22.8.2015

Parit arjen harmaat sukat


 Ei kuitenkaan ihan niin tylsät harmaat kuin otsikko antaa ymmärtää. Raidalliset sukat olen jo kertaalleen neulonut eri värissä mutta on tämä vaan kiva malli. Ohjetta ei siis ole mutta raidoitus on matkittu näistä sukista. Lankana harmaan kirjava ja musta Drops Fabel.
 
 Nämä toiset harmaat aloitin jo toukokuussa ja kuluneen kesän kelit nähtyäni olen miettinyt että oliko nimi enne. Malli on Dropsilta ja nimeltään Nordic summer... Ei sitä kuitenkaan ihan joka kesälle ole omia villasukkia nimetty! Lankana on harmaa Roosanauha sukkalanka sekä Väiski värissä antiikki.



16.8.2015

Marjapuuron viehätys

Olen ennenkin kirjoittanut inhokkiväreistäni, joihin kuuluu mm. violetti. Pikkuhiljaa urheiluvaatteiden myötä olen alkanut siedättyä sähäkälle pinkille ja myös munakoison ja marjapuuron sävyt näyttävät jo ihan hyvälle. Kerran ostin Holst Coastia Plum-sävyssä ja nyt se pääsi huiviksi asti. Ei paha ollenkaan! Toisaalta tiedän, että tämä on enemmän äitini värejä ja saattaa olla että huivi löytää vielä uuden kodin.
Huivi on taattua Janina Kallion laatua, Herald nimeltään. Mallineule oli ihanan yksinkertainen ja huivi valmistuikin pikkuhiljaa tv-neuleena. Ja lankahan on mitä ihaninta huivilankaa!
 Huivien kuvaamisessa on kyllä oma hommansa jos ei halua kuvata kaikkia samalla kaavalla. Mitään luotto-oksaa ei ole mihin sitä ripustaa ja kuitenkin tahtoisi esitellä huivin koko komeudessaan. Nyt näätte sitten ankean pyykkinarukuvan ja halkoliiterin portaat. Väri on kuitenkin kohillaan :)


Kauniit kiitokset Menninkäisrinsessalle ja Rouva Sammakolle Liebster Awards-haasteesta, lämmitti kovasti mieltäni! Jätän kysymykset toistaiseksi vielä hautumaan :)

10.8.2015

Retrohelmi

 
 Saimme viime keväänä kutsun suloisen Oiva-pojan kummeiksi. Neuloin jo keväällä vesselille vihreäsävyiset junasukat ja nyt väriteema jatkuu. Lupasin neuloa kummipojalle talveksi vähän isompaa lämmikettä ja kyselin vanhemmilta että onko jotain väritoiveita. Äitinsä vastasi onnekseni että vihreää ja keltaista, kunnon retrovärejä siis! Vaaleansinistä lankaa kun ei olisi tästä huushollista löytynytkään, joten olen onnekas kun saan neuloa omia lempivärejäni.
Malleja selasin monta iltaa ja lopulta päädyin Dropsin ilmaisohjeeseen. Tämmöinen jumpsuit vai mikähän tämä nyt sitten onkaan on viehättävä katsella, mutta toivottavasti myös käytännöllinen pukea? Koko etumus kuitenkin aukeaa eikä nappejakaan ole montaa, jos puettava oikein kiemurtelee. Lisätilaa vaippapepulle tein lyhennetyillä kerroksilla.
 Oliivinvihreän (Novita Pikkusisko) lisäksi valitsin väreiksi oranssin, ruskea ja niitä raikastamaan valkoisen (Drops Fabel). Koko on 80cm ja ajattelin että äkkiäkös tämän neuloo. Yllättävän kauan tätä sai kuitenkin hieroa ennenkuin haalari oli valmis. In action kuvia ei ole nyt tarjolla, puku on vielä vähän reilu mutta äkkiäkös veitikka tähän kasvaa sopivaksi. Eikä ne pakkasetkaan ihan ovella vissiin vielä ole.


3.8.2015

Hidas sytytys

Alkukesän ennennäkemätön startiitti alkaa tuottaa tulosta, valmiita neuleita alkaa putkahdella tuon tuostakin...
 
Ei kai melkein 600 neulojaa voi olla väärässä? Näin arvelin kun vihdoinkin innostuin tästä neulemallista, josta olen nähnyt jo pitkään mainioita versioita ja väriyhdistelmiä. Kenties juuri se värien valinta hidasti minua pisimpään, kuinkahan monta iltaa silittelin Holstgarnin lankakeriä kun mietin sopivia värejä paitaani. Pohjavärin ratkaisi oikeastaan se, että vain tätä vaaleaa Ivorya minulla oli 3 kerää, muita vähemmän. Loppujen lopuksi kaksi kerää sitä riitti, joten olisin voinut valita jonkun muunkin värin pohjaväriksi. Mutta hyvä etten valinnut, tämä on näinkin aika raikas, ellen sanoisi.  Toisaalta minua jäi hieman kutkuttamaan semmoinen hyvin tummanpuhuva versio, jossa raitojen värit juuri ja juuri erottuvat tummanharmaasta pohjasta... Valitsemani värit löytyvät ravelryn projektisivultani, jos jotakuta ne kiinnostavat.
 Pusero neulotaan yhtenä kappaleena ylhäältä alaspäin. Etu- ja takakappaleella käytetään mallineuleena Broken Seed Stitchiä, hihat ovat sileää neuletta. Käsialani on sen verran löysä, että jouduin neulomaan tätä lankaa kokonaisen numeron pienemmillä puikoilla (2,5mm) kuin ohjeessa että pääsin lähellekään haluttua tiheyttä. Itse neulominen sujui niin rivakkaasti kuin vain ohuen langan neulominen sujuu. Jonkin aikaa neule odotti muiden projektien kiilatessa ohi, mutta saimpa tämä lopulta valmiiksi. Tälle olisi ollut kyllä aiemminkin tänä kesänä käyttöä, kun ei pelkässä t-paidassa ole oikein tarjennut kuljeskella.
 Neuloin vartaloon lisää pituutta ja että asiat pysyisi balanssissa, hihat jätin vajaamittaisiksi sekä skippasin hihansuissa olevat koristereunukset. Kaula-aukkoon tein ohjeessa olevan vaihtoehtoisen lisäreunuksen, jolla saa antavaa kaula-aukkoa hieman pienennettyä. Lopputulemana oli varsin mukiinmenevä neule!
Lanka: Holstgarn Coast ja Supersoft, yhteensä 130g!
Puikot: 2,5mm

1.8.2015

Jäniksen selässä

 Jämälankatutkielmat jatkuu. Tällä kertaa otin tavoitteeksi vähentää niitä kirjoneulesukkien muodossa. Noudattelin Ilona Korhosen sukkaohjetta ja oli toisaalta aika mukavaa ettei tarvinnut pohtia muuta kuin että minkä langan otan työstöön seuraavaksi. Keräsin kasan vihreän sävyisiä jämälankoja joista aina arvoin voittajan kuhunkin raitaan. Sukat eivät siis ole samanlaiset mutta selvästi kuitenkin samaan pariin kuuluvat.
 Näistä tuli aika luonnonläheiset. Värityksessä voi nähdä niin lähestyvän vuodenajan (en mainitse sitä nyt nimeltä) kuin meren, sammaleiset rantakalliot ja hillasuonkin värityksen. Ihan miten vaan!
Lanka: Ohuita jämäsukkalankoja, 70g
Puikot: 2,5mm

20.7.2015

Moonraker

 Miksipä sitä hyvää huiviputkea katkaisemaan! Moonraker on Melanie Bergin huivimalleja, niissä on vain sitä jotain. Hauska seurata, miten neulemaailmassa on siirrytty niistä henkäyksen ohuista kolmiopitsihuiveista näihin nurkasta aloitettuihin, ainaoikein-neuleisiin epäkeskokolmioihin. Se kehitys ei kyllä minua haittaa ollenkaan, päinvastoin!

Ohjeen mukaisessa huivissa on pohjavärejä kaksi ja pari raitaväriä. Minulla nyt sattui olemaan kerät tumman- ja vaaleanharmaata Sisua jotka halusin tähän käyttää. Niistä pelkästään ei olisi kovin isoa huivia tullut, joten laitoin keskelle leveän raidan keskiharmaasta Fabelista. Neuloin muistaakseni 3,5mm puikoilla ja minun käsialallani tuli mukavan rentoa neulosta. Raidoiksi neulotaan hauskoja silmiä tai helmiä, miksi noita nyt kuvailisi. Hetken meni harjoitellessa mutta sitten löysin itselleni sopivan tavan niitä tehdä. Tykkään todella paljon tästä huivista ja neulominenkin oli sopivan hereillä pitävää.
 Kuvat on otettu kotikotonani Kainuussa. Kun etsiskelin siellä huiville sopivaa kuvauspaikkaa, huomasin että näköjään olin valinnut alitajuisesti huiviini vanhan aitan hirsiseinästä löytyvät sävyt! Nyt voin koti-ikävän yllättäessä kääriytyä huiviini ja ajatella lapsuuskotini maisemia.

13.7.2015

Siesta

Teen harvoin kesäneuleita eli lyhythihaisia, kepoisia neuleita. Eikä olisi kai tänäkään kesänä tarvinnut tehdä, käyttöä sille ei kovin paljon ole ollut. Ehkä sitten elokuussa, kun työt jo alkavat.
 Löysin hauskan reikäisen t-paidan ohjeen ja siihen kivan langankin joten tekaisin semmoisen. Lanka on täysin uusi tuttavuus, Katia Arte, joka on nauhamainen puuvillalanka. Aika riittoisaakin se on, tähän puseroon kului pikkuisen yli kolme kerää. Lopputulos on mukavan laskeutuva ja hieman kiiltävä. Langan väri on kaunis oliivinvihreä, jota ei kyllä näihin kuviin saatu vangittua.
Reikäpaidan ohje on Siesta tee. Pusero tehdään helmasta alkaen, reikäneule on helppoa mutta kuitenkin näyttävää. Sivuilla lisätään silmukoita koko matka kainaloihin saakka ja tuo ylimääräinen leveys kainaloissa muodostaa pienet hihat. Olkapäät yhdistetään kolmen puikon päättelyllä. Ohjeenmukaisesti tehtynä lopputuloksena on melkoisen antava kaula-aukko, jota kursin pienemmäksi. Siihen olisi kuulunut myös i-cord-reunus mutta jätin sen pois. Kaiken kaikkiaan mukava projekti ja lopputulos!

5.7.2015

Vielä toinenkin



  Kalajoen hiekkasärkät sijaitsevat vajaan tunnin matkan päässä kotoani mutta harvoin siellä tulee kuitenkaan käytyä.  Kun kerrankin lähdettiin niin kuvasimme vielä toisenkin huivin. Se onkin siitä jännä että värejä on todella hankala saada näkymään oikein. Kerällä värit erottuvat toisistaan selvästi mutta neulotussa pinnassa sävyt jotenkin sekoittuvat.  Huivia on kuvattu jo useampaan otteeseen mutta nämä kuvat saavat nyt välttää sillä huivi on jo uudella omistajallaan. Lanka on uusi ihastukseni, Holst Coast. Langassa on puolet villaa ja puolet puuvillaa ja mahtavan pehmoinen tuntu.
 Huivin malli on taattua Melanie Bergiä ja nimeltään Drachenfels. Ainaoikein-huivissa vuorottelevat raidat ja pilkkurivit ja neulomiseen pysyi mielenkiinto yllä. Väreinä on Lead, Honeydew ja Marsh, joita jokaista kului vajaa kerä. Lankaa on jo hamstrattu lisää, värivalikoima on vain niin laaja että valinnanvaikeus iskee. Tai sitten voi tilata kokeeksi vielä tuota yhtä väriä...


28.6.2015

Aurinko ja tuuli

Suomen kesään näyttää kuuluvan villavaatteet. Näissä kuvissa kelpo sivuroolissa ovat Kalajoen hiekat, joilla ei kovin paljoa auringonpalvojia kuvia otettaessa näkynyt. Tuuli oli kuitenkin lämmin maatuuli.
 Huivimaniani ei näytä loppumisen merkkejä. Onneksi maailma on pullollaan mielenkiintoisia huivimalleja, kuten nyt tämäkin Helen Stewartin suunnittelema Pebble Beach Shawl. Huivi on ollut ravelryn suosikeissani jo pidempään, jotenkin nämä eri tavoin ryhmitellyt reikäosiot viehättävät tällä hetkellä kovasti. Myös Janina Kallion huiveissa on samaa meininkiä kuin tässä.
 Huiviohje on simppeli ja mikä parasta, mukana on huivin ohje kolmessa eri koossa, eri vahvuisille langoille. Itse neuloin keskikokoisen huivin, käytin seitinohutta Knitlob's Lair Ainoa kaksinkertaisena. Vyyhdissä oli värin nimenä oliivi mutta kyllä tää minusta auringonkeltaista on.

Minua on vaivannut viime aikoina ennen näkemätön startiitti. Täysin tapojeni vastaisesti minulla on kesken neljät sukat, pari villaista neuletakkia, kesäpusero sekä kaksi huivia... Huomenna olen nousemassa junaan ja matkaamassa kohti Tyttilää ja voi olla että vielä matkaneuleen silmukat luon huomisen aikana. Näin se kesäloma toimii.

20.6.2015

Kirpakka

 
Kierrätys on kivaa! Vuonna 2011 (piti ihan tarkistaa vuosi ravelryn projekteista) neuloin kirpeän pistaasinvärisestä puuvilla-pellavalangasta liivin, jota en ole pitänyt kertaakaan. Vasta tänä keväänä purin tekeleen takaisin langaksi ja pohdiskelin että mitä siitä oikein teen. Langasta kuitenkin tykkäsin kovasti. Harkitsin kesäpuseron tekoa mutta huivi voitti. Vihreä väri sai minut kaipaamaan jotain lehtikuvioista mallia ja löysinkin mukavan ilmaismallin.

 The Lonely Tree Shawl on suunniteltu paksummalle langalle joten tein vain lisää kaavion toistoja että sain huiviin tarpeeksi kokoa. Siinä neulomisen hurmassa en jaksanut koko aikaa keskittyä joten kaikki kuviot eivät joka paikassa täsmää. Siinä tulemme näihin meidän neulojien (ja ihmisten) inhimillisiin eroihin. Minua ei haittaa virheet jotka eivät tule näkymään huivia käytettäessä, toki korjaisin jos kämmi olisi tullut näkyvässä paikassa. Yritän arvioida, että maksaako korjaaminen vaivan, eli korvaako virheen korjaamisesta tuleva tyytyväisyys siihen käytetyn ajan. Toisin sanoen, vältän viimeiseen asti purkamista jos se ei ole aivan välttämätöntä.
 Tästä huivista tuli kuitenkin varsin mukiin menevä! Lanka on Bc Garnin Allinoa, josta voisin kyllä hyvinkin tehdä sen edellisessä postauksessa haikailemani kesäneuleen. Väriä en ole vain osannut vielä päättää. Ehkä kesäisen musta...