin nähdä pelkän kuvan kivasta neuleesta ja tein siitä oman versioni, mutta se on vähentynyt huomattavasti. Kenties maailmassa on niin paljon valmiitakin malleja etten enää jaksa vaivata päätäni miettimällä itse. Enkä oikeastaan miettinyt tämän uusimmankaan kohdalla vaan yhdistelin paria olemassa olevaa mallia.
 Minulle on jotenkin kertynyt Rowan Felted Tweediä useissa väreissä. On minulla niistä joku tuubihuivin kötöstyskin tulollaan, mutta halusin langasta myös jotain muuta. Ensimmäinen ajatus oli tottakai raidat mutta kun löysin halvahkolla oransseja keriä lisää niin neuleen lopullinen muoto alkoi kirkastumaan mielessäni. Kaarrokkeellisia neuleita on pyörinyt tänä syksynä paljon uusissa neulemalleissa mutta en halunnut siihen aivan perinteistä kirjoneulekuviota. Kun löysin tämän lastenneuleen ohjeen niin se oli sitten menoa.

 Käytin pohjana Aamu -neuleen silmukkamääriä ja kuviot otin tuosta lasten Garland sweater -mallista. Vähän harmittaa jälkeenpäin, etten hoksinut aloittaa isommilla kolmioilla. Silloin olisin saanut alimmaisista kolmioista isommat. Neule aloitettiin siis kaula-aukosta ja silmukoiden lisäykset tehtiin lisäämällä aina joka kolmioon kaksi silmukkaa. Enempää silmukoita ei tähän neuleeseen kuitenkaan tarvittu joten tuli tällaiset kolmiot. Loppuosa neuleesta on yksiväristä sileää. Ihana tuli! Minulla ei olekaan ollut enää yhtään neuletta tästä langasta, kaikki aiemmin neulomani olen laittanut eteenpäin, joten olihan se jo korkea aika saada vähän englantilaista charmia vaatekaappiini.

29.3.2017

Magnolia

Lokakuussa aloitin suurella innolla Joji Locatellin suunnitteleman Magnolia -neuletakin. Useampi suomalainen neuloja on tehnyt neuleen Dropsin Alpacasta ja kun minullakin sitä sattuu nyt olemaan kaapissa aikalailla, valitsin omani väriksi petroolin. 

Neule aloitetaan ylhäältä ja sen yläosa on ainaoikein neuletta ja sitä muotoillaan lyhennetyillä kerroksilla. Hartialinja on tuollainen laskettu eli varsinaiset hihat alkavat vasta haban puolivälin tienoilta. Kun olin saanut tuon ainaoikein osion sekä hiha-aukot valmiiksi, iski epäilys. Neuleen hartiat vaikuttivat tooodella leveiltä ja uskoni meinasi loppua ja oikeastaan loppuikin sillä  neuloin siinä välissä useamman kuukauden ihan muita neuleita. Uudenvuodenlupaukseni siivittämänä kaivoin petroolinsinisen mytyn lopulta päivänvaloon ja aloin pohtia. Kun neuletta saattoi sovittaa, totesinkin että sehän saattaisi toimia ja jatkoin uudella innolla.


 Ja kyllä kannatti! Sanon näin lähes joka kerta kun saan neuleen valmiiksi että taisinpa tehdä uuden lempineuleeni mutta sanon sen taas koska se on totta. Neule venähti kastelussa juuri sopivasti ja lisäisin tähän ainoastaan taskut jos voisin. Lankaa meni 6,5 kerää ja koska olin hamstrannut langat joskus Kärkkäisen alennuksesta, koko neuleen langat maksoivat vähän alle 7e... Lähes ilmainen siis!

5.11.2016

Madewell


Lanka: Katia Merino Tweed Socks, 300g
Puikot: 2,5mm
 Innostuin kun paikallisessa lankakaupassa oli tweed-lankaa tarjolla mainiossa maanläheisessä kauranpuuron sävyssä (joka toistuu parhaiten yläkuvassa). Tiesin että langasta oli tuleva joku konstailematon perusneule ja varasin lankaa  4 kerää. Päädyin Jojin perusvillatakkiin, jonka jujuna ovat erikseen neulotut kyynärpaikat.
 Lankaa kului lopulta vain 3 kerää ja tein vielä ohjetta hieman pidemmän takin. Tein myös napinlävet ja korotin niskaa muutamilla lyhennetyillä kerroksilla. Ilman niitä raglan-lisäyksillä tehdyt takit meinaavat minulla  vähän valua niskasta ja niitä saa olla nykimässä jatkuvasti. Yllätyinkin ohjetta lukiessa, että takki oli todellakin perusperus ylhäältä alaspäin neulottu raglanneule eikä sisältänyt mitään muuta "juttua" kuin kyynärpaikat. Niihin käytin kauranpuuron lisäksi vihreää Elsebeth Lavoldin Silky woolia sekä oranssia Rowan Felted Tweediä. Niiden paikalleen ompelu ei ollutkaan ihan helppoa, jouduin niitä kastelun ja kuivatuksen jälkeen vielä kertaalleen siirtämään sillä ne olivat armottomasti liian alhaalla!
Lanka oli melkoisen pehmeää sukkalangaksi, ja luulenkin että ostamastani harmaasta kerästä tulee jotain muuta. Sori Tytti, ensin ajattelin että teen siistä sulle sukat mutta eivä taitaisi kestää kovin kauaa!



5.2.2016

Grettir II

Reilu vuosi sitten sain valmiiksi Grettir -villapaidan miehelleni ja halusin silloin sellaisen itsellenikin. Ohje oli niin hyvin kirjoitettu ja näin luontoihmisenä tykkäsin kaarrokkeen männyntaimikkoa muistuttavasta kuviosta (nuo ruskeat tuossa keltaisten välissä ovat selviä männyntaimia, käykää vaikka metsässä katsomassa). Nyt se oma Grettir on sitten valmis ja on ihana.
Väreiksi valikoitui retrohkot turkoosi, keltainen ja ruskea  raikastettuna valkoisella. Halusin tehdä villatakin puseron sijaan, sillä villatakilla on kuitenkin enemmän käyttöä kuin paksulla puserolla. Lankana on Dropsin Karisma, joka on kestänyt aiemmin neulomissani puseroissa hyvin. Toenperrään, mulla on noita neulottuja paitoja ja takkeja niin paljon, että käyttövuoro osuu kullekin aika harvoin. Toki minulla on muutama aivan ehdoton suosikki, joista voisinkin jonain päivänä kertoa enemmän.
Grettirin ohje on selkeä ja ohjeessa on mallit ja koot sekä miehelle että naiselle. Ainoa mikä tympi oli se että neule tehdään alhaalta ylös. Eli ensin tylsät osuudet ja vasta lopussa päästään itse asiaan eli kaarrokkeeseen. Sen muuten neuloin tasona, kuten siis muunkin neuleen, enkä steekannut. Tokihan olisin voinut neuloa takin ylhäältä alaskin mutta en jaksanut vaivata päätäni. 
  Tällä hetkellä on puikoillani kaikki neuleet niin pitkäveteisessä vaiheessa että vietin tänään töistä tultuani ainakin tunnin lankakaappini uumenissa miettien että mitä kivaa keksisin rinnalle neulottavaksi. Päädyin kirjoneulesukkiin, niistä lisää joskus...



29.1.2016

Pakkasnorsut

Halusin tehdä kummipojalle yksivuotissynttärilahjaksi jotain superkivaa, siis superkivaa neulottavaa minulle! Olen jo kauan ihaillut ravelryssä lasten  Ella Funt-neuletakkia  ja nyt ostin sen ohjeen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Hankin sitä varten myös vihreää Dropsin Baby Merinoa, kuviot ajattelin tekeväni jämäkeristä. Tuon vihreän sävy olikin tuommoinen kylmä vihreä mutta enimmäkseen lämpimistä väreistä koostuva jämäpussukkani sisälsi sen verran sopivia sävyjä että norsut ja muut kirjoneuleraidat sain aikaan.
 Värit eivät kyllä tosiaankaan täysin oikeina toistu ja kuvashetkellä paukkunut reilun 20 asteen pakkanen ei innostanut kovin kauaa värejä säätämään. Vihreä väri on kyllä monesti aika vaikea saada oikein ruutuihin tarttumaan.
 Tein 12-18 kk koon ja ja aika reilu tästä mielestäni tuli. Vihreää lankaa meni 150g, muita siis ihan pienet nöttöset. Synttärit ovat vasta kahden viikon päästä joten in action kuvia ei ole luvassa.