31.12.2009

Vuoden viimeinen

Melkein kahden viikon joululoma on tehnyt kyllä kertakaikkisen höpöä. Laiskottelun, syömisen ja lumitöiden ohella on tullut myös neulottua. Mikäs sen ihanampaa kun voi kerrankin rauhassa ja antaumuksella, silmukka kerrallaan, vain neuloa.

Malli: Nuss by Cirilia Rose (ohje löytyy Berrocon Blackstone Tweed -ohjevihkosesta)
Lanka: New Lanark DK Yarn, väri Gritstone. 300g
Puikot: 4mm
(Kangas takana on Vallilan Viettelijä)

Malli oli helppo ja lanka (minulle) paksua, joten valmista syntyi vauhdikkaasti. En tehnyt mitään muutoksia malliin kun ei tarvinnut :)

Villanlämpöistä Uutta vuotta !


27.12.2009

Ehtaa tavaraa

Tilasin kesällä kokeilumielessä Utunan kansallisromanttisia villalankoja. Tilaamani sukkalangan väri oli nimeltään Metsänlukko ja ohut kampalanka taas Rauha&Toivo. Sukkalankaa olen yrittänyt saada sukiksi muotoutumaan, mutta niin viattomalta kuin väri vyyhdillä näyttikin, niin ikävästi alkoi sukanvarressa muodostaa epäsäännöllistä raitaa, josta en pitänyt. Se lanka siis vielä odottaa uutta tulemistaan. Rauha&Toivo sen sijaan pääsi tositoimiin! Viime kesän Farmari-maatalousnäyttelystä ostin paikallisen Polson lammastilan kojusta herkän harmaata 2-säikeistä kampavillalankaa ja koska lankojen paksuudet olivat lähellä toisiaan, päätin kokeilla lisää kirjoneuleita. Dropsin sivuilta löytyi mukavannäköinen malli ja ei muuta kuin puikot suihkimaan!
Neuloin ohjeesta poiketen (ja ravelryä selattuani) myös hihansuihin kirjoneulekuvion. Villatakin ohjeeseen liittyy myös pitkien sukkien ohje, josta kuvion nappasin. Hihat neuloin pyörönä, mutta vartalon tein tasona. Aivan, neuloin kirjoneuletta siis myös nurjilla kerroksilla! Ei ollenkaan niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Ainoa vaikeus oli neuloessa se, että hämärissä ja iltaisin "sähkövalossa" ei tahtonut vihreän langan oliivinvihreät osuudet erottua ollenkaan harmaasta langasta! Meinasin jo purkaa koko neuleen, kun luulin tekeväni täysin turhaa työtä, jos kirjoneuletta ei edes erottaisi harmaasta pinnasta. Mutta kun yö oli nukuttu ja aurinko aamulla nousi, värit erottuivatkin riittävän hyvin toisistaan. Halusinkin neuleesta värimaailmaltaan rauhallisen ja luonnonläheisen, joten se, etteivät kirjoneulekuviot pomppaa silmille, ei haittaa.

Varsinkin harmaasta kampalangasta tuli pesun jälkeen ihanan pehmeää. Kainalon alle on kyllä jo ilmestynyt muutaman päivän pidon jälkeen joitakin nukkapalleroita, joten nähtäväksi jää, millaisena pinta säilyy jatkossa. Mutta ehdottomasti tykkään neuleen fiiliksestä!

Lanka: harmaa 2-säikeinen kampavillalanka, 180g
vihreä Utunan kampavillalanka, 50g
Puikot: 2,5 mm

23.12.2009

Hakuammuntaa

Tutkailimme pitkästä aikaa hakusanoja, joiden kautta Pujoliiviin on viime aikoina saavuttu ja joulun kunniaksi päätimme jakaa niistä parhaimmat kanssanne.

Luonnollista lienee, että eniten Pujikseen on saavuttu neuleaiheisilla hauilla. Torkkupeitto, top-down villatakki, neulottu villatakki. Toivottavasti tiedon etsijät ovat saaneet ideoita ja virikkeitä omiin töihinsä. Hieman erikoisempienkin termien kautta blogiin on saavuttu. Valoryijyohjeita ei kylläkään Pujoliivistä löydy, mutta yksi mosaiikkityö on kyllä saatu aikaan ja esitelty. Sukanpingotin? Semmoinen olisi kyllä tarpeen, mutta toistaiseksi ei ole muuta kuin kirppikseltä löytynyt hyvin vanha. Muitakin outoja tavaroita on kirpputoreilta haalittu mutta mistä se google senkin tietää...?

Ajanhermolla sen sijaan olemme olleet, ainakin mitä tulee vuoden 2009 hittijoululahjaan piikkimattoon. Silläkin hakusanalla Pujoliiviin on saavuttu monen monta kertaa. Tytti aloitti tutustumisen piikkimattoon aiemmin syksyllä, ja on edelleen tyytyväinen. Unettomat yöt ovat vähentyneet, samoin selkävaivat. Jos jouluaattona paketistanne paljastuu piikkimatto, ottakaa ihmeessä se säännölliseen käyttöön!

Pujoliivi ei ole julistautunut tyyliblogiksi missään vaiheessa, mutta varsin kuuman muodin perässä on tänne silti tultu. Vai mitäköhän on ollut hakijalla mielessä, kun on hakenut Irene Usvasalon kauneimpia neuleita tai 70-luvun sadetakkeja? Monenlaisia tekeleitä ja asuja on Pujiksessa nähtykin, mutta kaunis jakku ei taida kuitenkaan kuulua niihin :)

Ihmiset tuntuvat etsivät netistä apua monenlaisiin käytännön ongelmiin. Jollain on ilmeisesti tapahtunut vahinko, kun apua on haettu sanoilla maitokahvi tahranpoisto. Kaakeliuuni on kyllä Pujiksessa joskus mainittu, mutta kaakeliuunin pellin naruihin ei olla sotkeuduttu, vaikka Tyttilän kaakeliuunin pellinnarut menivätkin männäviikolla poikki... Kaikessa tohinassa voi kyllä meilläkin tulla ns. kuumat kainaloon mutta kainalotahroja ei olla taatusti ääneen mainittu! Eläimellisiäkin ongelmia ihmisillä on, mutta kumpikohan vaatii pikaisempia toimia, etanan anatomia vai koiran ilmavaivat?

Kumma kyllä mitään eroottissävytteistä aineistoa ei etsijät ole Pujoliivistä löytäneet, vaikka ne sanat kuuluvat hakukoneiden hakusanoista käytetyimpiin. Rohkeimmat ovat kuitenkin blogiimme tulleet hakusanoilla lampaan pylly ja lisäkangas kaula-aukkoon. No, voihan joku saada värinöitä kumppareistakin, joiden perässä on myös Pujoliiviin saavuttu...

Kiitokset lukijoillemme kuluneesta vuodesta ja tervetuloa uudelleen, oli ongelma sitten mikä tahansa! Pujoliivi hiljentyy nyt joulun viettoon, mutta palaa takaisin piakkoin.

Hyvää ja Rauhallista Joulua!

18.12.2009

Sitruunakostaja

Valkosipuli ja chili ovat suuressa roolissa keittiössämme. Käytännössä mitään ruokia ei valmisteta ilman jompaa kumpaa tai molempia. Ruoat eivät silti ole aina tulisia, vaan pikemminkin aromaattisia. Monella voi olla se  käsitys, että chilillä maustettu ruoka saa aina tukan nousemaan pystyyn ja lieskat tulemaan suusta (tosin näinkin välillä käy).

Alkuun ostimme chilit marketista, silloin kuin niitä sattui tuoreena saamaan.  Lisäksi käytimme kaupan valmiita chilitahnoja, kuten "Öhlökkiä" (Sambal Oelek), jota ostettiin puolen litran tölkeissä.  Mutta nälkä kasvaa syödessä, todellakin! Ulkomailla etsiydymme paikallisiin maustekauppoihin ja tuomisina oli (ja on edelleen)  uusia chilituttavuuksia eri muodossa. Siitä se oikeastaan lähti, tutustuminen chilien ihmeelliseen ja monipuoliseen maailmaan.


Viimeisin villitys on verkkokaupat, suomalaisiakin chiliä myyviä verkkokauppoja lienee jo useita. Äskettäin tilattiin kuivattuja chilejä oikein urakalla. Pahoittelen taas kuvien horror-meininkiä, mutta oikeasti kuivatut chilipalot ovat aika kauniita ilmestyksiä!


Ylläolevissa kuvissa kaksi tämänhetkistä suosikkilajiketta, chipotle, joka on savustettua jalapenoa sekä aromaattinen ja suorastaan hedelmäinen pasilla.

 

Tässä tämänpäiväinen eväs, jossa luonnollisesti mukana chiliä. Kyllä lämmitti ihanasti pakkaspäivänä.

----

Sitten sokerina pohjalla nämä pikkuveijarit, nimeltään Sitruunakostajat ja Tuonelan Vadelmat. Arvaatte varmaan jo, että viattomilta näyttävät kompiaiset ovat aika tulista tavaraa. Itse pystyn syömään yhden Sitruunakostajan, Tuonelan Vadelmat jätän suosiolla paatuneimmille. Sen verran tiukkaa tavaraa ovat he. Näitä namuja ei kannata tarjota vieraille. Tai ainakin harkitse tarkkaan, ennenkuin tarjoat.

















Omakohtaisesti koettua:
- älä hiero silmiäsi tai kaiva nenääsi chilien käsittelyn jälkeen
- suhtaudu chileihin kunnioituksella. Kokonaiset tuoreet chilit pizzassa eivät välttämättä ole hyvä idea.
- vaikka maitotuotteet lievittävätkin poltteen tunnetta suussa, fetatäytteiset habanerot ovat silti todella tulisia.

Maistuvaa joulunalusaikaa!


10.12.2009

Harakka huttua keittää

Muistan ensimmäisen kirjoneuleeni. Se oli erisävyisistä ruskeista ja harmaista langoista kudottu villatakki, jossa kuviot olivat geometrisiä. Takin etukappaleet olivat eri levyiset, koska käsialani ja kirjoneulomistaitoni olivat kehittyneet neuleen edistyessä. Kuviot irvistelivät ja langat kiristivät. Valmiiksi asti sen tein, mutta en muista että käytinkö sitä neuletta koskaan. Oli se sen verran kauhea kötöstys.

Nykyisin teen harvemmin kirjoneuleita. Tulos on tasaisempaa kuin muinoin, mutta oikeastaan niiden neulomisen hitaus on syy, miksi en niitä juuri harrasta. Sekä se, että värien valitseminen on vaikeaa. Kaksi väriä on toki helppo nakki! Viime aikoina olen tehnyt kaksikin kirjoneuletaitojani virkistänyttä työtä.

Malli: Magpie mittens by Jungle Jane (ravelry)
Lanka: Sandnes Sisu, yksi kerä riitti molempia
Puikot: 2 mm

Malli: Welsh country stockings by Nancy Bush (ravelry)
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 2,5 mm
Ei minulla tuota ohjetta kyllä ollut, mutta ravelryn projektikuvia katselemalla sai aika hyvän kuvan mallista.

Kaunis kiitos Buttercupia kommentoineille!

2.12.2009

Buttercup

Uups, uusi kamera vaatii vähän harjoitusta!

Pintaa hellivä vaan ei nuoleva.
Näin voisi kuvailla tätä pehmoisesta Alpacasta tehtyä löysää ja lötköä neuletta. Kaula-aukon reunassa oleva pieni pitsi antaa pikkuisen naisellisuutta tähän muuten aika simppeliin neuleeseen. Mallihan on Heidi Kirrmaierin Buttercup, jota muokkasin hieman. Hihat tein pitkiksi enkä kaventanut niitä kuin juuri ennen rannetta kiertävää reunusta, joka kokoaa hihasuut pussille.

Kaula-aukko on kyllä kuin koru.

Vartaloon en tehnyt levennyksiä, joita alkuperäisessä mallissa on tehty. Neuloimpa vain pötköä ja alareunaan tein joustinneulereunuksen joka kokoaa "löysät lanteille". Mahan kohdalla on siis mukavasti väljyyttä piilotella vaikka jenkkakahvaa poikineen. Ihan mukavaa vaihtelua niihin nakinkuorineuleisiin, joita olen tehnyt jo aika monta.

Malli: Buttercup (ravelry), Heidi Kirrmaier
Lanka: Drops Alpaca, 280g
Puikot: 2,5 mm


29.11.2009

Lato

Pystytimme jokin aika sitten pihalle pienen ulkorakennuksen. Tällaista ei meillä ole aiemmin ollutkaan.



Malliltaan rakennus on aika vaatimaton. Se muistuttaa vanhan ajan heinälatoa, mutta istuu tänne maalaismaisemaan loistavasti. Lintuset eivät näytä olevan arkkitehtuurista kovin tarkkoja, heille lienee pääasia, että lato on aina täynnä. Paikalla onkin nähty jo monenlaista siivekästä. Myös eräs pullea orava on käynyt hakemassa ladosta purtavaa. (Tiedoksi vaan oravaiselle, että puuhasi on pantu merkille.)

Itsessäni olen havainnut alkavaa lintulautakateutta. Eräillä tutuilla on hieno vanhan junavaunun muotoinen lintulauta. He tosin asuvatkin vanhalla juna-asemalla, joten junavaunu sopii hyvin tyyliin. Naapurin pihalla linnuille on iso saluuna-henkinen komistus. Se on upea! Meidän pihaan sopisi punainen mummonmökki-tyyppinen lauta. Ensi talveksi sellainen on varmaan nikkaroitava.



Säilytän auringonkukan siemeniä vanhassa Riihimäen lasipurkissa, se menee eteisessä melkein sisustuselementistä. Siemenet ovat aika kauniita.

21.11.2009

Keräilyerä

Erilaisia pikkuneuleita on valmistunut pitkin syksyä "jossain välissä". Tämä on liittynyt myös siihen lankavaraston pienennysoperaatioon, joka jatkuu edelleen. Aika hyvin olen lankadieetissäni pysynyt, vaikka houkutuksia on ollut.

Lanka: Novita Luxus Cloud
Muuta: Lankaa oli puoltoista kerää Militaarin jäljiltä. Omaan päähän piposta tuli liian kireä mutta eräälle pikkupojalle just sopiva


Lanka: Drops Karisma ja itse värjätty 7-veljestä
Muuta: Mies tarvii uuden pipon. Eikä kieltävää vastausta huolita!

Lanka: 7-veljestä
Muuta: Eräälle tangontaitajalle kiitokseksi kärsivällisyydestä :)

15.11.2009

Valoa

Nyt viimeistään on aika puhdistaa kynttiläkruunut ja tuikkukipot hämähäkinseiteistä ja nauttia kynttilöiden lämpimästä valosta täysin siemauksin. Moni on varmaan tehnytkin niin jo pitkään, mutta minä havahduin tähän pimeyteen kunnolla vasta nyt.

Kissallisessa taloudessamme suositaan painavia Kivi-tuikkuja sekä kynttiläkruunuja, jottei vain kävisi mitään ikävää vahinkoa. Muutenkin olen kynttilöiden suhteen aika minimalisti. Simppelit valkoiset antiikkikynttilät ovat melkeimpä parhaat. Ne näyttävät aina hyvältä.

Mukavaa alkavaa pikkujouluaikaa!



.


.


.

7.11.2009

Pappatakki

Pitkään on mielessäni pyörinyt rouhea pitkähkö ja taskullinen villatakki, mallia pappa. Tiedättehän semmoinen joka vanhemmilla miehillä on monesti se "pyhätakki" elikkä hieman parempi neule, jota pidetään yleensä kauluspaidan kanssa. Halusin siihen erilaista pintaa enkä pelkkää sileää ja kun neuloin mehtäsukkiani, aattelin jo silloin, että tämä mallineulehan sopisi pappatakkiini. Hieman sitä vielä muutinkin, neuloin oikealla puolella kaikki silmukat oikein ja nurjalla puolella 1 oikein 1 nurin. Viisaammat kertovat varmasti tälle mallineuleelle nimenkin.

Takki on neulottu ylhäältä alas ja sain siihen tällä menetelmällä kulutettua kaikki 12 Novita Stone -kerääni, jotka ovat pyörineet odottamassa sopivaa mallia. Jos nyt tekisin takin uudestaan, niin v-kaula-aukko saisi olla vieläkin pidempi ja nappeja tulisi vain 3 helmaan. Mutta ihan hyvä näinkin. Kun olin takissa jo hyvässä vauhdissa, Berroco julkaisi Norah Gaughanin ilmaismallin, jossa on jotain samaa... Ja jonka olisin langasta toteuttanut ellen olisi ollut jo yli puolessa välissä pappani kanssa.

Viime yönä tuli talvi ja lumi latisti kaikki kuvat mitä yritin ottaa. Se on nyt sitten tätä ensi kevääseen saakka...

Malli: Oma
Lanka: Novita Luxus Stone, 600g
Puikot: 3,5 mm


Isän tekemät napit!


2.11.2009

Socks for happy people

Mietin tässä kerran suhdettani villasukkiin ja niiden neulomiseen. Jotenkin sukkien neulominen saa minut tuntemaan olevani osa jotain suurempaa, osa jotain jatkumoa. Mummu neuloi, äiti neuloi, minä neulon. Sukkaparin neulominen saa minut tuntemaan itseni paremmaksi ihmiseksi. Enimmäkseen neulon villatakkeja puhtaasti itsekkäistä syistä enkä aina edes tarpeeseen. Siinä välissä kun pistää puikoille villasukat niin ikäänkuin saa synninpäästön tehdä jotain "turhempaa". Mikä lie luterilainen vinksahdus.

Nettineulomisen aloitettuani olen tutustunut toinen toistaan huikeampiin sukkamalleihin ja lankoihin. Vain huomatakseni, että suosin sukissakin suhteellisen yksinkertaisia malleja ja värejä. Mitään luksuslankoja en ole edes kokeillut, enkä tiedä kokeilenko ikinä. Toisten kokemuksia luettuani olen ymmärtänyt ettei ne luksuslangat sukissa kestä sen paremmin kuin halvemmatkaan. Toki ovat kauniita lankoja eritoten vyyhdillä, kaikki moniväriset ei niinkään valmiina sukkina.

Äitini neuloo siis edelleen kymmeniä sukkia vuodessa, mutta olen hänellekin sukkia tehnyt. Yrittänyt ujuttaa ajatusta ohuemmista sukkalangoista ja jotain jujua sisältävistä malleista sinne harmaan perussukan maailmaan. En tiedä vielä, että onko äiti ostamistani langoista tai printtaamistani ohjeista vielä sukkia tehnyt mutta ainakin yksiä hänelle neulomiani sukkia oli käynyt näyttämässä kansalaisopiston käsityöpiirin mammoille :)

Malli: Child's french sock by Nancy Bush (Knitting vintage socks)
Lanka: Zitron Trekking Pro Natura
Puikot: 2 mm

Malli: Perusperus
Lanka: Tiikeritakista jäänyttä itsevärjättyä Nallea
Puikot: 2,5 mm




29.10.2009

Historiallista

Saimme Maarulta tunnustusta. Kiitämme kauniisti ja ensimmäistä kertaa blogimme historiassa päätimme rytkäistä ja jatkaa haastetta eteenpäin.

Tunnustuksen saadessaan täytyy toimia seuraavasti: -kiitä tunnustuksen antajaa -liitä kuva blogiisi -linkitä tunnustuksen antaja blogiisi -kerro itsestäsi 7 asiaa, joita muut eivät vielä tiedä -anna tunnustus seitsemälle -linkitä nämä blogiisi -kerro heille tunnustuksesta.



1. Meillon pikkuveli. Meitä isompi. Vaikka meilläkin on pituutta ihan kotitarpeiksi.
2. Olemme perineet punapigmentin isältämme. Hänellä oli nuoruudessaan täysin oranssinpunainen parta, jota meillä ei onneksi ole. Meille siunaantuivat pisamat ja punertava tukka, jota välillä terästämme.
3. Vahakaksikko Wallace & Gromit on ikusuosikkimme. Väärät housut on jännityselokuva vailla vertaa.
4. Olemme molemmat opiskelleet aikuisiällä toisen ammatin, joka vahvasti liittyy käsitöihin. Tosin tällä hetkellä kumpikaan meistä ei saa elantoaan käsityöläisyydestä.
5. Meillä on samannimiset aviomiehet. Ihan sattumalta :)
6. Kumpikin ajelee kesäisin vanhalla punaisella brittiavoautolla.
7. Me tykkäämme leipoa ja kokeilla uusia reseptejä. Vaihtelemme niitä keskenämme kuin martat konsanaan.



Tässä yhteydessä pääsemme muistamaan joitakin suosikkiblogeistamme! Tunnustus lähtee eteenpäin seuraaville (ottakaa vastaan ja jatkakaa jos siltä tuntuu) :

* Mustikka ja Tyrni sekä Kaksi erilaista marjaa : Neulovat sisarukset nyt vain ovat pop!
* Harmaata arkea : Tällä tädillä on niin mieletön supliikki, että oksat pois. Eikä tuo arkikaan kovin harmaalta vaikuta. Ankeiden päivien pelastus!
* Prosessineuloja : Nastin neulesamis ja meidän molempien ihailema neuloja joka ei kaihda vaikeita malleja eikä ohuita puikkoja.
*Kummitustalon kuulumisia : Elämäntapaväkertäjä, jonka blogissa on hengästyttävän tumma ja slaavilainen tunnelma.
* Jaanamaa : Blogi, jonka päivityksestä joka kerta ilahtuu. Myös värimaailma osuu meidän makuumme!
* Good Knits Road : Ensimmäisiä neuleblogeja, joita aloimme seurata. Aina vaan upeita kuvia ja neuleita.

Kiitos kaikille blogissamme vieraileville ja kommenttien jättäjille!

22.10.2009

Kutripula

Kutripula iskee nykyisin aina syksyllä. Silloin kun pipokausi alkaa. Monet hauskat mössykkämallit vaativat kiehtovasti piposta tursuilevia suortuvia näyttääkseen hyvältä päässä. Itse olen valinnut lyhyen poikatukan joka on kyllä helppo ja hauska kesäisin, mutta auta armias kun siihen pitäisi pipo istuttaa... Tai ehkä vika ei ole myssyssä vaan päässä. Monikin tuntuu valittavan sitä että omaan päähän sopivaa pipoa ei tunnu löytyvän millään tai näyttää pipopäisenä vähintäänkin kummalliselta. Mikseihän suomalaisille ole luonnonvalinnan seurauksena jalostunut paremmin päähineiden kanssa mätsäävää päätä? Kun tässä ilmastossa se kuitenkin on välttämättömyys.
Otetaampa nyt sitten esimerkiksi tämä Wurm. Rento ja hauska päähine. Minun päässäni näyttää lähinnä ampiaispesältä. Kauluri on samoilla periaatteilla tehty, michelinmiesmäistä pintaa syntyy oikeita ja nurjia kerroksia sopivasti yhdistämällä.

Wurm (pdf), Drops Alpaca 70g
Aspen neck cowl, (pattern), Drops Alpaca 70g

Lapaset on ihan perusmallia, joihin ompelin pikku pylpyräiset vanutettua villapaitaa ja napit keskelle. Lanka on taannoin arpajaisvoittona saamaani Miinan Möttösten keltasipulilla värjättyä villalankaa. Kiitos Miina!

18.10.2009

Piikkejä

Olen aina ollut huonouninen. Herään helposti aamuyöstä enkä saa enää unta. Siksipä olin enemmän kuin innokas kokeilemaan piikkimattoa, kun sellainen oli kotiin ilmestynyt. Piikkimaton kun lupailtiin auttavan mm. juuri unihäiriöihin.

Ei muuta kun paita pois ja pötköttämään matolle! Ensimmäisellä kerralla piikit tuntuivat aluksi tosi pistäviltä, mutta vain muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen miellyttävä lämpö alkoi levitä selkään ja olo rentoutua. Ekalla kerralla ei juuri muuta vaikutusta ollut, mutta nyt useamman makailun jälkeen alan uskoa maton tehoon. Olen nukkunut paremmin, enkä välttämättä tarvitse öisin villasukkia, mikä on jo melkoinen asia kaltaiselleni vilukissalle.




Olen nyt testaillut mattoa parisen viikkoa. Toistaiseksi olen tyytynyt makailemaan vain selkäpuoli mattoa vasten. Sitä voi käyttää myös vatsapuolelle ja jopa kasvoihin, mutta se kuulostaa jo melkoisen extremeltä.

Tarkkoja tietoja piikkimatosta löytyy netistä mm. hakusanoilla piikkimatto, fakiirimatto.

----



Muisto kesästä. Kuivaneet pelakuun kukinnot ovat uskomattoman kauniit.

9.10.2009

Still

Lapsuudenkotimme naapurissa asui vanhapoika nimeltään Konsta. Hän oli iso, mahakas mies ja me lapset taidettiin hieman pelätä häntä. Kun silloin kotona asuessa neuloin ensimmäiset villapaitani, en ymmärtänyt vielä ohjeessa mainitun tiheyden päälle ja puseroista tuppasi tulemaan isoja, siis todella isoja. Muotikin oli toki erilainen kuin nyt, mutta äitini tokaisi yhdenkin nähdessään että "Siitähän tuli Konstan kokoinen!" Vielä nytkin tämä lause elää perheemme puheissa, vaikka Konsta on maannut mullan alla jo kohta 10 vuotta.

Nykyisin osaan tehdä neuleistani sopivampia ja välillä tuntuu, että tulee liiankin naftia jälkeä. Sitä pelkäsin, kun tätä uusinta neuletta tikuttelin. Neuloin vartalo-osan ohjeesta poiketen pyörönä ja kovin näytti kapealta siinä vaiheessa. Tätä lankaa täytyy kyllä kehaista sillä siitä tuli hyvin elastista tai kimmoisaa neulepintaa, joka joustaa mukavasti eikä valmis neule ole ollenkaan liian pieni. Vaan just passeli.

Hihat on mukavan löysät ja poikittain neulotut rannekkeet kokoavat tuon ylimääräisen ranteiden ympärille. Lisäsin muuten myös muutamia senttejä pituutta vartaloon, kun alkuperäinen näytti niin kovin kinttanalta.
Malli: Still, Kim Hargreaves (juu kyllä, taas Kimiä :) ), Thrown together
Lanka: Teetee Primavera, 420g
Puikot: 3,5 mm

3.10.2009

Lämmike

Kovin on verkkaista isompien neuleiden parissa tikkuaminen täällä. Kelien viilentyessä sitä vaan tekee mieli tehdä niitä ääreislämmittimiä, että pysyy sormet ja varpaat lämpiminä. Uusi avarakauluksinen talvitakkikin vaatii alleen jotain kaulaa suojaavaa. Ravelry on pullollaan monenlaisia kaulanlämmittimiä ja niitä olen selaillut monena iltana. Ne onkin siitä näppäriä, että niihin riittää vähän vähempikin määrä lankaa ja langanjämiä täällä kyllä riittää. Tähän tartuin ensimmäisenä ja tämä lämmittääkin vähän enemmän kuin pelkkä kauluri. Hiiritakista jäänyttä Rose Mohairia oli puoltoista kerää ja tämä imaisi ne viimeistä senttiä myöten. Hieman modasin ohjetta, kaventelin silmukoita enemmän että sain kauluksen pienemmäksi.
Malli: Drops 108-53
Lanka: Novita Rose mohair, 70g
Puikot: 6mm

Että tein sitten elämäni ensimmäisen pontson (vai mikä se nyt oli). Ehkä ensi kerralla onkin sitten esittelyssä se Novitan suosittu verkkopontso. Tai sitten ei :)