Epäilevä kainuulaisluonteeni lienee syy siihen, etten ole ensimmäisenä tunkemassa itseäni mihinkään. Silmäni alkavat vasta pikkuhiljaa tottumaan haaremihousuihin, jotka ovat jo kotvasen olleet muotia. Itse muistan vain ne kuparinruskeat joita pidin, kun pääsin ripille vuonna nakki ja makkara. Että ei trendinharjalla ratsasteta täällä, ei. Tämän aasinsillan kautta esittelenkin uusimman tekeleeni, uusinta uutta suoraan Nastilasta:
Malli: Lacy Baktus by Terhi Montonen
Lanka: Kollage Riveting (on muuten tehty kierrätetyistä farkuista ja oli etukäteismielikuvaani paljon pehmoisempaa ja miellyttävämpää)
Farkkujen kierrätyksestä puheenollen. Ostin uusimman Viron Käsityö -lehden ja siinä oli aivan iiihanan farkkumekon ohje. Tai no, ohje ja ohje. Missään ei kerrota, kuinka farkkutilkut oli mekkoon yhdistetty, kuvasta katsoen ne oli vielä tikattu jotenkin päältäpäin. Noo, sen verran nyt minäkin osaan ompeluohjeita soveltaa, mutta taskuun tökkäsi. Kuvassa tuolla mallilla on kätönen selvästi taskussa, mutta ohjeessa saati kaavassa ei ole mitään taskuun viittaavaa. Että jos joku on keksinyt tuohon taskumysteeriin ratkaisun niin saapi hihkaista. Ja kaiken kruunaa ohjeen viimeinen lause: Päärmää mekon alareuna. Nii-in. Näkyy olevan.
12 kommenttia:
Tykkään huivista!
Nyt täytyy olla inha ja kertoa että mekko- jos siihen siis ei oltu piirretty kaavoja- on ihan helvetin vaikea tehdä.
Toisella puolella on ns. prinsessasauma joka kaartaa kainaloon. Toisella puolella samainen sauma on kaavoitettu nousemaan lankasuoraan pääntiehen ( typerää. Se näyttää aina uunolta )
Kappaleet on ensin koottu lukuisista farkkutilkuista ja päällitikattu, sen jälkeen yhdistetty toisiinsa kokonaisina kappaleina. Sen suoraan nousevan prinsessasauman jobina on piilottaa tasku upotettuna. Ja se sauma kaartuu lantiolle.
Saumaan piirretään taskun muoto ja ommellaan se ensin upotettuna, vasta sen jälkeen yhdistetään suuret kappaleet. Käytännössä tuo kretonki vaatii 5 kilometriä lankaa, aikaa tuhottomasti sekä vähintään auttavaa kokemusta kaarevien, moninkertaisten saumojen ompelusta.
Jos tuolle polulle käyt, voima ommelkoon kanssasi.
Haluatko että piirrän kuvina kuinka tasku kaavoitetaan, josko kuitenkin haluat kokeilla?
Kiva huivi! Täällä yksi hitaasti lämpiävä ja epäileväinen. Aallonharjat on olleet ja menneet siinä vaiheessa, kun saan jonkun neulemallin puikoille :D
Katselin ensin innostuneena tuota mekkoa ja sitten luin ohjeiden puutteellisuudesta ja vielä tuon Weirdrockstarin kommentin. Jotenkin se innostus tässä kaikkosi kummasti ;D Mie oon niin pölkky ompelujutuissa, että tarvitsen selkeät kaavat ja ohjeet ennen kuin kannattaa kokeilla edes.
Jep. Viron lehti on ihan huippu. Sen kohdalla ei voi valittaa mielikuvituksen puutteesta, liikaa kierrätetyistä ideoista eikä helposti vartissa-asenteesta. Pidän peukkuja taskulle. Kyllä se sen keksit - jotenkin! Niin ja mullakin on baktus tekemättä. Kainuulaisverta täälläkin.:)
Osataan sitä naapurissakin näköjään. Siis kirjuutella nuita ohjeita ihan miten sattuu;)
Muuten olen kyllä minäkin pitänyt tuon lehden tuoreista jutuista:)
Onko siinä siis kaavat mekkoon?
Jos haluat helpompaa, ompele kolttu mutta vaikka farkkukankaasta. Revit tukkasi päästä noiden päällitikattujen saumojen ja prinsessasaumojen kanssa. Ja jos haluat, piirrän sittenkin ohjeet upotettuun taskuun. Jos vaikka löytäisit jonkun täyspäisemmän kaavan? Saumaan kun saumaan saa upotettua taskun- SE ei ole vaikea. Täytyy vain tietää kuinka se tehdään ja minä vaikka huomenna piirtelen?
Vaikket ehkä sitä nyt tuohon tekisi niin ehkä inspis vie joskus jonnekin missä kuuluu olla tasku? Mitä sanot? Hä?
Ahaa, nytpä tiedän miksen minäkään syty nopeasti uusille malleille.Puolet sukujuuristani on kainuulaisia. :) Baktukseni tein vasta helmikuussa. Mutta tuo sinun on kyllä kaunis.
Oi, kiitos avuliaisuudeestasti, WeirdRockStar! Kyllä siihen kolttuun ihan kaava siinä lehdessä on, mutta sitä taskua siinä ei ole eikä ohjeessa siitä puhuta. Ja alkoi kyllä muutenkin hiukka pelottamaan koko mekko... Ehkäpä teen vain hameen noista farkunpaloista, joita jo innoissani leikkelin. Mutta toki kuvalliset ohjeet otan kiitollisuudella vastaan! Laitapa vaikka tuohon pujiksen sähköpostiosoitteeseen niin voin perehtyä tarkemmin ja päättää sitten että uskallanko tarttua haasteeseen :)
Tästä mekosta tuli mieleen, että voikohan silleen tehdä, että ompelee tarpeeksi tilkkuja yhteen, niin että on iso kangas. Ja sitten länttää kaavat "kankaalle" ja ompelee normaalisti. Vai meneeköhän siinä langansuunnat ja kireydet ihan pieleen ja liikaa sattumanvaraisuuden piikkiin...?
Ihana farkkumekko. Just kieltäydyin kun isä soitti että tarviinko vanhoja farkkuja mihinkään. Ajattelin että kaikki farkuista tehty näyttää liian ysäriltä...
Ahaa, Baktukseen voisi käyttää tuota(kin) lankaa, kivalta näyttää. Ei ole minkäänlaista Baktusta syntynyt vielä tästä pajasta, vaikka olen asiaa pohtinut (kyllä siinä riittääkin pohtimista :) ) monta vuotta ja lankavaihtoehtojakin riittää. Se niistä aallonharjoista.
Katsoin myös tuota Viron-lehteä ja koska olin jo aikaisemmista numeroista havainnut, että ohjeet ovat aika viitteellisiä, tuli pohdittua jo kaupassa sitä näkökulmaa farkkuohjeidenkin kohdalla ja lehti jäi hyllyyn. Onnea sinulle, jos jaksat lähteä vaikka soveltamisenkin tielle.
Tuo farkkumekko näyttää upealta. Mutta eihän sen tekemisen kai ole tarkoituskaan olla helppoa..
Itse tein samantyylisen joskus lukioikäisenä. Jonkun verran sitä pidin, mutta ongelmana oli vaatteen jäykkyys: kun käytti (senaikaisia) suhteellisen paksuja farkkuja paloissa ja ne vielä päällitikkasi, niin lopputulos oli aika "peltinen". Ei siis asettunut kauniisti päälle, varsinkaan istuma-asennossa.
Pehmeämpi ja ohuempi farkku voisi kenties toimia hommassa paremmin?
Tuo farkkumekko oli mustakin aivan ihana! Ei tosin juuri nyt käynyt mielessäkään yrittää, monestakaan syystä. Ensimmäisen kerran selailin tuota Viron lehteä nyt, ja tykästyin kovasti. Vaikka itse tarvitsen etenkin ompelussa mieluiten eksakteja ohjeita, tuo outin mainitsema "nopeasti valmista vartiossa" -mentaliteetti hieman ärsyttää. Itse kyllä haluan valmista nopeasti koska usein teen (kuviteltuun?) tarpeeseen, mutta minusta tekemisen ei silti pidä olla vain sellaista helppoa muka-tekemistä puolivalmisteista, tai ainakin tarjolla pitäisi olla sen lisäksi myös haasteellisempaa. Harrastuksissa haluaisi kuitenkin kehittyä, mutta taiotavakin tekee ehkä joskus jotain pikaista ja helppoa. Että terveisiä vaan suomilehdille :)
Pitsibaktus on ihanin juuri yksinkertaisissa väreissä. En tiennytkään että hitaastilämpiävyys johtuu kainuulaisuudesta. Olen vaan naimisissa kainuulaisen kanssa, mutta ehkä se on sitten myös tarttuvaa :)
Lähetä kommentti