27.9.2012

Pehtoorit




Ostin ensimmäisen, ison punaisen Pehtooripannun melkein 10 vuotta sitten. Sen jälkeen on kokoelmani pikkuhiljaa kasvanut kun kohtuullisen hintaisia on maailmalla tullut vastaan. Keltaisesta pannusta puuttuu kannen nuppi mutta muuten nämä söpöläiset ovat melko hyväkuntoisia. Olen yrittänyt etsiä tietoa, että minkävärisinä näitä on aikoinaan valmistettu (tietääkseni näitä on valmistettu myös uustuotantona) mutta varmaa tietoa en ole löytänyt. Sen tiedän, että sarjastani puuttuu ainakin tummansininen pannu ja vissiin mustiakin on tehty. Onko joku teistä nähnyt omin silmin muunkin värisiä Pehtooreita?

9 kommenttia:

Tess kirjoitti...

Yhdellä sukulaisellani on muistaakseni oranssi ja olen siinä luulossa, että vihreänäkin sitä on tehty.

Päivikki kirjoitti...

En ole nähnyt, mutta miulla on tommonen sininen, joka oli meillä kotona käytössö 70-luvulla ... vai oliko se 60-luvulla.

Nasti kirjoitti...

Vihreä olisikin aika ihana :) Löysin jostain blogista tiedon että Huuto.netissä oli myyty sellainen 155e hintaan...

ArualMaria kirjoitti...

Varsinaisia kaunokaisia.

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Uustuotantoa on tosiaan ollut, olisiko muutama vuosi sitten ja niilläkin oli aika hervoton hinta, muistaakseni melkein 200e.

Ddargas kirjoitti...

Aivan ihana blogi! Ihania kuvia, käsitöitä ja muitakin juttuja. Täytyy kyllä ruveta lukemaan blogianne enemmänkin :)

Nämä kuvat ja pannut ovat erityisen ihania. Olen itse viime aikoina rakastunut ylipäätään emaliastioihin ja erityisesti kahvipannuihin. Pehtoorinne veivät kyllä sydämeni <3

Jonna kirjoitti...

OI! Hieno kokoelma! Minä en ole nähnyt kuin sinisiä, punaisia ja keltaisia. Ja uustuotantoakin on, hinta taitaa olla karvan alle parisataa, mutta kyllä noista käytetyistäkin osataan pyytää...

Sinisen sohvan emäntä kirjoitti...

Komeat pehtoorit! Minulla oli sellainen litran vetoinen valkoinen, jossa oli punainen sydän kyljessä, siis oli. Loppuun käytettynä kahvipannuna, se pääsi hyvään kotiin metallin kierrätyslaatikon luona jollekin herttaiselle nuorelle neidolle. lisäksi pyysin hänet kotiini noutamaan sydänkellon ja annoin punaisia muoviastioitakin mukaan. Tästä on aikaa muutama vuosi.

Peppiina kirjoitti...

Tosi söpö (ja kivasti kuvattu) kokoelma. Vähän kuin syksyn lehdet... :)