20.7.2016

#muhulove

 Kävimme Tytin kanssa tyttöjen reissulla Saarenmaalla, Virossa. Mukanamme oli myös äiti ja äidin ystävätär ja vietimme oikein mukavat kolme päivää Kuressaaressa, Saarenmaan ainoassa kaupungissa. Matka sinne oli suhteellisen pitkä, 6 tuntia Helsingistä. Eipä siellä sitten juuri turisteja näkynyt, ei ainakaan aasialaisia eikä amerikkalaisia, joita kyllä yleensä kaikkialta löytyy. Tokihan Kuresssaari elää turisteista mutta itse kaupunki oli kuin pienoismalli Tallinnasta mutta ilman ryysistä. Ainoan pääkadun varressa olivat kahvilat ja ravintolat mutta jos meni viereiselle pikkukadulle, vastaan ei yleensä tullut ketään. Korkeintaan paikallinen mummo kauppakassi kädessään. Pikkukujilla sai rauhassa kurkkia ihmisten hurmaaville pihoille, joissa ruusut ja hyötykasvit kasvoivat sulassa sovussa. Jos talot olivatkin hieman ränsistyneitä niin puutarhoja selvästi rakastettiin! Saarenmaalle on kyllä päästävä vielä uudestaan, ja tällä kertaa sellaiselle luontopainotteiselle lomalle. Ihana paikka!

Ihastelimme torilla ja muutamassa käsityöliikkeessä paikallisia sekä muhulaisia käsitöitä. Muhun saari on Saarenmaan vieressä ja ovat kuulemma tarkkoja ettei heitä sekoiteta keskenään. Kuressaaren keskustassa oli kirjakauppa ja nyt en voi kuin harmitella ettemme siellä käyneet. Lainasin nimittäin reissun jälkeen kirjastosta oikean muhulaisen käsityöperinteen raamatun ja sain vasta siinä vaiheessa kunnon herätyksen  ja nyt tietenkin haluaisin kirjan myös omakseni. 
 Kirjassa on esitelty (viroksi) niin neuleperinteet kuin kirjonnatkin, lautanauhat ja kansallispukujen koristeet koruja myöten. Muhulainen tyyli on omaleimaisen  näköistä ja värikästä. Ihastuin tottakai etupäässä kirjan neulemalleihin ja ensin ajattelin ettei lankakaapistani löydy niihin sopivia värejä, pinkkejä ja punaisia lankoja. Mutta löytyi kuin löytyikin ja aloitin kovalla touhulla neulomaan kirjoneulesormikkaita. Kirjassa ei ole varsinaisia ohjeita, vain valokuvat koinsyömistä neuleista ja kuvan vieressä kirjoneuletta varten ruutupiirrokset. Alkuperäiset neuleet lienee neulottu todella ohuesta langasta ja pienillä puikoilla sillä huomasin pian ettei suurin osa käsineiden kuvioista mahdu omaan käteen sopiviin silmukkamääriin näillä kaapistani löytyneillä fingering-paksuisilla langoilla neulottaessa. Eli purkuun meni ensimmäinen yritelmä. Sen jälkeen rupesin vain rohkeasti soveltamaan ja nyt onkin jo kohta ensimmäinen sormikas valmis. Niistä sitten lisää myöhemmin.




 Löysimme paikallisen Konsum-ruokakaupan sukkaosastolta aarteita, nimittäin Virossa valmistettuja perinnekuvioisia sukkia. Tässä kuvassa on valkeat joissa on perinteinen Muhun ohdakekoriste.
 Tässä vielä muutama kuva kirjasta ja kirjan malleista. Ylemmässä kuvassa on lapaset, joihin ihastuin ensisilmäyksellä mutta lapasen selkämykseen tuo perhoskuvio on kyllä aivan liian leveä. Alapuolella koinsyömä sukanvarsi ja sen kirjoneulekaaviot. Huoh, ehkä jäävät ihastelun asteelle.



6 kommenttia:

Kaisu kirjoitti...

Tommonen kirja voisi olla hyllyssä jo kuvien katselua varten, vaikka ei ikinä puikkoihin tarttuisikaan =) Todella kauniita kirjoneuleita.

diutu kirjoitti...

Oih, miten idyllisen näköistä, tuonne on päästävä! Paljon autenttisemman Viron löytää heti, kun lähtee Tallinnan ulkopuolelle. Sen huomasimme myös Tartossa käydessämme, vaikka sekin on toki suosittu matkakohde.

Virossa käsityöperinnettä todella arvostetaan, ja sen ymmärtää, kun katsoo vaikkapa noita sukanvarsia! Pienimuotoisena estofiilina lueskelen myös vironkielisiä neuleblogeja, ja esimerkiksi Kristi käsitöömõtted -blogissa (http://kristijoeste.blogspot.com/) on ollut esillä näitä muhulaisia kuvioita. Ihailen kyllä kaikkia, jotka jaksavat noin tiheää tikutella.

Unessakahlaaja kirjoitti...

Oih, itsekin olen tuota kirjaa kuolaillut ja siitä haaveillut, olen täysin hurahtanut noihin Muhun kirjoneuleisiin <3 Netistä (pinterest) aika hyvin löytyy erilaisia mallikaavioita, joista voi koota omat muhusukat, yhden kokeilun tein jo (http://unessakahlaaja.blogspot.fi/2016/05/valmiit-pikku-muhut.html) ja nyt on lisää lankoja postitse tulossa, että pääsee tekemään taas seuraavia.

Onkohan missään Suomessa myynnissä niin ohuita villalankoja, että nuo kirjan isoimmatkin kuviot mahtuisi sukan tai kinttaan varteen?

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
sopivia lankoja ( 12/2) noiden käsineiden neuloimiseen voi tilata sivulta epood.saara.ee. (Saaran kustantamo ).Ja siellä on myös laaja valikoima kirjoja, myös tämä "Meiten Muhuu mustrid".

Terveisn Vilve, Virolaininen neulisti

Nasti kirjoitti...

Kiitos kommenteista, hauskaa että muitakin hurahtaneita on! Ja kiitos Vilve, tuolla tosiaan kirja oli myynnissä ja muitakin kiinnostavia kirjoja!

anna kirjoitti...

Ja puikkomaisterin ohjeet tietty aika lailla ammentaa tuosta muhun kirjoneuleperinteestä.