Kasvimaani nurkalla, tontin lämpimimmässä paikassa, kasvaa raparperipuska. Lajike on isoa, sitä jonka varret ovat kuin pesäpallomailoja ja niitä varsia on paljon. Ensimmäiset varret saa napsittua talteen jo toukokuun alussa mutta niin paljoa ei normaali-ihmisen maha jaksa raparperipiirakkaa vetää kuin tästä puskasta satoa tulisi. Varsia voi toki antaa naapureille ja kavereille mutta siltikin tätä kirpsakkaa herkkua jää hyödyntämättä. Olen jonain kesänä tehnyt siitä mehua mutta nyt löysin uuden reseptin, jota päätin kokeilla.
Raparperiketsupin resepti löytyi Dansukkerin sivuilta. En ole aiemmin tehnyt minkäänlaista ketsuppia itse, ja vähän yllätyin tuosta sokerin suuresta määrästä, jota siihen laitetaan. Lisäksi tulee valkoviinietikkaa antamaan happamuutta ja sitten sipulia sekä tomaattia. Aineksia keitellään noin tunti.
Nenä aukeaa taatusti etikkahöyryjä hämmennellessä :) Lopputulosta en ole vielä kuin lusikalla maistellut, mutta sopinee taatusti juhannuksen grilliruokien kyytipojaksi.
Mukavaa juhannusta itse kullekin! Pujoliivin siskokset taitavat viettää hiljaiseloa tänäkin kesänä, mutta eiköhän ne puikot ala taas syksyä kohden kuiskailemaan.
1 kommentti:
Melkoisen vinkeä raparperi-idea. Minulla ei ole raparperia ensinkään, mutta onneksi sitä aina jonkin verran saa niiltä, joilla myös on tuo paljousongelma.
Minä teen yleensä mehua. Laitan vain kuoritut ja pikku paloiksi pilkotut raparperit kiehautettuun veteen, päälle sokeria, pikainen sekoitus ja vuorokaudeksi muhimaan ennen siivilöintiä. Miten sinä teet mehusi?
Mukavaa juhannusta!
p.s. Oli kiva löytää oma blogini sivupalkistanne - kiitos!
Lähetä kommentti