Melkein ikä ja terveys meni

Tai ainakin siltä tämä projekti tuntui. Joskus vuonna 2010 ihastuimme Tytin kanssa molemmat ravelryssä rosa p:n tekemään virkattuun peittoon ja Tyttikin mietiskeli, että saisiko semmoista ikinä valmiiksi jos heti aloittaisi. Minä taas ajattelin, että tässähän olisi kuningasidea sen vuoden joululahjaan ja aloin Tytille mitään puhumatta innoissani virkkaamaan. Siis vuonna 2010. Noh, sen vuoden joulu meni. Seuraava etappi oli Tytin syntymäpäivä vuonna 2011, sekin meni. Sitten ajattelin, että olisipa peitto oiva tuliainen kun menen seuraamaan euroviisuja Tyttilään. Yllättäen Euroviisutkin tuli ja meni. Peitto oli pitkiäkin aikoja aivan oman onnensa nojassa enkä tehnyt siihen lapun lappua. Kunnes nyt vasta tänä vuonna kaivoin sen jälleen esille ja päätin että mitään muuta ei tässä talossa neulota eikä virkata kunnes tämä valmistuu. Ja valmistuihan se lopulta. Oikeastaan voisi sanoa, että kun tajusin peiton olevan voiton puolella, ts. yli puolen välin, niin homma muuttui helpommaksi ja peitto tuntui kasvavan ilta illalta.

Peitto on virkattu enimmäkseen Novitan Nalle -langasta, palojen keskiosiin on käytetty muitakin vastaavan vahvuisia lankoja. Väritys on uskollinen rosa p:n peitolle, mutta miksipä sitä täydellistä sorkkimaan. Valmis peitto pääsi huuhteluainekylpyyn ja sai siinä sivussa mukavasti mittaa lisää ja lopullinen koko on 130 x 170 cm. Lankaa meni yhteensä 1020 grammaa ja peitto sisältää 170 heksagonia eli kuusikulmiota. Reunoihin tein puolikkaita paloja, että sain reunan suoremmaksi. Ympärille virkkasin pylväillä reunuksen.

Kieltämättä rakastuin peittoon itsekin aika hurjasti, mutta koska alusta asti tein sitä nimenomaan Tytille, niin luopuminen oli loppujen lopuksi helppoa. Ehkäpä teen joskus samanlaisen vielä omaankin käyttöön...