20.7.2016

#muhulove

 Kävimme Tytin kanssa tyttöjen reissulla Saarenmaalla, Virossa. Mukanamme oli myös äiti ja äidin ystävätär ja vietimme oikein mukavat kolme päivää Kuressaaressa, Saarenmaan ainoassa kaupungissa. Matka sinne oli suhteellisen pitkä, 6 tuntia Helsingistä. Eipä siellä sitten juuri turisteja näkynyt, ei ainakaan aasialaisia eikä amerikkalaisia, joita kyllä yleensä kaikkialta löytyy. Tokihan Kuresssaari elää turisteista mutta itse kaupunki oli kuin pienoismalli Tallinnasta mutta ilman ryysistä. Ainoan pääkadun varressa olivat kahvilat ja ravintolat mutta jos meni viereiselle pikkukadulle, vastaan ei yleensä tullut ketään. Korkeintaan paikallinen mummo kauppakassi kädessään. Pikkukujilla sai rauhassa kurkkia ihmisten hurmaaville pihoille, joissa ruusut ja hyötykasvit kasvoivat sulassa sovussa. Jos talot olivatkin hieman ränsistyneitä niin puutarhoja selvästi rakastettiin! Saarenmaalle on kyllä päästävä vielä uudestaan, ja tällä kertaa sellaiselle luontopainotteiselle lomalle. Ihana paikka!

Ihastelimme torilla ja muutamassa käsityöliikkeessä paikallisia sekä muhulaisia käsitöitä. Muhun saari on Saarenmaan vieressä ja ovat kuulemma tarkkoja ettei heitä sekoiteta keskenään. Kuressaaren keskustassa oli kirjakauppa ja nyt en voi kuin harmitella ettemme siellä käyneet. Lainasin nimittäin reissun jälkeen kirjastosta oikean muhulaisen käsityöperinteen raamatun ja sain vasta siinä vaiheessa kunnon herätyksen  ja nyt tietenkin haluaisin kirjan myös omakseni. 
 Kirjassa on esitelty (viroksi) niin neuleperinteet kuin kirjonnatkin, lautanauhat ja kansallispukujen koristeet koruja myöten. Muhulainen tyyli on omaleimaisen  näköistä ja värikästä. Ihastuin tottakai etupäässä kirjan neulemalleihin ja ensin ajattelin ettei lankakaapistani löydy niihin sopivia värejä, pinkkejä ja punaisia lankoja. Mutta löytyi kuin löytyikin ja aloitin kovalla touhulla neulomaan kirjoneulesormikkaita. Kirjassa ei ole varsinaisia ohjeita, vain valokuvat koinsyömistä neuleista ja kuvan vieressä kirjoneuletta varten ruutupiirrokset. Alkuperäiset neuleet lienee neulottu todella ohuesta langasta ja pienillä puikoilla sillä huomasin pian ettei suurin osa käsineiden kuvioista mahdu omaan käteen sopiviin silmukkamääriin näillä kaapistani löytyneillä fingering-paksuisilla langoilla neulottaessa. Eli purkuun meni ensimmäinen yritelmä. Sen jälkeen rupesin vain rohkeasti soveltamaan ja nyt onkin jo kohta ensimmäinen sormikas valmis. Niistä sitten lisää myöhemmin.




 Löysimme paikallisen Konsum-ruokakaupan sukkaosastolta aarteita, nimittäin Virossa valmistettuja perinnekuvioisia sukkia. Tässä kuvassa on valkeat joissa on perinteinen Muhun ohdakekoriste.
 Tässä vielä muutama kuva kirjasta ja kirjan malleista. Ylemmässä kuvassa on lapaset, joihin ihastuin ensisilmäyksellä mutta lapasen selkämykseen tuo perhoskuvio on kyllä aivan liian leveä. Alapuolella koinsyömä sukanvarsi ja sen kirjoneulekaaviot. Huoh, ehkä jäävät ihastelun asteelle.



8.7.2016

Parit kesäisen riehakkaat villasukat

 Puikkomaisterin sukkakirja on ollut minulla kovassa selailukäytössä mutta tämä on kuitenkin vasta toinen malli, jonka kirjasta olen neulonut. Ne moniväriset kirjoneulesukat jotenkin ahdistavat, siis se värien paljous ja niiden valinta. Värit ovat minulle niin tärkeä asia että ihan mitä tahansa en halua yhdistää ja siksi useamman kuin kahden värin valinta on vähän hidasta. Mutta tässä nämä yhdet nyt olis, Kärpässukat. Malli on kirjassa nimeltään Aino.

 Lankana on Regian farkunsininen sukkalanka, joka tekee himmeähköä raitaa ja on itse asiassa hyvinkin tämmöisen farkkutytön mieleen. Siihen yhdistin Cascade Heritagea värissä Mustard. Ohjeesta poiketen tein kantapään raidallisena enkä yksivärisenä. Kärpäskaavio oli helpohko, ei ollut pitkiä langanjuoksuja kuin muutamilla kerroksilla. Puikkomaisterilta on tulossa kirja myös käsineistä, odotan sitäkin innolla, ainakin selailukäyttöön!


Toinen kesäisen pirskahteleva sukkamalli on vuoden 2013 Knittyssä  ilmestynyt Solidago. Dropsin Fabelia on langat, paitsi punainen osuus on nokkossukkalankaa, joka jäi aiemmin joistakin sukista jämäpalleroiseksi. Näihinkin tein raidallisen kantapään ja myös sukankärjen. Tykkään näistäkin sukista kovasti!


26.6.2016

Imagine When

 Käytiin juhannuksen kunniaksi ulkoilemassa lähikunnassa sijaitsevalla vanhojen metsien suojelualueella. Kuvia kertyi paratiisista aikamoinen läjä ja lähtiessä mukaan otettu uunituore huivikin pääsi osaksi maisemaa. Koska päällä oli jälleen retkeilyvaatteet ja naamasta näkyi helteessä  taivalletut kilometrit niin päätin suosiolla jättäytyä kuvista pois. Ymmärrän että olette pettyneitä mutta koettakaa kestää.

Ohops, se lensi pois. 


 Huivi on Joji Locatellin Imagine When. Neuloin sen petroolin värisestä yksinkertaisesta pitsilangasta ( Fyberspates Scrumptious Lace) kun kokeiltuani kaksinkertaista lankaa pelkäsin huivista tulevan liian suuren. Huivin mallikuvissa se on kokoa kääriytymishuivi, ja halusin sen olevan enemmän kaulahuivin kokoinen. No, sain mitä tilasin! Lankaa oli käytettävissä 100g / 1000m josta kului ehkä 350m eli 35 grammaa. Saan vyyhdistä vielä toisenkin huivin ja jopa isomman! Huivin malli on mielenkiintoinen yhdistelmä ainaoikeaa ja reikärivejä, nyppyreunaa ja lyhennettyjä kerroksia. Turhan paljon jouduin ohjetta seuraamaan, seuraava vois mennäkin jo helpommin. Tämä kun on jälleen niitä ohjeita, joita tulee varmaan tehtyä toistekin. Sitten kun muut kiinnostavat mallit on neulottu alta pois :)
P.S. Pitää vielä hehkuttaa että Pujoliivia on suositeltu Knitigating Circumstances -blogin postauksessa. Thank you, Kelly!

19.6.2016

Harmaita sukkia

 Harmaat Hamish-sukat. Tykkään kovasti mallista ja nämä olivat jo toiset. Nyt jätin turhat härpäkkeet pois ja tein vain varren kirjoneuleen.

 Toinen harmaa pari on Prism-ohjeella tehdyt. Keltasävyinen raitalanka on Väinämöistä värissä Calico. Näihin sukkiinhan se upposi ihan hyvin, mutta vielä on yli puoli vyyhtiä jäljellä. Pitänee etsiä lisää rumasukkaohjeita.
Kuvat on otettu kotikotona Kainuussa. Nämä saaret ovat niin rakkaat!

12.6.2016

Kirppislöytöjä


Vielä kymmenen vuotta sitten keräsin innokkaasti värikkäitä retroastioita ja muoviesineitä. Vieläkin joitakin niistä on kodissamme esillä, mutta suurimman osan pakkasin muutama vuosi sitten paperiin ja varastolaatikkoihin. Muutamista jopa luovuin kokonaan. Tilalle tuli ensin viehtymys suomalaiseen lasiin, mm. värillisiin 50- ja 60-luvun maljakoihin ja nyt myös rouheampaan 60- ja 70-lukujen keramiikkaan. En taida olla ainoa, sillä hinnat ovat näissä toisinaan aika huikeita. Joskus kuitenkin onnistaa. Löysin paikallisesta kirpputorilta kaksi okranväristä Arabian Kerä -kukkaruukkua. Ruukut on suunnitellut 60-luvulla Arabialle Rickhard Lindh ja tätä samaa mallia on olemassa myös mattamustana ja valkoisena. Minä istutin niihin timjamia ja viinisuolaheinää. 

 Arabialla on myös viehättäviä keraamisia kynttilänjalkoja, joista yhdenlaisen löysin aikoinaan eurolla joltain pieneltä kyläkirpppikseltä. Tämä on vihreä, mutta löysin netistä myös kuvan vaalean turkoosista versiosta. Muuten tämän historia ja suunnittelija ovat minulle epäselvät, tietääkö joku?
Tämäkin on vihreä mutta ei enää Arabiaa eikä edes suomalaista keramiikkaa mutta jotain niin ihanaa tässä oli että tämä vaasi pääsi meille piirongin päälle. 


4.6.2016

Miso-huivi


Tämä Miso-huivi ei ehtinyt olla montakaan kuukautta minulla jonossa kun päätin jo aloittaa. Olin hamstrannut joskus alesta Dropsin Baby Alpaca Silkiä, joista harmaat kerät nyt otin käyttöön. Lanka on kyllä aika unelmaisen pehmeää ja siinä on himmeä kiilto, mutta värit ovat aika pliisuja omaan makuuni. Ajattelin heti, että tämän huivin annan eteenpäin jollekin, jonka värimaailmaan se paremmin sopisi.

 Huivissa on kaksi kokoa, joista tein pienemmän ja tästä tuli sopivasti kertaallaan kaulan ympäri kiedottava. Ohje on fingering -paksuiselle langalle, mutta paksummalla tulisi varmasti ihanan muhkea. Huivi on kapeasta päästä aloitettava pitkulainen kolmio, joka neulotaan ainaoikealla ja samalla siihen tehdään helppoa siksak-kuvioista pitsiä. Ensin levennetään toisessa reunassa siihen saakka että saavutetaan haluttu koko tai että lanka on puoliksi käytetty ja sen jälkeen vastaavasti kavennetaan. Vaikka pitsikuvio on sinällään helppo, piti minun kuitenkin koko ajan seurata kaaviota, että miten ne puolikkaat kuviot siellä levennettävässä tai kavennettavassa reunassa nyt menivätkään. Ohje oli kuitenkin hintansa väärti eikä varmasti jää ainoaksi neulomiskerraksi tämä harmaa versio!


 Huivi kuvattiin tuulisena iltana hienon suon laidalla, jossa tupasvillameri lainehti kauniisti. Oli vain niin märkä suo ettei sinne parhaille paikoille ollut kumppareillakaan mitään asiaa. Lisää suokuvia voi käydä katsomassa tuolta luontokuvablogin puolelta, linkki sivulaidassa.
Lanka: Drops Baby Alpaca Silk, 2 kerää
Puikot: 3mm

20.5.2016

Rumasukkatutkielmia

 Nyt löysin semmoisen sukkamallin, josta en ole ihan varma että onko siinä jotain hauskaa jujua vai onko se vain yksinkertaisesti ihan karsea. Sukkien suunnittelijalla eli General Hogbufferilla on kyllä aika mielenkiintoisia sukkia mutta näissä saattaa olla hieman liikaa kaikkea. Nimesinkin sukat Frankensteineiksi sillä näyttää että sukan ala-ja yläpää on liitetty luonnottomasti toisiinsa. Se kenties on ollut suunnittelijalla tarkoituksenakin?
 Jämälankojakin pääsin hyödyntämään. Vihreä on Novitan Pikkusiskoa ja varpaat on neulottu Regian Colormanialla, jota jäi isän joululahjasukista juuri sopivasti.

 Jämälangoista on myös nämä toiset. Käytin samaa metodia kuin näissä aiemmissakin. Yksivärisenä lankana on myös näissä Novitan Pikkusisko, tällä kertaa beigenä, jonka sävy ei ko. langassa ole kyllä kovinkaan kaunis. Neuloin aina yhden kerroksen beigellä ja kaksi erilaisilla raitalangoilla, jotka enimmäkseen taisivat olla Fabelia. Yritin valita sinisävyisiä lankoja, koska ajattelin että voin tarjota näitä jollekin sinisen ystävälle. Yllättävän hyvin nämä sukat kuitenkin maastouituvat suomalaiseen mäntymetsään!


8.5.2016

Pyttipannua

 Olen ennenkin hehkuttanut Holst Garn Coast -lankaa ja minulla onkin sitä jo useammassa värissä. On siitä jo huivejakin neulottu ja tykkään tosi paljon langan keveydestä ja pehmeydestä kaulalla. Halusin tehdä siitä tällä kertaa pienen, kertaalleen kaulan ympärille ulottuvan kesähuivin ja valitsin varastoistani väriksi vihreän nimeltään Seagreen. Aivan oikeana se ei kuvissa tietenkään toistu mutta kaunis se on, enemmän kuitenkin vihreä kuin petrooli (toisin kuin näissä kuvissa).
 Huivimallia valitisn pitkään ja hartaasti. Minulle on tullut näköjään tavaksi säännöllisin väliajoin  kaivaa esille ohjemapit, joihin olen vuosien aikana tulostamani neuleohjeet tallettanut. Niitä sitten selailen ja ahdistun niiden paljoudesta. Monesti olen päätynyt kuitenkin siihen että ostaa pätkäytän Ravelrystä jonkun uuden ohjeen. Nyt yhdistin useampaa mapissa jo olevaa ohjetta. Huivin muoto on sama kuin Graphic kerchiefissä mutta pintaneule on otettu Simple lines -huivista. Reunahässäkän pykäreunan pöllin Sunray shawlista. Ja ettei menisi liian yksinkertaiseksi, alkuperäisen idean sain Love&Lemons -ohjeesta mutta kun halusin kerrankin välttyä ohjeen ostamiselta niin raavin sitten kasaan tämän pyttipannuhuivin olemassa olevista aineksista. Lopputulos on kuitenkin sitä mitä halusinkin eli kiva kesähuivi! Lankaa meni yksi 50 gramman kerä.
 Huivi on kuvattu samalla reissulla sinne koskenrantaan, jossa edellisen postauksen sukkakuvatkin otettiin. Kiitos muuten hauskoista kommenteista! Joskus sitä keksii muutakin kuin sitä tavallista. Eipä siinä hypellessä ja riehuessa enää muistanut että olisi huivista voinut ottaa kuvan levitettynäkin eikä vain kaulassa. Kuvitelkaa siis tähän väliin kuva harmaasta kalliosta jonka auringonlämmittämällä pinnalla huivi esittäytyy koko komeudessaan.

5.5.2016

Tilkkutäkkisukat

Käydäämpä pikaisesti kuvaamassa mun uudet sukat! Lähdetään kerrankin johonkin muualle kuin kotiportaalle, jos vaikka koskenrantaan.
 Äh, koski näkyy ok mutta vastavalo, ei näy sukat hyvin. Ota toiselta puolelta.
 Mjoo, aika hyvä mutta nyt ei näy jokea taustalla. Jos vaikka kokeilen hypähdellä, mitenhän se toimisi?


 No hyi, nyt näyttää kuin roikkuisin puusta! Eikä silleen hyvällä tavalla.  Otapa kokovartalokuva, että näkyy että olen vielä hengissä.

 Jos vielä pari taivasta vasten?

No huh, tulihan se viimein se onnistunutkin sukkakuva!

Lanka: Novita Nallen jämiä
Puikot: 2,5mm