27.11.2016

Virkkuu


Olen ollut niin nohevana tänä syksynä, että käytännössä kaikki joululahjat ovat jo valmiina. Siis ne, jotka itse olen tehnyt. Olenkin voinut tehdä vaihteeksi jotain myös itselleni. Kauan on ollut tämäkin huivi jonossa ja oikeastaan olin ajatellut että mitään ohjetta en tähän osta vaan sävellän. Mutta kun tarkemmin tutkin ja mietin niin päätin investoida ja ostaa paukautin tämän The Little Been Sunday shawlin ohjeen.

 Olihan mukavaa vaihteeksi virkata! Tein huivin Dropsin Alpacasta. Päävärinä oli beige, jota meni vajaa 3 kerää ja sille kaverina oli jämiä sieltä alpakkapussistani. Ohjeessa oli jokaista kerrosta varten sanalliset ohjeet sekä valokuvat mutta ei kaaviota. Piti aivan kaivaa virkkauksen englanti-suomi-sanasto esiin että pääsin kärrylle. Mutta sitten posottelinkin aivan onnessani ja huivi oli reilussa viikossa valmis. Ja on juuri niin iso, ihana ja lämmin kuin pakkashuivin pitääkin. Näitä lissää!


  Päässäni oleva pipo on viime talven tuotoksia (Mira-pipo täällä) ja silloin kaipailin sille mätsääviä lapasia. Aloitinkin ne mutta peijakkaat lojuivat ilman peukaloita aivan näihin päiviin saakka. Lapasten malli on Handtak mittens Islantilaisia neuleita -kirjasta ja lankoina on erilaiset worsted-vahvuiset jämät, joita piposta jäi.



13.11.2016

Tumput suorina


Otsikko viittaa enemmänkin alempana olevaan kuvaan, kuin käsieni toimettomuuteen. Sillä toimetonna eivät kädet ole vaan joululahjaneulomuksia pukkaa. Lankavarastoani olen myös pienentänyt neulomalla ja seuraavakin setti on valmiina jollekin annettavaksi. Monesti olen joulun alla ekstempore lahjonut tuttuja ja kylänmiehiä.
  Ylläoleva pipo on neulottu Hannan mainiolla Siksak-pipon ohjeella. Kertaalleen sen olen jo neulonut ja tähän versioon tein vain lyhyen joustimen. Lankoina on Dropsin Karismaa. Tupsun väriä pähkäilin pitkään, keltainen se ehkä olisi ollut itselleni mieluisin mutta sitä oli jäljellä vain niin pieni nöttönen ettei siitä olisi tupsua tullut.
 Sitä keltaista Karismaa kului nimittäin näihin lapasiin. Ohje on tanskalaisesta (?) Om Kretido -blogista, Kaisa votter eli kotoisammin  Kaesan vanttuut. Keltaisen kaverina oli viime talvisesta Grettir-villatakistani jäänyttä siniharmaata Karismaa. Kuvat otettiin jokunen viikko sitten. Sitten tulikin valkeus.

 Karismaa ovat myös nämä lapaset jotka tein ystäväni pyynnöstä. Hän halusi muistaa tyttärensä 80-vuotiasta vuokraemäntää. Ikäneito rakastaa kuulemma pinkkiä joten pinkkiä hän sitten sai. Malli on Emman Neidonkyynel-lapaset. Nämäkin olen neulonut jo ainakin kerran aiemmin. Lapasten kaunis kuvio näkyisi kyllä paremmin kädessä mutta näihin kuvauksiin ei ollut käsiä vapaana. Yritin sitten kuvata lumihiutaleita.

5.11.2016

Madewell


Lanka: Katia Merino Tweed Socks, 300g
Puikot: 2,5mm
 Innostuin kun paikallisessa lankakaupassa oli tweed-lankaa tarjolla mainiossa maanläheisessä kauranpuuron sävyssä (joka toistuu parhaiten yläkuvassa). Tiesin että langasta oli tuleva joku konstailematon perusneule ja varasin lankaa  4 kerää. Päädyin Jojin perusvillatakkiin, jonka jujuna ovat erikseen neulotut kyynärpaikat.
 Lankaa kului lopulta vain 3 kerää ja tein vielä ohjetta hieman pidemmän takin. Tein myös napinlävet ja korotin niskaa muutamilla lyhennetyillä kerroksilla. Ilman niitä raglan-lisäyksillä tehdyt takit meinaavat minulla  vähän valua niskasta ja niitä saa olla nykimässä jatkuvasti. Yllätyinkin ohjetta lukiessa, että takki oli todellakin perusperus ylhäältä alaspäin neulottu raglanneule eikä sisältänyt mitään muuta "juttua" kuin kyynärpaikat. Niihin käytin kauranpuuron lisäksi vihreää Elsebeth Lavoldin Silky woolia sekä oranssia Rowan Felted Tweediä. Niiden paikalleen ompelu ei ollutkaan ihan helppoa, jouduin niitä kastelun ja kuivatuksen jälkeen vielä kertaalleen siirtämään sillä ne olivat armottomasti liian alhaalla!
Lanka oli melkoisen pehmeää sukkalangaksi, ja luulenkin että ostamastani harmaasta kerästä tulee jotain muuta. Sori Tytti, ensin ajattelin että teen siistä sulle sukat mutta eivä taitaisi kestää kovin kauaa!



1.11.2016

Ihan ok.


Jokainen on varmaan tavannut tyypin, jonka mielestä internet on syypää kaikkeen, mikä tänä päivänä on maailmassa pielessä. Minäkin kuuntelen työpaikan kahvihuoneessa näitä keskusteluja. Joskus kyllä mietin itsekin, että voisi olla helpompaa olla autuaan tietämätön että mitä kaikkea on tarjolla pelkästään neulemaailmassa. Neuloisin tyytyväisenä lähilankakaupan tarjonnasta enkä harmittelisi sitä etten raaski ostaa kalliita luksuslankoja. Ja kun siellä on vielä niitä neuleohjeitakin, jotka nähdessään vain huokaa että "Juuri tuon minä tarvitsen". Kuten nyt tämäkin huivimalli, Ysabel
 Ostin mallin pikapikaa, mutta pitkään piti lankakeriä vierekkäin testailla että löysin sopivat langat. Pohjavärinä on kaunis vaaleanruskea Drops Alpaca ja parina sillä Arwettan käsinvärjättyä sukkalankaa. Huivin muoto on pitkulainen puolikuu. Ainaoikean neulepinnan väliin tehdään lyhennetyillä kerroksilla kontrastivärisiä kuplaraitoja. Varsin helppoa eikä aivan niin mielenkiintoista kuin ohjetta ostaessani toivoin. En jaksanutkaan tehdä huivista aivan täysikokoista vaan jätin yhdet raidat pois. Nyt huivi on semmoinen yhteen kertaan kaulan ympäri ulottuva (ja takin alle mahtuva).

 Huivit on kyllä kaikista neuletyypeistä ne viheliäisimmät kuvattavat. Vai keksittekö muka jotain vaikeampaa?


 Sitten vielä yksi pipo. Tweedlankojen jämistä neuloin Lankakauppa Kerän blogista löytyvällä ilmaisohjeella Ylämaat pipon. Sieltä lötyy myös ohje samanlaisiin kämmekkäisiin.
Näistä neuleista voin sanoa vain että ihan ok tuotokset. Eivät kuitenkaan räjäyttäneet tajuntaani.

29.10.2016

Parvi siivekkäitä



Vaikkei pipo talvessa puhki kulukaan niin huonon ja nyppyisen näköiseksi se kyllä voi mennä. Uusia tarvitsee siis joka talvi ja onhan niitä kiva neuloakin. Varsinkin kun löytää hyvän mallin. Semmoiseksi voin kehua Justyna Lorkowskan mallia Zig Zag Wings. Ohje on Dk-vahvuiselle langalle mutta 8 silmukan mallikerta on helppo muuttaa langalle sopivaksi. 
  Miehelle tein pipon harmaasta Novitan Alpaca woolista ja luumun värisestä Nordic woolista. Eka kerta näitä lankoja puikoilla ja ihan hyvältä tuntuivat. Tähän pipoon vähensin yhden mallikerran verran silmukoita.
 Karismapussista löytyi sinkkukerät punaista sekä beigehköä ja siivet tein miehen piposta jääneestä luumun värisestä langasta. Tämä pipo pääsee joulupukin matkaan maailmalle.
Jämäkerät jäi viime talvena neulomastani villatakista ja niistä neuloin sammaleiset siivet. Lanka on BC Garnin  Semillaa ja koska lanka on vähän ohuempaa niin lisäsin yhden 8 silmukan siipiparin ja hyvä tuli. 
Aika somat ovat yhdessä.

22.10.2016

Slow knittingiä

Jostain sattui silmän termi slow knitting. Tämä on varmaan sitä jos mikä. Aloittelin tätä helmikuussa (tänä vuonna kuitenkin), keväthankien ollessa parhaimmillaan. Tavoitteena oli saada paita valmiiksi ennen (seuraavia) lumia. Ja kas, näin kävi! Paita on valmis eikä lunta vielä näy! Eikä vielä tarvitse tullakaan, jos kainosti saa toivoa.




Harmaa pohjaväri oli itsestään selvä valinta, mutta raitaväriä pohdin ystävänkin kanssa viinilasin äärellä. Aluksi minulla oli keltainen raita mielessä ja vyyhtikin oli jo ostettu, mutta sitten alkoi moinen iloittelu epäilyttämään. Raitaväri vaihtui siis turvalliseen valkoiseen. Klassikkoainesta, eikös vaan? 

Ohje on Isabell Kraemerin Westbourne, joka tehdään ylhäältä alas yhtenä kappaleena. Kaula-aukkoa muotoiltiin lyhennetyillä kerroksilla, ja se meni uusiksi pari kertaa, koska sekosin laskuissa ja enkä ollut enää varma mikä oli etupuoli ja mikä takapuoli. Kaula-aukon neulomisen jälkee en katsellut ohjetta vaan posottelin  hitaasti fiilistelin menemään. Kun äsken linkitin ravelryyn, huomasin pieniä eroavaisuuksia ohjeeseen verrattuna kaula-aukossa, hihansuissa ja helmassa. Tää on kuitenkin hyvä näin.


Lanka on ihanaa Tukuwoolia. Lankoja ostaessani elettiin vielä Tukuwool-aikaa ennen Titityytä ja laajempaa värikarttaa. Jos nyt alkaisin neulomaan tätä, värivalinta olisi varmaan jotain muuta. Se ihana vihreä houkuttaa kovasti...

Seuraavaksi puikoille tulee jotain minulle aivan uutta: vauvaneule! Kummityttäreni saa vauvan kohtapuoliin ja lupasin polleana neuloa jotain lämmikettä vauvalle. Kiirehän tässä  tulee vaikka olenkin ymmärtänyt että vauvaneuleet ovat aika pieniä ja nopeatekoisia...




15.10.2016

Langanlopussa kiitos seisoo.


Jämälanka. Aika kauhean alentava ja ruma sana niinkin monikäyttöiselle asialle. Mietin kovasti että olisiko sille jotain mukavampaa sanaa, tuleeko teille mieleen? Otsikkoon kirjoitin langanloppu mutta eihän sekään ole aivan totta, harvaa lankaa saa niiden periä yhdistelemälläkään loppumaan. Eivätkä loppuneet nämäkään langat. 
 Nämä mustapohjaiset  kirjoneulelapaset on ilmaisohjeella (Yarn ends mittens) neulotut. Aika orjallisesti ohjetta seurasin ja tein jopa kaksinkertaisen suun ranteeseen. Nyt jälkiviisaana neuloisin lapaseen peukalokiilan, mutta meneehän nämä ilmankin. Musta lanka on Fabelia ja värilliset langat ovat kaikkea Väinämöisestä Cascaden Heritageen. Kirjoneule vaati keskittymistä koska kuviot olivat joka värissä erilaiset ja toisessa lapasessa se vähän herpaantuikin. Löydättekö virheen? Tai voitais oikeastaan sopia että se on vain se mun puumerkkini eikä mikään virhe.


 Seuraavaksi kaivoin Dropsin Karisma-pussini esille. Olen neuloskellut useampia puseroita ja villatakkeja ko. langasta ja tykkään kovasti. Lankoja on jäänyt vähän jokaisesta projektista joten oli aika niitä hyödyntää. Etsin netistä intialaisen peukalokiilan ohjeen, kun jotenkin ajattelin tasaraitalapasten sillä piristyvän. Käytin Lankamaailman ohjetta.
 
Nalle-langoista neuloin yhdet miesten sukat pukinkonttiin. Käytin moniväristä Nalle Taikaa ja siihen yhdistelin erivärisiä keränloppuja. Sanomattakin lienee selvää että yksikään ei loppunut.

2.10.2016

Sarvi otsassa


Neuloin viime talvena parit kissalapaset, jotka oli suunnitellut Barbara Gregory. Nyt ostin pari lapasohjetta häneltä lisää. Toiset lapaset neuloin jo mutta koska ne olivat ensimmäinen valmistunut joululahja (oikeasti, syyskuussa!!) niin ne näette vasta joulun jälkeen. Mutta tässä toinen pari, joka jää kyllä ihan itselle. Pitäähän jokaisella aikuisella naisella nyt  yhdet yksisarvislapaset olla!

 Malli on Chance and Comet. Ohjeessa on lapsen ja aikuisen koot ja useampi erilainen kuvavaihtoehto. On yksisarvisia, poneja, linnoja ym söpöjä asioita. Itselleni valitsin yksisarviset ja toiselle puolelle ihan pelkkiä pilkkusia. Lankana on Sandnes Sisu, josta en tätä keltaisenvihreää pohjaväriä ole koskaan aiemmin nähnyt, liekö joku syksyn uutuus. Sitä tulee mieleen kasviväreillä aikaan saadut keltavihreät. (Kasvivärjäys on muuten asia, jota tahtoisin oppia ja esitinkin paikallisen käsityökeskuksen ohjaajalle toiveen kurssista ensi kesänä. Jos ei kurssia tule niin sitten täytyy itse opiskella lisää. ) Kuviot on tehty tummanharmaalla langalla. Molempia riitti vajaa kerä. Tein lapaset kakkosen puikoilla, koska ohjeessa oli reiluhkosti silmukoita omaan kapeaan käteeni. Pinnasta tulikin lapasiin sopivaa peltiä ja luulen että lämpimätkin ovat. Ja ihanat.


24.9.2016

Syyspipa


Holey chevrons -huivista jäi lankoja sen verran, että jo sitä tehdessä ajattelin tehdä piponkin sävy sävyyn. Sattumoisin Ravelrystä löytyi aiheeseen sopiva ohjekin ja vielä ilmaiseksi, joten tässä se on, Pompom Chevron! 
 Tämä on just sopiva näin alkusyksystä, ei liian paksu. Kuparinvärinen on Madelinetosh Merino lightia, keltainen ja vihreä Kraft Hand-dyedin sukkalankaa ja petrooli Fyberspatesin pitsilankaa kaksinkertaisena. Ohjetta seurasin muuten, mutta joustinneuleen neuloin kierretyillä silmukoilla 1o1n. Ja tupsun tein tottakai ihan kunnollisen enkä semmoista räpsyä kuten ohjeessa :)
 Kuvat on otettu viikko sitten meren rannalla, jossa vietimme yön Suomen Ladun #nukuyöulkona -haasteen merkeissä. On siitä vuosia kun olen viimeksi ulkona nukkunut mutta sujuihan tuo vanhasta muistista. Yöllä kolmen aikaan kuuntelin huuhkajan huhuilua ja väkisinkin tuntui aika hienolta!