1.5.2015

Munkinpaistoessu

 Aurinkoista vapunpäivää! Raparperipiirakkaa ei vielä vapuksi saatu, mutta ehkä jo äitienpäivän tienoilla olisi toivoa. Sen sijaan munkinpaistopuuhat ovat kohta edessä, ja nyt minulla on siihen puuhaan sopiva essukin! Vanha hyvin palvellut essuni hävisi johonkin ja se olikin aika mystinen tapaus, sillä se tosiaankin vain hävisi. Kenties se löytyy jostain todella epätodennäköisestä paikasta, josta en sitä osannut edes etsiä. Esiliinaa kuitenkin keittiössä tarvitsen, joten päätin surauttaa sellaisen itse. Tutkin käytettävissä olevia kankaitani ja ensimmäisenä eräästä kaapista vyörähtivät esille sinne jemmaamani vanhat farkut. Heureka!
 Isoin tumma palanen on peräisin aikoinaan kovin muodikkaasta pitkästä farkkuhameesta. Muistan vieläkin millaista oli kävellä nilkkoihin ulottuvassa farkkuhameessa... Pelkästään sen matsku olisi riittänyt essuun, mutta halusin siihen muutakin joten sommittelin eri farkkujen lahkeista lisäpalan toiseen reunaan. Lahkeesta on peräisin myös essun yläosa. Se reunustin keltaisella vinonauhalla, joista tein myös solmimisnauhat. Pari taskua kiinni ja siinähän se sitten olikin.
 Alpo ei ollut kovin yhteistyökykyinen joten herttaisia kissakuvia ei tällä kertaa saatu.
 Joten tässä pönötyskuva.
Ja nyt lähden tekemään munkkitaikinaa, ajattelin kokeilla tällä kertaa sitruunamunkkeja.

7 kommenttia:

Marlee /Kättein jälet kirjoitti...

Tosi hieno! Tahtoo tuollaisen kans :)

iso gnu kirjoitti...

Hieno essu! Grilliessunakin upea!

AnniKainen kirjoitti...

Oooo, pikkusen tyylikäs essu, siis huisin hieno!

Anonyymi kirjoitti...

hieno essu! Olen vaan niin kädetön noissa koneompelujutuissa....

Aino P. kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Aino P. kirjoitti...

Kähee essu :-). Ja tuo pönötyskuva on kyllä hieno!

ss junlin kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.