Muutaman vuoden tauon jälkeen me siskokset saimme tilaisuuden seurata Euroviisuja samalta sohvalta. Tämä juhlallinen tapaus vaatii arvoisensa valmistelut. Syötävää on varattuna iltaa varten niin paljon, että on ihme ellei mahat ole pinkeinä viisuvoittajan ratkettua. Tytin taannoin jakamaa sitruunasemifreddon reseptiä on jalostettu eteenpäin ja nyt iltaa odottaakin pakkasessa sekä raparperivalkosuklaa että Marianne crush -versio ko. herkusta. Välillä iskevään suolaisen nälkää aiomme rouskutella Väinämöisen palttoonappeja erinäisten päällysteiden kera.
Tänään kerkesimme käydä myös maalikylillä: lankakauppa ja kirpputorikierros kuuluivat ohjelmaan. Kirppikseltä molemmat lähtivät kainalossaan kattilat, jotka sattumoisin ovat vielä samaa sarjaa. Pieni surffailu selvitti näiden olevan Seppo Mallatin joskus 70-luvulla suunnittelemia. Komioita ovat.
Illan viisufinaali tarjoaa varmasti jokaiselle jotakin. Mukaan mahtuu niin perinteisiä Titanic-henkisiä voimaballadeja, eurodiskoa kuin modernimpiakin musiikkiesityksiä. Eikä katselunautintoa vähennä lainkaan se, että Suomi putosi jatkosta. Euroviisuthan ovat suuri spektaakkeli, jonka seuraamisen nautinto muodostuu myötähäpeän tunteista, viisukliseitten tunnistamisesta, asujen ja koreografioiden arvostelusta ja välillä myös aidosti hyvistä esityksistä.
Jännittävää viisuiltaa muidenkin kotivastaanottimien äärelle :)
