28.2.2008

Onnenpotku

Minulla on aina kesken useampi neuleprojekti. Viimeaikoina ne ovat noudattaneet linjaa huivi-sukat-pusero- tms. isompi projekti. Mielialan mukaan olen tarttunut siihen työhön, joka parhaiten sopii sillä hetkellä tai mikä on telkkarista tulevan ohjelman taso tai sen vaatima keskittymisaste. Kolmiohuiveja olen neulonut useita tänä keväänä, ne valmistuu lähes huomaamatta, kun vain neuloo vaikka yhden mallikerran illassa. Tai vaikka edes joka toinen ilta.

Tässäpä siis parit shettikset. Olen todella ihastunut Wetterhoffin Sivillaan huivilankana, tekisin siitä varmaan jotain isompaakin jos raskisin. Mukava neuloa ja hieno kiilto! Nämä huivit on tehty molemmat täsmälleen samoin, keskiosan kaaviota on toistettu 11 kertaa ja 100g lankaa riitti hyvin 4,5mm puikoilla. Tulos on mukavan ilmava ja tarpeeksi suuri hartiahuiviksi.

Malli: Shetland triangle, Wrap style
Lanka: Wetterhoff Sivilla, 100g
Puikot: 4,5mm

Ja nyt on käynyt niin hassusti, että olen mennyt hankkimaan itselleni elämän. Useamman vuoden opiskelu- ja työttömyysjakson jälkeen olen saanut koulutustani vastaavan työpaikan ja se ikävä kyllä tulee hieman haittaamaan harrastuksiani. Neulominen ei todellakaan lopu, mutta äkillisen työnteon kropalle aiheuttama järkytys voi hiljentää puikkojen kalkkeen muutamaksi viikoksi. Eikä enää ehdi neulomaankaan sitä 5-7 tuntia päivässä, kuten viimeiset 3kk olen tehnyt. Millaiset vieroitusoireet tulee, tietääkö kukaan? Auttaisiko jonkinlainen mielikuvaharjoittelu?

22 kommenttia:

Liina kirjoitti...

Paljon onnea työpaikasta!
Mielikuvaharjoittelu on aika hyvä! Nimittäin on se vaaan niin, että työ kyllä haittaa tätä harrastusta pahasti! Mutta onneks on yöt ja lomat :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea työpaikasta! Kyllä mä ainakin työn, lasten ja kodinhoidon lisäksi onnistuin kutomaan tunnin-pari päivässä. Ja sitten on viikonloput ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Ähh, kirjoitusvirhe, siis onnistun! On minulla vieläkin työ, koti ja lapset. Ja urheilukin! Sitä ei sovi unohtaa! ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon!

Ihme ja kumma, kyllä se ajankäyttö tuppaa aina jotenkin järjestymään. Kaikki luppoaika vaan hyvään käyttöön - itse neulon lähes aina esim. julkisissa (no ehkä en kuitenkaan alle 10 min matkoilla :-D)

Jaana kirjoitti...

Onnea työpaikasta! Jos töissä on hiljaista, voi ostaa lankaa netistä tai lukea blogeja ja kun tulee kotiin on vaan äkkiä tartuttava puikkoihin ja sitten vasta vapaapäivänä siivoilla tai tehdä kotihommia. Kyllä sitä kummasti työn ohellakin ehtii, kyllä se siitä!

Salla H kirjoitti...

Onnea työpaikasta minultakin! Yhdyn aiempiin kirjoittajiin, kyllä neulomiselle aina jostain löytyy aikaa :)

Lotta kirjoitti...

Ohoo, onnea tosi paljon! Etköhän sä siitä selviä, juuri ja juuri, saattaahan olla että rakastut neulomiseen vielä lujemmin ku se on rajotetumpaa :). Ja kiitos inspiraatiosta, keksin just että mitä teen siitä yhdestä vyyhdistä Sivillaa (vai oliko se nyt Silviaa), joka mulla pyörii nurkissa :).

Heidi kirjoitti...

Ihania huiveja.Pystyisitkö mahdollisesti jakamaan mulle tuon kuviokerran ohjeen? =)
Onnea työpaikan johdosta! Perästä tullaan...
Itse kun menen parin viikon päästä töihin en tosin vakituiseen huomaan että pari kuukautta menee etten tiedä mistä bloggaisin kun en ole jaksanut neuloa mitään. Sitten on huono omatunto ja seuraavan kuukauden joka ilta yrittää väkertää jotain kokoon jonka sitten suurena saavutuksenaan voi esitellä blogissaan kesäkuussa! Katsokaa villasukat tein! =) =D XD

Anonyymi kirjoitti...

Onnea!! Työpaikka on hyvä.

Neulomisaikaa järjestyy kyllä, mutta välillä voi olla työlästä selvittää missä kohtaa neuletta olikaan menossa tai miten kavennukset tuli tehtyä toisessa hihassa.

Vieroitusoireet iskevät sitten vuoden-puolentoista päästä vasta, kun on tottunut työhön. Mutta ne voi vaimentaa neulomalla rivakasti sitten vapaapäivänä.

Onnea vielä. Toivottavasti viihdyt :-)

Nasti kirjoitti...

Voi kiitoksia onnitteluista! Onhan tämä aika jännää aikaa, viimeksi olen ollut "oikeissa" töissä vuonna 2004. Tämä uusi työpaikka on täysin erilaista työtä kuin aikaisemmat, tiedossa siis paljon uuden opettelua ja ennenkaikkea sopeutumista. Ihanat työkaverit ovat ekana toivelistalla!

anNu kirjoitti...

Onnea työpaikasta täältäkin!

Toki työ, perhe, askareet yms. nipistää päivittäisestä neulomisajasta paljon, mutta silti onnistun neulomaan lähes päivittäin jonkin verran. Joskus huomaan itsessäni ärsyttävää malttamattomuutta, kun aikaa on vähän neuloa ja haluaisin, että neule valmistuisi asap. Kyllästyn, jos neuleen neulominen venyy ja venyy enkä saa neulottua neulettä loppuun :-)

Elli kirjoitti...

Onnea työpaikan johdosta! Neulomisaika varmasti vähenee, mutta ainakin minulle se puikkojen kilkutus on parasta pään nollausta työpäivän jälkeen. Puoli tuntiakin auttaa ihmeesti. :)

Totoro kirjoitti...

Onnea uusiin kuvioihin! Ajankäyttö on prioriteettien asettamista, kyllä neulomiselle aina hetki löytyy. Suosittelen kyllä muistiinpanojen tekemistä neulomistahdin hidastuessa

annekk kirjoitti...

Kovasti onnitteluja uuden työpaikan johdosta!

villamokka kirjoitti...

Paljon Onnea Työpaikan Johdosta! Palkkapäivä tasoittanee vapaa-ajan vähenemisestä johtuvaa mieliharmia!

CharlienEnkeli kirjoitti...

Onnea Onnea Onnea!!

heidi kirjoitti...

Paljon onnea!

WeirdRockStar kirjoitti...

Onnea uudesta työpaikasta!

Kate kirjoitti...

Onnittelut työpaikasta!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä siitä tulee vieroitusoireita. Ensin alat inhoamaan työtäsi, sitten sopeudut, mutta blogitukset harvenee, blogiystävät kaikkoavat, ja huomaat että elämäsi on työtä ja epätoivoista neulomisen yrittelyä. Koskahan työmaailmassa ymmärretään antaa neulomisvapaata?

piua kirjoitti...

Onnea töiden johdosta! Hieno homma saada oman alan töitä! Kyllä se kudin odottaa parempaa neulomisaikaa, älä huoli. :)

sarah b. kirjoitti...

i love that stitch pattern! What is it and where can i find it?