Olin kuluneen viikon työmatkalla ja kun vihdoinkin viikonloppu saapui, päätin tehdä siitä vähän enemmän juhlaa leipomalla jotain hyvää. Leipaisin lapsuuteni suurta herkkua unelmatorttua. Lapsena täytettä oli tosin vähän ja palatkin säännösteltyjä. Toisin on nyt, "aikuisena". Voi tosiaankin syödä niin monta palaa kuin tahtoo :) Ja todeta että ehkäpä äiti oli sittenkin oikeassa rajoittaessaan makean määrää...
UnelmatorttuPohja:
4 munaa
1 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
3/4 dl kaakaojauhetta
1/2 dl maissitärkkelystä
1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
150 g rasvaa
2 1/4 dl tomusokeria
1 keltuainen
1 rkl vanilliinisokeria
10 kommenttia:
Minulla on samanlaisia kokemuksia tuosta suuresta herkusta :) kiva kun laitoit ohjeen, täytyy kokeilla pitkästä aikaa!
Sama kohtalo oli minullakin lapsena unelmatortun suhteen.
Nyt se maistuukin jo niin makealta, että ei voi syödä niin monta palaa kuin lapsena olisi halunnut.
Kiitos ohjeesta.
Kunpa tuo maku jäisi asumaan suuhun! Ei se kuitenkaan viikonlopuun karkkipäivää voita:)
ChaCha
Pieni loma harrastuksesta tekee tunnetusti vain hyvää! Ja mikäs sen mukavampaa kuin viettää sitä kera unelmatortun=)Täytyispä leipasta itsekin sellainen pitkästä aikaa.
I wish I was with you to try it, looks very good, ummm! I have to try the translation :)
Mmmm, ja ihan sillä oikealla täytteellä! Ne kerma-banaani-rahka-mitkälie-viritykset eivät ole oikeita unelmatortun täytteitä... :D
Mmmm, oma äitini ei unelmatorttua harrastanut, mutta parhaan ystäväni äiti kyllä. Ja se oli NIIIIN hyvää!
Nam! :-)
Työ kyllä rajoittaa neuleaikaa ihan liikaa :)
Itselleni on tullut tavaksi neuloa aamuisin vielä hiljaisessa talossa, aamukahvikupposen vierellä hetken verran. Siitä saa rauhallisen ja kiireettömän alun päivään. Muutenkin olen alkanut nauttia itse suorituksesta, en niinkään lopputuotteista.
Minun unelmatorttureseptissä lukee täytteen kohdalla: voikiisseli. Sellaista sanaa ei taida nykyään mikään keittokirja tuntea.
Vesi herahti kielelle, tekis mieli ryhtyä leipomaan ihan heti!
Lähetä kommentti