2.4.2019

Antaa sukattaa vaan

Ensiksi kiitos osanotoista. Äidin poissaolo tuntuu joka päivä, varmasti lopunikää. Mutta elämä jatkuu koska sen on pakko jatkua.
Neulomisterapia jatkukoon myös. Kovasti tuntuu sukkia syntyvän mutta mikäpäs siinä. Neuloin  palkkiraitasukat nurjajonnan innoittamana ja valitsin niihin itselleni aika hentoisia sävyjä. Keltaiset ovat itse kasviväreillä värjäämiäni ja loput ovat mm Väinämöistä ja Julie Asselin Nomadea. Tykkään kyllä kovasti vaikka mietityttää kyllä että onko värimakuni pysyvästi muuttumassa vai onko tämä vain surun tai kevään tai molempien tuoma hetkellinen viiraus. Mulla on nimittäin aika hurjanvärinen puserokin valmistumassa näillä näppäimillä, mutta siitä sitten lisää myöhemmin.

 Toiset perussukat neuloin Regian Tweed colorista ja itse kasviväreillä värjäämästäni langasta. Yritän nyt saada viime kesän värjäilyjä käytettyä. Muuten tuntuu pikkuisen tyhmältä värjätä lisää vain värjäämisen ilosta. Vaikka on se kyllä kivaa!


9.3.2019

Sammalmättähät


Lankavarastoni vanhimmasta päästä olevat langat löysivät vihdoinkin käyttökohteensa, kun ihastelin Mustan lampaan höpinöitä -podcastia katsellessa Kramoxin päällä olevaa valkoista neuletakkia. Piti oikein mennä Ravelryyn vaklaamaan että mikä se oikein mahtoi olla. Se oli Joji Locatellin Like a cloud -neuletakki, jonka ohje kilahti ostoskoriini samantien.


 Neuletakki neulotaan ohjeessa ohuesta alpakka-merinolangasta ja ohuesta silkkimohairista. Minulla sattui siis olemaan kaapissani jo varmaan 10 vuotta marinoitunutta Cascade Alpaca Lace- lankaa, joka on 100% alpakkaa. Sen väri oli vaalean oliviinvihreä ja sille aloin kiihkeästi etsiä sopivan väristä silkkimohairia kaveriksi. Tiesin haluavani pitkän neuletakin, joten aivan niitä kalleimpia vaihtoehtoja en raaskinut ostaa. Onneksi Sandnes Tynn Silk Mohairissa oli sopiva vihreä ja kun langat saapuivat, aloin samantien tikuttaa. Tämä tapahtui siis joulukuun alussa.
Malli on yksikertaisuudessaan melkein nerokas ja pintaneuleesta tulee minulle tässä värissä mieleen sammalmättäät. Neuloin kaksinkertaista lankaa 2,5mm puikoilla, ja vaikka pintaneule piti hereillä, niin kyllä tämä puuduttikin. Sitten joulun alla äitini kuoli ja kaikki pysähtyi ja neulominen jäi. Kun pahin järkytys oli ohi, niin neulominen antoi mielelle mahdollisuuden rauhoittua muistojen parissa. Olenkin tänä keväänä neulonut todella paljon. Tämän neuleen rinnalla olen aloittanut monta muutakin neuletta. Pikkuhiljaa tämä takki kuitenkin alkoi olla sopivan pituinen ja sain neuloa helmaresorin. Harmittaa kun äiti ei tätä valmiina saanut nähdä.



25.2.2019

Talven satoa

Tänä talvena olen neuloskellut pieniä juttuja tarpeeseen ja rentoutukseen eikä kaikista valmistuneista ole edes kuvia. Varsin tavatonta mutta voimat ovat olleet monesta syystä aika vähissä. Mutta onneksi kevättä kohden mennään ja ehkäpä lisääntyvän auringonvalon myötä myös virta palailisi kehooni ja mieleeni.
 Neuloin kylmäkätiselle työkaverilleni herkät lämmittimet. Malli on ilmaisohje Cloudburst ja lankana on Drops Baby alpaca silk. Neuloin ekaa kertaa kaksi hanskaa samalla kertaa luuppaamalla. Piti varmistaa moneen kertaan että teen varmasti kaksi erilaista hanskaa. Tuli söpöt ja näitä on kuulemma puhuteltu mm. kaupan kassalla. Se on neulojasta aina mukava kuulla!
 Tein joululahjaksi yhden pipon tällä mallilla ja pitihän se itsellekin tehdä. Pipomaku ja -muoti muuttuu, nyt parhaalta näyttävät nämä leveäkäänteiset tupsuttomat. Tytin mielestä näistä kyllä tulee mieleen ne 80-luvun pipot, joissa päälaelta roikkui narun päässä tasseli. Ilmaismalli on Basic pipo ja lankana on petroolin väriset Sandnes Silke Alpaca sekä Tynn Silk mohair.

 Oranssit huivilanhgat ostin jo viime talvena ja pitkään etsiskelin niille sopivaa mallia. Sitä ei vissiin löytynyt koska tämä huivi on oman ajatustyön tulosta. Jostainhan sain tietenkin inspiraation noihin nypyköihin, mutta empä tullut laittaneeksi ylös. Huivi on peruskolmiohuivi, johon tein nyppyraitoja, koska olivat peijakkaat niin työläitä tehdä että en jaksanut vääntää niitä koko huiviin. Lanka on kyllä oivaa huivilankaa, nimittäin BC Garn Semillaa. Juuri sopivan kokoinen, lämmittää mutta mahtuu takin alle eikä liian kuuma toimistoonkaan.




17.2.2019

Vihdoinkin villahousut!


 Onhan ne mielessä olleet monta vuotta mutta vasta tänä talvena sain villahousut alulle. Enkä vain alulle vaan valmiiksi saakka. Vaikka kevättä kohti jo mennään niin tavallaan toivon että vielä tulis villahousukelit ennen juhannusta niin pääsisin nämä testaamaan tosioloissa. Sisällä nämä ovat kyllä turhan kuumat.
 Kävelen kilometrin työmatkani ja jos on yli 20 astetta pakkasta niin jalat tahtovat jäätyä reisistä ja kankkuosastolta. Eräänä aamuna, kun olin minulla oli yhdet säärystimet reisissä ja toiset pohkeissa, päätin että nyt lähtee villahousut puikoille! Aion pitää näitä nimenomaan pillihousujen päällä, en alla. Varmaan toimisivat myös hameiden kanssa mutta niitä en juuri käytä.
 Neuloin nämä Stephen Westin Marled mania leggings -ohjeella ja luettuani toisten vinkkejä, valitsin toiseksi pienimmän koon. Neuloin resoria 6cm ja sileää myös 6cm ennen lyhennettyjä kerroksia. Ilman tätä tuskin vesiraja peittyisi, malli on todella matalavyötäröinen. Housut istuu hanurista hyvin enkä ainakaan vielä pujottanut nauhaa sille varattuihin reikiin resorissa. Lahkeita sovittelin ahkerasti ja kaventelin tarpeen mukaan. Tuli juuri passelit!
 Lankaa meni yhteensä 450 grammaa. Käytin näihin fingering-vahvuisia sukkalankoja kaksinkertaisena ja toinen langoista oli aina harmaa. Kun olin erottanut lahkeet mietin, että annanko vain palaa ja teen lahkeista täysin erilaiset, mutta koska aion pitää housuja ihmisten ilmoilla niin päädyin siihen että jaan langat kahtia ja neulon saman verran kumpaankin lahkeeseen. Johtuen liukuvärjätyistä langoista, lahkeet eivät aivan identtiset ole mutta eipä tuo haittaa.

16.2.2019

Sukkalaatikko 2019

 On se sukka. Tuo kuva laatikon kannessa nimittäin. Nonnu Neuloja emännöi tänä vuonna Sukkalaatikko 2019 -haastetta, jossa on tarkoitus neuloa 12 paria sukkia vuoden aikana ja säilöä ne laatikkoon, jonka saa avata vasta vuoden vaihteessa. Ajattelin, että mikäpäs siinä. En tiedä yhtään, että teenkö sukat itselleni vaiko lahjaksi. Laatikoksi ostin mustan peruslaatikon, johon piirsin kanteen villasukan.
 Ensimmäinen pari ei ole kyllä yhtään minun värinen, joten se päätynee lahjaksi. Lanka on uusi tuttavuus Scheepjes Our Tribe, joka on pehmeän tuntuista ja jopa höttöistä merinosukkalankaa. Malli on omani, sukan etupuolelle neuloin paneelin ainaoikeaa ja sen reunoille kapeat valepalmikot.
 Toiseen pariin kaivelin vaihteeksi Tukuwool sockin jämäpalleroiseni esille ja yhdistin ne isompaan palloon vaaleanruskeaa eli Ruuraa. Tuo vaaleankeltainen raita on itse herkkutatilla värjäämääni Tukuwoolia. Kun neuloin näitä neuletapaamisessa niin useampikin ihminen ihaili väriä ja sanoi että Tukuwoolista puuttuukin juuri tuommoinen vaaleampi kylmä keltainen. Vinkvink.
 Olen neulonut alkuvuonna myös kolmannet sukat, mutta nämä päätyvät käyttöön jo aiemmin eivätkä laatikkoon pääse. Isäni on tykästynyt ohuesta sukkalangasta neulottuihin sukkiin joten niitä meinasin hänelle useammat tänä vuonna neuloa. Nämä sinisävyiset ovat erilaisia Fabelin raitalankoja neulottuna 2 kerroksen raidoiksi.
 Aikataulussa ollaan. 2/12.

31.12.2018

Neulevuosi 2018

 Neulesaldoni pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Vuonna 2018 sain valmiiksi yhteensä 45 työtä kun lukema oli vielä edellisenä vuonna 68 ja ennätysvuonna 2015 jopa 78 valmistunutta työtä. Kaipa se on se elämä, joka on tullut minun ja neuletyöni väliin. Päättyvä vuosi on ollut vaiherikas niin kotirintamalla kuin työelämässäkin, eivätkä kaikki muutokset ole olleet helppoja. Parasta on ollut löytää uusi työyhteisö, jossa olen tuntenut olevani tarpeellinen ja toivottu osanen. Ja tässä yhteisössä on selvästi myös neulojan mentävä kolonen sillä sinne olen saanut kierrätettyä monta itsellä pitämättömiksi jäänyttä neuletta. Miten mukavaa onkaan nähdä omia neulomuksia toisten yllä!

Sukat taitavat olla se eniten neulomani vaatekappale kautta aikain. Eniten neuloin niitä vuonna 2015, jolloin puikot suihkivat 38 paria sukkia eli siis semmoiet puoltoista paria kuukaudessa. Tänä vuonna en ehtinyt kuin 20 paria joista valtaosa meni lahjaksi. Jotain uutta kuvakulmaa sentään löysimme sukkakuvaukseen juhannuksen aikaan kotikonnullani Kainuussa, missä juhannusyön valkoiset koiranputkipellot tarjosivat oivan kuvaustaustan.


Vuosi sitten tein muutaman uudenvuodenlupauksen neuleiden suhteen. Jotkut toteutuivat, jotkut ei. Eräs onnistuneista lupauksista oli se, kun aioin tehdä jonkun neutraalin beigen tai ruskea pitkän neuletakin. Neuloin loppujen lopuksi molemmat. Toinen valmistui tuomen kukinnan aikaan, toinen värien hävittyä maisemasta. Sattumoisin molemmat takit kuvattiin saman autiotalon pihapiirissä. Yhteensä neulepuseroita ja takkeja neuloin vuoden aikana 8 kappaletta.




 Menneen vuoden suosikkineuleeni on kuitenkin Kässäkerho PomPom Donegalista neulomani ruosteenoranssi perusneule. Se on ollut hyvä kelillä kuin kelillä. Kuvasta voi aistia hyvin viime kesän helteisen tunnelman, joka sekin toi oman twistinsä menneeseen vuoteen.

 Toinen suosikkineuleeni menneeltä vuodelta on tämä vihreä peruspipo, joka on tehty Lanitiumin Basic merinosta. Olen tehnyt samanlaisen myös punasipulilla värjäämästäni langasta, siitä piposta löytyy kuvia instan puolelta. Muutenkin innostuin jälleen pipojen neulomisesta, niitä syntyi peräti 7 kappaletta.
Lisäksi neuloin 7 huivia ja vain yhdet käsineet. Neuloin myös varastolangoistani, joka oli myös yksi viime vuoden lupaus. Tytti ei tainnut postata Pujoliiviin tänä vuonna kertaakaan, mutta neuloo hän edelleen, hitaasti mutta varmasti. Lähetti terveisiä että saattaa tehdä comebackin vuonna 2019!

Tulevalle vuodelle toivon eniten sitä, että saisin jälleen intoa aloittaa liikuntaharrastuksia ja muutenkin uskaltaisin enemmän toteuttaa haaveitani. Elämä on liian lyhyt jahkailuun.

Toimeliasta uutta neulevuotta kaikille!

26.12.2018

Joululahjat 2018


Vihreät sukat siskolle
Malli: Sukka nro 7 kirjasta Villasukkien uudet kuviot
Lanka: Onion knit Nettle sock
Sukat äidille
Lanka: Drops Fabel

Pipo parhaalle kaverille
Lanka: Drops Merino extra fine ja Sandnes tynn silk mohair

Kädenlämmittimet autoilevalle ystävälle
Oma malli, lanka Drops Alpaca
Sukat kummipojalle
Lanka: Drops fabel
Sukat lankomiehelle
Lanka Drops Fabel
Sukat isälle
Lanka Drops Fabel

6.12.2018

Luvassa jotain, joka menee nopeasti päähän

Hengissä ovat Pujoliivin naiset vaikka hiljaista onkin ollut. Neulottu on  lähinnä tarpeeseen, kuten näitä pipoja. 
 Dropsin kaurapuuron värisestä Puna-langasta neuloin Taito 1/2017 -lehdestä löytyvän Puro-pipon. Lisäsin tupsun.
 Viininpunaisesta Drops merino extra finestä tein pipon samalla pintaneuleella, jolla olen neulonut pipoja ennenkin. Tupsukka senkin kruunasi.
 Sitten hyppäsin silkkimohair-junaan ja tein Isager Alpaca 1 ja Isager silk mohair -langoista yhdessä neuloen peruspipan. Tässä siihen resepti: Loin 120 silmukkaa kakkosen puikoille, neuloin 1o1n-ribbiä 21cm. Seuraavalla kerroksella neuloin koko kerroksen aina 2 oikein yhteen.Neuloin yhden välikerroksen oikein ja sitten toistin kavennuskerroksen. Sitten katkaisin langan ja vedin sen silmukoiden läpi ja kiristin. Aivan unelmanpehmoinen!
 Oslo-pipon ohjeenkin ostin ja neuloin keskimmäisen koon Drops baby merinolla. Tuli mulle liian iso, joten pääsi uuteen päähän. On kuulemma lämpimämpi kuin karvalakki.

4.11.2018

Kun luontokin pukeutuu mieliväriini


Otsikoksi sopisi myös "Kun maailmasta katosivat värit" mutta päätin ottaa tällä kertaa positiivisemman kulman. Mun uusi suklaanruskea neuletakki sopii tämän hetken vallitsevaan värimaisemaan paremmin kuin hyvin. 
 Kaikki lähti oikeastaan langasta. Ostin viime keväänä Isager tweed -lankaa lämpimän ruskeassa sävyssä ja silittelin vyyhtejä aikani mutta sitten ajatus kirkastui loppukesästä. Tekisin niistä yksinkertaisen v-kaula-aukkoisen neuletakin, semmoisen simppeleistä simppeleimmän. 
 Aloitin neuleen ylhäältä ja tein siihen aika syvän kaula-aukon. Lankaa minulla oli 7 vyyhtiä eli 350 grammaa ja koska lanka oli uusi tuttavuus enkä tiennyt langanmenekkiä, neuloin hihat siinä vaiheessa kun muu neule oli vasta vyötäisillä. Ajatuksena oli tehdä niin pitkä takki kuin lanka antaa myöten ja aika pitkä siitä tulikin. Nappilista ja taskut tein viimeiseksi ja lankaa jäikin vielä puoli vyyhtiä. Lanka on sekoitus jossa on 70% villaa ja 30% mohairia. Pörheyttä siinä ei juuri ole mutta lanka on semmoista hieman takertuvaista, joka ei varsinaisesti tanssi puikoilla. Neuloin 2,5mm puikoilla ja neuletiheyteni oli 21s/10cm, eikä neulos ole mitenkään reikäistä, semmoista laskeutuvaa vain. Varsin riittoisa lanka siis. Pääsee jatkossakin puikoilleni.
En tehnyt aloittaessa niskaan korotuksia lyhennetyillä kerroksilla, joka oli virhe jota paikkasin nappilistaa neuloessa. Siihen neuloin korotusta, joka toimiikin varsin hyvin eikä neuletta tarvitse nykiä hartioilta. Vartaloon en tehnyt vyötärömuotoiluja mutta levensin muutamia kertoja lanteita varten. Tylsähän tämä oli neuloa kuin mikä mutta uskon että pääsee käyttöön ja paljon!