Hiljaiseloa

Neuleblogeissa on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Ravelry lienee imenyt neulojat uumeniinsa. Ei olla vielä Tytin kanssa edes ilmoitettu itseämme jonoon. Kannattaisiko? Ollaanko me kohta ihan pihalla neulemaailman kuvioista jos ei lähdetä mukaan? Onko vielä muita, jotka empivät?

Neuloin kerrankin sukat ihan itselleni. Hieno malli. Siis sukkamalli.

Malli: Snicket socks, Magknits

Lanka: Fortissima socka stretch 100

Puikot: 2,5mm

Näistä tulee mieleen aivan liskon suomut. Liskosukat?

Sunnuntain nautintoja

Sunnuntaiaamut ovat makoisia. Silloin nukutaan pitkään, keitetään kunnon maitokahvit ja nautitaan hitaudesta. Ja jos hotsittaa, lähdetään kirpputorille etsimään aarteita. Tämänkertainen kirppislöytöesittelyni on toissapäivältä, naapurikunnan pikkuiselta kirppikseltä: sympaattinen Lady Coffee -purkki. Minulla on niitä jo yksi ennestään, joten olenkohan nyt Lady Coffee -keräilijä?

Kirppishinnat ovat kokeneet hurjan nousun euroon siirtymisen myötä. Se ensimmäinen Lady-purkki maksoi saman verran kun tämä - markoissa! Silti tämä toinen tuntui edulliselta löydöltä... Purkki on kuitenkin ihana, siinä kelpaa säilyttää suosikkikahviani Vaniljaa.

Synkät sävyt

Kohta tulee aurinkoa ikävä. Oon neulonut viime aikoina melko synkkiä värejä eikä se oikeakaan mollukka ole paljon näyttäytynyt. Näyttäytyy päivä päivältä vähemmän. Tulee joulu. Uh. En ole jouluihminen. Itseään piristääkseen voi käydä vaikka kuvauttamassa neuleitaan paikallisten alan miesten suosimilla paikoilla. Jännitystä elämään!

Malli: Oma versio lehtikimonosta, SK 10/2007

Lanka: Marks&Kattens Dream, meni melkein 350g

Puikot: 4,5mm

Ystäväni saa joululahjaksi huivin... Kiitos Vilma ohjeesta!

Malli: Sagittaria

Lanka: Wetterhoffin Sivilla, menekki 70g

Puikot: 4mm

Kirkkoveneitä liikkeellä...

...nimittäin tässä tekemässäni huivissa. Niitä on oikea laivue! Toisaalta, jos huivia katsoo nurjalta puolelta, kuviosta tulee mieleen koppakuoriainen. Yhtäkaikki, huivi on hauska ja pidän siitä kovasti. Ja se oli nopea tehdä, flunssaisenakin. Kirkkovenehuivi oli oiva välityö Thermalin ja Shetland Trianglen välissä (joka on jo puikoilla, hyvin pienenä tosin vielä).








Malli: Moda 5/2007
Lanka: Sandnesin Alpakka reilut 100 g
Puikot: 4

Syyslomalla

Syyslomareissu Tytin luokse Hämeeseen on tehty. Junassa vietetty aika ei mene neulojalla hukkaan. Tekeillä oleva huivi sai kokoa monta mallikertaa ja valmistunee lähipäivinä. Hauska oli huomata että sekä mennessä että tullessa lähelläni istui muitakin matkustajia, jotka kuluttivat aikaansa neuloen. Neulominen taitaa olla tosiaankin suurta muotia.

Kävin Tytin opastamana useissa lankakaupoissa. Helsingissä piti käydä ihmettelemässä mm. Menitassa ja Priimassa. Hämeenlinnassa nautiskeltiin kahvikupposet Villa Mokassa. Mukaan tarttui joitakin keriä sellaisia sukkalankoja, joita ei täältä meiltäpäin saa. Valikoimat olivat erilaiset ja runsaammat, mutta hintataso oli paikoin turhan korkea tällaiselle pihille ihmiselle kuten minä. Riihimäellä kävimme sitten sellaisessa paikassa, jossa minäkin pääsin ostamisen makuun. Jo monissa blogeissa useaan kertaan hehkutettu kirppis Asado, jossa on myyty jo kesästä lähtien jonkun lankahamsterin jäämistöä. Lankaa oli jäljellä vieläkin, tosin enimmäkseen pastellisia sävyjä ja efektilankoja. Jos tunnet vetoa Irene Usvasalo-tyyliseen neulontaan, niin sinulle löytyy Asadosta vielä vaikka ja mitä. Minä löysin kasoja penkoessani varsin ruskaisia sävyjä olevia Novitan vuosikerta-Cottonelloja. Muistelen lankaa neuloneeni joskus 10 vuotta sitten ja nyt ajattelin tehdä näistä jonkinlaisen villatakin.

Jotain ennen reissua ehti valmistuakin. Mehevän vihreät hansikkaat.

Malli: Ruskasormikkaat Villapallon blogista

Lanka: Joku mystinen kirppikseltä löytynyt villalanka, menekki 50g

Puikot: 3mm

Urakka päätöksessä

Nyt rasti seinään: Thermal valmistui. Urakkaan meni lähes kaksi kuukautta. Mukavahan sitä oli neuloa, vaikka välillä ottikin päähän (ja hartioihin - aloitin projektin aikana säännölliset hierojalla käynnit). Tulokseen olen jokseenkin tyytyväinen. Hihojen istutusta täytyy ehkä vielä tarkistaa, ne vähän omituisesti pussittavat. Ohjetta noudatin orjallisesti, ainoastaan napit ja napinreiät jätin pois. Alkuvaiheessa haaveilin toisestakin Thermalista (ruskea olisi kiva), mutta näillä näkymin jää haaveeksi. Seuraavaksi teen jotain, joka valmistuu hieman nopeammin... Thermal on muuten ensimmäinen villapusero, minkä sain valmiiksi! Siitä hyvästä palkitsen itseni tänään hyvällä punaviinilasillisella.






Malli: Thermal
Lanka: SandnesGarnin Sisu n. 350 g
Puikot: 3,0

Bubbling under

Kasa petroolinväristä Vuorelman Veto-lankaa muotoutui vajaassa kahdessa viikossa Bubble pulloveriksi. Miten voikaan olla vaikeasti saavutettavissa digimuotoon tuo petroolin oikea sävy? Yritin ulkona, sisällä, keinovalossa, hämärällä... Eih, ei sitten millään. Lankakin näytti kyllä joka päivä eriväriseltä. Kun ensi kertaa kuvailin Tytille ostokseni väriä, taisin käyttää sanoja "mustanharmaa jossa on vihreä taustasävy". Siltä se kaupan keinovaloissa näytti. Kotona tajusin värin petrooliksi. Kuvissa tuppaa näyttäämään siniseltä. Ja liian vaalealta.

Bubblen teko oli ihan mukavaa. Viisikulmiot ilmestyivät melkein kuin itsestään ja vartalo-osa valmistui nopeasti. Pientä jännitystä aiheutti ensimmäinen sovitus, mutta totesin neuleen kehityskelpoiseksi. Halusin tehdä omasta bubblestani hieman alkuperäismallia pienemmän ja vähemmän pussittavan joten neuloin sen yksinkertaisella langalla M-koon silmukoilla. Puseron malli on sellainen, että lantiolta se vähän kinnaa ja ylävartalossa olisi varaa hieman paremminkin varustetulle naiselle kuin minä. Mutta käyttöön tämä kuitenkin pääsee, ihan ilman silikonejakin :)

Malli: Bubble pullover, Norah Gaughan, Knitting Nature-kirja

Lanka: Vuorelman Veto, värinro 090, menekki 450g

Puikot: 3mm

Napit: Metalliset vintage-napit omista kätköistä

Väri-iloittelua

Paljastan nyt suuren viehtymykseni retroastioihin. Niitä on useamman vuoden aikana kertynyt kokoelma. Enimmäkseen minulla on kahvikuppeja, kuvioituna kaikilla sateenkaaren väreillä. Joitakin isompiakin astioita löytyy. Esittelen kaksi ehdotonta suosikkiani.
Kun tämä kattila odotti minua kerran kirppispöydällä, en epäröinyt hetkeäkään. Minusta tämä Esteri Tomulan Vegeta tiivistää kaiken, miksi 60-70 luvun astioista ja värimaailmasta tykkään. Naivistiset tyylitellyt kuvat, hulppeat värit.

Antti Nurmesniemen Pehtoori on peräisin jo 50-luvulta. Kirppislöytö 15 eurolla.

Tässä suomalaisessa trikoomekossa olen minä itse keimaillut yksivuotiaana, siitä on jopa kuvia todisteena, vaikkei minun lapsuudessa niin paljon kuvia otettukaan.

Ja koska olemme yhä neuleblogi, lopuksi kuva bubblen edistymisestä. Vaikuttaa toistaiseksi sopivalta, mutta lopullisen tuloksen näkee vasta myöhemmin. Nyt meneillään on tylsä hihojen tahkoaminen.