Helmikuukin on kääntymässä lopuilleen. Kevät on jo mielessä. Oli suorastaan pakko ostaa kimppu kirkkaan keltaisia tulppaaneja. Kaupassa ne olivat vielä kauniisti supussa, mutta kun toin ne kotiin ja laitoin maljakkoon, ne suorastaan räjähtivät auki. Nättejähän ne ovat noinkin, mutta olin mielessäni ajatellut avautumista hieman hitaammaksi prosessiksi.
Neulominen on ollut täällä Tyttilässä totaalisesti tauolla melkein parisen kuukautta. Sitkeä kipu oikean peukalon tyvessä on vaivannut koko alkuvuoden. Välillä peukku on oireeton, mutta neulomista se ei kestä. Pahus. Tekeillä on kaksikin mukavaa projektia, saa nähdä milloin ne valmistuvat. Jotten aivan vieroitu käsitöistä, kaivelin ompelukoneen esille ja tekaisin vanhanajan pannumyssyn. Sille on jo pitkään ollut tarvetta taloudessamme, jossa kahvi keitetään mutteripannulla ja kuuma kahvimaito tarjoillaan omasta pannustaan, jossa tietysti heti jäähtyy. Pannumyssy ihan oikeasti toimii ja sanstsikupillisestakin saa nauttia kuumana.
Amaryllis vetelee viimeisiään. Oikeastaan se aika kaunis näin.
5 kommenttia:
Voi kehno sitä sun peukaloa!
Oivan pannumyssyn sillä kumminkin sai aikaiseksi :-)
Rasitusvammat on tylsiä :( Toivottavasti paranee kevään aikana.
Pannumyssyt alkavatkin olla katoavaa kansanperinnettä, hienoa nähdä jonkun vielä tekevän sellaisen itse! Käytitkö kankaiden välissä vanua tms?
Pikkuhiljaa se peukku tästä vertyy. Toivottavasti. Pannupyssyssä on kankaiden välissä n. sentin kerros ns. harmaavanua. Hyvin pitää lämmön sisällä!
Siis pannuMyssyssä :)
Lähetä kommentti