Jonossa

Taisi olla ensimmäinen kerta kun olin kenkien jonotuslistalla. Olin lähes varma että jonotus ei edes tuota tulosta. Mutta kappas vaan, tässä yhtenä päivänä puhelin soi ja kenkien ilmoitettiin saapuneen. Ja nyt minulla on NE!

Kyseessä eivät ole Manolo Blahnikit eikä UGGit , vaan supisuomalaiset vinkkelit. Jo viime talven pakkasilla niistä haaveilin, mutta silloin en saanut itseäni liikeelle asian suhteen. Nyt havahduin loppuvuodesta, kun pakkasputki alkoi. Silloin oli jo myöhäistä. Joka paikassa myytiin ei oota. Aleksanterinkadun Haloselle sentään ottivat jonoon. Ja jonotus kannatti. Arvokkaat olivat, mutta mielelläni maksan suomalaisesta tuotteesta jonka uskon ja toivon olevan laadukas (ja ikuinen).

Onhan ne hassut. Mutta lämpimät, se on tärkeintä. Pakkasaamuina postinhakureissulla ne ovat aivan lyömättömät. Kaupunkikelpoisetkin ne on yhdistettynä esim. pillifarkkuihin. Toppavermeiden kanssa ne ovat enemmänkin Landelooks-kamaa. (Landelooks on ihana uusi tyyliblogi, kannattaa tutustua.) Nyt toivon vielä muutamia pakkaspäivä, jotta voin tepastella vinkkeleissäni. Sitten saisi kevät alkaa tulla.

Tiilenpäitä

Ulkona on kyllä todellinen talven ihmemaa. Joka ikisessä oksassa on lumikerros ja teitä reunustaa kinokset. Omakotitaloasujalle on tänä talvena riittänyt lumitöitä, mutta onneksi traktoritkin on keksitty. Valokuvausharrastus on kyllä vähän hyytynyt talven aikana, kun tuntuu että ne lumiset puut on jo nähty aika monta kertaa.

Tiilenpunainen pipo

Malli: Little things by Veera Välimäki

Lanka: Rowan Felted tweed, vajaa kerä

Puikot: 2,5mm

Olen viime aikoina juuttunut aivan näihin pieniin neuletöihin. Toisaalta, villatakkejahan minulla on kyllä aivan tarpeeksi. Muutama malli kyllä silläkin rintamalla odottaa puikoille pääsyä, mutta vielä hetkisen neuloskelen näitä nopeammin valmistuvia.

Malli: Eesti trail hiking socks by Nancy Bush

Lanka: Novita Nalle, musta ja harmaankirjava

Puikot: 2,5mm

Mitä tänään syötäisiin?

Meillä vastaan enimmäkseen minä perheen ruokahuollosta. Yhdessä miehen kanssa käydään ruokaostokset tekemässä, mutta sitä ennen olen miettinyt valmiiksi vähintään 5 päivän ruokasuunnitelmat ja tehnyt ostoslistan. Jos lista joskus unohtuu, niin olen kaupassa ihan hukassa. Luotan perusruokiin, joita yleensä valmistan isompia annoksia, niitä on sitten työviikolla mukavaa vain lämmittää sipaista. Lihapullat tomaattikastikkeessa, kaali-ja makaroonilaatikko, hernekeitto... Viikonloppuisin on sitten enemmän aikaa ja intoa kokkailuun ja kiertelen esimerkiksi eri ruokablogeissa vinkkejä hakemassa. Ruokasuosikit vaihtelevat, koska aina löytyy uusia ja joitakin vanhoja suosikkeja voi välillä jättää vaihtopenkille odottamaan uutta tulemistaan. Olen viime aikoina innostunut itämaisista mauista, mutta se maustaminen... Siinähän se ruuan itu monesti on, ja se juuri on niin vaikeaaa. Toisinaan onnistun niin hyvin, että ruoka pääsee useasti kotimme ruokalistalle. Tässä yksi sellainen.

Bami Goreng (noin kahdelle)

1/2 pkt Pirkka vehnänuudeleita

450g rasia broilerin filesuikaleita

1 iso punainen paprika

1 rasia tuoreita herkkusieniä

2-3 sipulia

hieman öljyä paistamiseen

1 rkl Ketjap manis -makeaa soijakastiketta

1 tl inkivääritahnaa

1/2-1 tl Sambal oelek -chilitahnaa

Keitä nuudelit kypsäksi. Paloittele kasvikset. Kuumenna öljy kasarissa, ruskista broilerinsuikaleet ja siirrä ne hetkeksi syrjään. Pyöräytä öljyssä myös kasvikset. Lisää lihat takaisin kasariin ja mausta. Lopuksi nostele kypsät nuudelit joukkoon ja nautiskele.

Niin, mitäs teillä syödään?

Jalkoja

Omia jalkoja on kyllä hankala kuvata. Varsinkaan kun valoakaan ei simona ole. Tässä muutama yritelmä.

Sääryleet Tytille

Malli: Cap a chinos by Melissa Schaschwary (ravelry-linkki)

Lanka: Novita Isoveli, 200g

Puikot: 5mm

Testasin näitä kuvatessa sen verran, että pitänee tehdä jonkinmoiset pohkeenlämmittimet itsellekin. Yhdet ikivanhat minulla on, joita olen pitänyt näin talvella tanssireissuille mennessä autossa, hameen kanssa. Niissä ei yleisillä paikoilla kyllä kehtaa liikkua.

Olen tosiaankin jäänyt kiinni näihin raitasukkiin :) .Yhdetkään ei ole vielä omaan käyttööni jääneet. Ehkäpä joskus löytyy se aivan überhyvä väriyhdistelmä, jotka otan itselleni. Näissä lankana on vihreä Schoppel-Wolle Zauberball sekä kelta-oranssi Novitan Ticotico. Melkoiset sirkussukat. Sirkusta meillä on vähän kotona ollutkin, kun on seurattu kissan ja koiran toisiinsa tutustumista. Vanha koiramme ei juuri enää iltavillejä vietä, mutta kissa on kiitettävästi huolehtinut niistä. Ihanaa on ollut huomata, että eläinten välille on kuukaudessa syntynyt luottamus. Ne jäävät aamulla yhdessä sohvalle nukkumaan ja tulevat eteiseen venytellen vastaan, kun tulemme kotiin töistä. Ehkäpä heistä oikeasti on seuraa toisilleen.

Hiiripusero

Ihastuin tähän hennon vaaleanruskeaan Dropsin Alpacan väriin ja heti ajattelin, että se on aivan kuin pikkuisen hiiren turkkia. Hiiripusero siitä sitten tulikin.

Peruspusero on neulottu ylhäältä alas, loin muistaakseni 3mm:n puikoille 110 silmukkaa ja neuloin niistä ensin kauluksen. Sitten vaihdoin puolta milliä pienempään puikkoon ja aloitin raglanlisäykset. Ihan peruskauraa siis. Vyötärömuotoiluja ei ole, päinvastoin lisäsin muutamia kertoja hieman A-linjaisen  helman aikaansaamiseksi. Olisi voinut lisätä enemmänkin, mutta uskoin neuleen hieman venähtävän kastelun ja pingotuksen yhteydessä. Eipä venähtänyt tarpeeksi, mutta toisaalta tällainen peruspusero onkin tosi kiva. Lankaa meni 280 grammaa ja aikaa tikutellessa jokunen viikko.

Pitäähän talossa olla kissakin, jos kerran hiiripuseroita neulotaan!  Tämä herrasmies liittyi perheeseemme joulun alla ja jo nyt ne ovat koiramme kanssa ihan kaverit.

Hyvin pelittää

Uusi vuosi on täällä taas. Pyhinä pelasimme ahkerasti mukavaa seurapeliä, Meksikon junaa. Sen väitetään olevan maailman suosituin dominopeli, josta en mene takuuseen, mutta hauska ja viihdyttävä se ainakin on. Voin suositella kaikille peli-intoilijoille.

Meksikon juna puksuttaa ehkä parhaiten 3-4 pelaajalla, mutta kahdestaankin pelatessa siinä on vauhtia ja jännitystä. Pelissä muodostetaan dominonappuloista junia. Jokaisella pelaajalla on oma junansa, lisäksi nappuloita voi pelata yhteiseen junaan (joka on se Meksikon juna)  ja tietyissä tilanteissa nappuloita voi pelata myös kaverin junaan.

Tähän hienosti lavastettuun pelitilanteeseen on päässyt pujahtamaan virhe. Tai kaksikin. Paljastan toisen: suklaat, piparit ja punaviinilasit puuttuvat. Toisen virheen saatte etsiä itse.

Tunnelmallisia peli-iltoja alkanelle vuodelle!