21.2.2009

Unelmaa

Olen näköjään onnistunut hankkimaan jossain välissä elämän. En käsitä, missä välissä ennen onnistuin niin paljon neulomaan kuin neuloin! Toisaalta tämä kehitys voi olla ihan terveellistäkin. Ei harrastuksen kai tarvitsekaan nousta elämän päätarkoitukseksi ja muuttua lähes maaniseksi?

Olin kuluneen viikon työmatkalla ja kun vihdoinkin viikonloppu saapui, päätin tehdä siitä vähän enemmän juhlaa leipomalla jotain hyvää. Leipaisin lapsuuteni suurta herkkua unelmatorttua. Lapsena täytettä oli tosin vähän ja palatkin säännösteltyjä. Toisin on nyt, "aikuisena". Voi tosiaankin syödä niin monta palaa kuin tahtoo :) Ja todeta että ehkäpä äiti oli sittenkin oikeassa rajoittaessaan makean määrää...

Unelmatorttu
Pohja:
4 munaa
1 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
3/4 dl kaakaojauhetta
1/2 dl maissitärkkelystä
1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
150 g rasvaa
2 1/4 dl tomusokeria
1 keltuainen
1 rkl vanilliinisokeria


10 kommenttia:

Usimarjaana kirjoitti...

Minulla on samanlaisia kokemuksia tuosta suuresta herkusta :) kiva kun laitoit ohjeen, täytyy kokeilla pitkästä aikaa!

arleena kirjoitti...

Sama kohtalo oli minullakin lapsena unelmatortun suhteen.
Nyt se maistuukin jo niin makealta, että ei voi syödä niin monta palaa kuin lapsena olisi halunnut.

Kiitos ohjeesta.

Anonyymi kirjoitti...

Kunpa tuo maku jäisi asumaan suuhun! Ei se kuitenkaan viikonlopuun karkkipäivää voita:)
ChaCha

CharlienEnkeli kirjoitti...

Pieni loma harrastuksesta tekee tunnetusti vain hyvää! Ja mikäs sen mukavampaa kuin viettää sitä kera unelmatortun=)Täytyispä leipasta itsekin sellainen pitkästä aikaa.

Anonyymi kirjoitti...

I wish I was with you to try it, looks very good, ummm! I have to try the translation :)

Anonyymi kirjoitti...

Mmmm, ja ihan sillä oikealla täytteellä! Ne kerma-banaani-rahka-mitkälie-viritykset eivät ole oikeita unelmatortun täytteitä... :D

scaredy-cat kirjoitti...

Mmmm, oma äitini ei unelmatorttua harrastanut, mutta parhaan ystäväni äiti kyllä. Ja se oli NIIIIN hyvää!

Ninnu kirjoitti...

Nam! :-)

Raudaskylän kyläyhdistys kirjoitti...

Työ kyllä rajoittaa neuleaikaa ihan liikaa :)

Itselleni on tullut tavaksi neuloa aamuisin vielä hiljaisessa talossa, aamukahvikupposen vierellä hetken verran. Siitä saa rauhallisen ja kiireettömän alun päivään. Muutenkin olen alkanut nauttia itse suorituksesta, en niinkään lopputuotteista.

Minun unelmatorttureseptissä lukee täytteen kohdalla: voikiisseli. Sellaista sanaa ei taida nykyään mikään keittokirja tuntea.

Iirismaria kirjoitti...

Vesi herahti kielelle, tekis mieli ryhtyä leipomaan ihan heti!