Tytti toivoi neulovaa seepraa. Seepran oikeaa väritystä mukaileva raidoitus olisi ollut turhan haastava, joten turkki on nyt tasaraitaa. Naaman raidoissa vähän enemmän eloa.
En osaa tarkkoja ohjeita näiden tekemiseen antaa, mutta voin pääpiirteissään kertoa tekotavan. Nämä noin 15 cm korkeat otukset on tehty niin, että ensin virkataan vartalo. Vartalon yläosaan oletetuille käsien paikoille jätetään pienet aukot, eli virkataan pari ketjusilmukkaa kiinteiden silomukoiden sijaan. Vartaloon pohjalle täytteeksi laitetaan joko yksi isompi kivi tai sitten useita pieniä ja loppuosa täytetään vanulla. Käsien vahvistamiseksi, vartalon läpi siihen jätetyistä reijistä pujotetaan piipunrassi. Täyttäminen pitää tehdä ennenkuin yläosa kavennetaan kaulaksi.
Seuraavaksi tehdään pää. Päätä muotoillaan kavennuksin ja levennyksin, ihan sen mukaan, mitä otusta tavoitellaan. Pää täytetään vanulla ja kiinnitetään vartaloon. Kädet olen tehnyt virkkaamalla ne suoraan vartaloon kiinni, alkaen kainalosta ja virkkaamalla suoraa pötköä piipunrassin ympärille. Jalat tein irrallisina ja kiinnitin ne lopuksi vartaloon. Samoin jäniksen korvat. Sitten otukselle tehdään muutamalla pistolla naaman ilmeet, silmät yms.
Näihin kuluu mukavasti lankakaapin jämäkeriä ja tekeminen on varsin mukavaa. Hauskinta on lopputuloksen näkeminen ja niinkin voi käydä, että otus alkaa tekemisen edistyessä näyttääkin ihan jonkin muun eläinlajin edustajalta kuin mikä alkuperäinen ajatus oli. Vähän niinkuin saven kanssa, katsotaan mitä syntyy :)
2 kommenttia:
Nämä ovat aivan mainioita!
Jos osaisin virkata, niin varmasti kokeilisin tehdä itsellekin neulomismaskotin.:)
Tosi sulosia maskotteja! Ihastuin jo ekaan neulovaan lampaaseen. Pitää munkin opetella virkkaamaan...;-)
Lähetä kommentti