10.6.2010

Pakko kertoa


Pääsin eilen työn puitteissa käymään paikassa, jossa näin ensimmäistä kertaa elämässäni kukkivia tikankontteja. Kuvasin varmaan 200 ruutua eikä haitanna mittään vaikka itikat söivät sen minkä kerkesivät kun kyyristelin ja konttailin kasvien ympärillä. Olihan elämys joka oli ihan pakko jakaa kuvineen.
Ja jos joku ihmettelee, että mitä ihmeellistä on muutamassa kukassa, niin lukekoot vaikka täältä. Ei kasva joka notkelmassa, ei.

11 kommenttia:

Sini kirjoitti...

Erikoisen näköinen kukka. Varmaan muistaisin, jos jossain olisin moiseen törmännyt :-)

Elli ja Aura kirjoitti...

Voi! Itseltäni on vielä ns. bongaamatta. Pakko vielä joku vuosi saada aikaiseksi. Kangasvuokot ovat myös tällä listalla... Heh, miten niin kasvitieteilijä :D
Elli

KirsiÄr kirjoitti...

Mun lapsuuteni kotiseudun spesialiteetti neidonkengän kanssa.

Pami kirjoitti...

Täällä yks kadekadekadekadekade.... :-) Ihan tosi! Haluisin itsekin nähdä moisen elävänä!

Marja kirjoitti...

Kiitos, kun jaoit!

Tämä kasvi ja sen näkeminen on niitä sellaisia pieniä ihmeitä. Toivoisin itsekin pääseväni näkemään livenä.

outi kirjoitti...

Hillitöntä! Tässähän pitää onnitella kuin lottovoittajaa! Olisipa komeata osua joskus tuollaisen kohdalle.

Tuija kirjoitti...

No eipä ole tämäkään biologi noita livenä nähnyt, eikä ole kyllä tosissaan yrittänytkään, mutta kuitenkin. Komeita ovat! Selvästi vaatimattomampiin valkolehdokkeihn olen kyllä törmännyt, ne tuoksuvat hienosti.

morso kirjoitti...

On hienot. En minäkään ole noihin luonnossa törmännyt, mutten kyllä ole biologikaan. ;) Kiva kun pääsee työasioissa välillä ihan oikeasti metsään, tuo vaihtelua tekemisiin. (Meikäkin pääsee aina välillä maastoon, mutta katsotaan vähän erialisia asioita.)

Nasti kirjoitti...

Oh, olipa mukavaa huomata että kasvibongaushehkutukseni sai näinkin monta ymmärtäväistä kommentoijaa!

Maryse kirjoitti...

These flowers look very exotic to me! Beautiful pictures!

ritvis kirjoitti...

Wau, upea kukka ja kympin arvoinen bongaus.