Georgie

Kim Hargreaves uppoaa minuun tällä hetkellä. Muuta selitystä ei taida olla. Sain valmiiksi juuri neljännen neuleen ko. mammalta puolen vuoden sisään. Muutama muukin bloggaaja on viime aikoina huomannut KH:n malleissa pientä toistoa, mutta eihän pyörää voi koko ajan keksiä uudelleen. Olen sivusilmällä seurannut Ravelryn puolella käytyä keskustelua Novitasta, että kuinka ne kehtaavat aina vain samoja malleja päivittää uudelle langalle. Kyllä sitä siis tehdään ihan "paremmissakin piireissä" eikä vain kotisuomessa.

Malli: Georgie, Kim Hargreaves

Lanka: kotoinen Novita Nalle, menekki 650g

Puikot: 3mm

Georgie on siis suunnittelijansa sanoin relaxed hooded cardigan ja ohje huutelee puuvillalankaa. Minä en halunnut neuleesta ihan niin rentoa ja isoa kuin alkuperäinen, joten neulaisin sen villalangasta joka ei roiku valmiina neuleena aivan niin paljon. Mitään kiinnitystä etumukseen ei tule ja etukappaleet menevätkin aika reilusti päällekäin tarvittaessa. Huppu jatkuu etukappaleesta kauniisti eikä päässä pidettäväksikään ole mahdottoman iso.

Berlin

Vietimme siipan kanssa muutaman päivän Berliinissä. Tutustuimme kaupunkiin tajunnanvirtaperiaatteella: kun kiinnostava kahvila/kuja/kadunpätkä/kauppa tuli vastaan, suuntasimme sinne. Useimmiten löydökset olivat mielenkiintoisia. Museot yms. jätimme suosiolla väliin. Kaupungista jäi rento ja rouhea fiilis, ehdottomasti joskus uudestaan.

Mekko

Pitihän se ostaa, kun kerran kohdalle sattui. Ihanat mekot ja tunikat -kirja siis.



Tarkoitus oli ommella kirjan malli A heinäkuun helteisiin, mutta kuinkas sitten kävikään. Mekko valmistui juuri äsken, keskellä kaunista ja jo hieman kirpeääkin (syys)päivää. Mikäs siinä, tuleehan niitä kesiä ja helteitäkin myöhemminkin.



Menee mekko kyllä näin syksylläkin, mutta lämpimästi asustettuna: farkut + villatakki. Huivikaan ei olisi pahaa tehnyt, perusviluinen kun olen.



Mekko on ihan kiva. Kuitenkin minulle tuli vähän samankaltainen tunne kuin mistä Prosessineulojan Mari kirjoitti äskettäin. Kirja on täynnä kivoja tunnelmallisia kuvia ja niitä selatessa jotenkin hämääntyy luulemaan, että ompelemalla kirjasta jotain saa sen saman seesteisen tunnelman itselleen ja ympärilleen... Hupaisaa, mutta aika ärsyttävää.

Peltiä ja pullaa

Olen onnistunut löytämään kirpparilta pari kaunista peltistä tarjotinta. Retroisa kuvio- ja värimaailma vain jaksaa minua viehättää. Retrokahvikuppikokoelmani ei ole kasvanut pitkiin aikoihin kun hinnat ovat kirppareillakin pompsahtaneet. Pitäisi ottaa niitä kyllä enemmän jokapäiväiseen käyttöön, mutta en tykkää juoda kahvia pikkukupista. Pikkurilli väsyy.

Terästin tavallisten mokkapalojen ohjetta pussillisella Marianne-crushia. Puoli pussia pohjaan ja puolikas päällysteen sekaan. Nam.

65g

Malli: Featherweight cardigan by Hannah Fettig

Lanka: Teetee Elegant, menekki 65 grammaa

Puikot: 2,5mm

Aikomuksena oli tehdä kerrankin lyhyenmallinen villatakki, mutta kastelu ja pingoitus saivat takin venymään ihan normaaleihin mittoihin. Mikäpä siinä, kiva näinkin. Herkullisen vihreä, höyhenenkeveä villatakki...

Olettehan tutustuneet Runokoneeseen?


Höyhen

lämpöinen höyhen

kuumuus lämpimällä kalliolla

silkkiperhonen leijuu lankakauppaan

silmukoita laskien

utuisessa, arkisessa askareessa ihailen suu ammollaan

lankakerää tunnustelen

ystävän puikkojen kilinää...

lampaan -

syksyn kahvin tuoksun

helpotusta tiiliseinän lämmössä

sydän muistaa höyhentä.

Nasti

Järvi

Suomesta puhutaan usein tuhansien järvien maana. Järvet eivät vain tunnu jakautuneen tasaisesti: nykyiselle kotiseudulleni niitä on sattunut harvakseltaan. Veneily- ja uimareissut ovat siis harvinaista herkkua meikäläiselle. Siksi nautinkin täysin siemauksin aina kun pääsen veden äärelle tai jopa vesille. Lomareissulla pääsin veneilemään lapsuuden maisemiin, Lentua-järvelle. Järven kerrotaan saaneen nimensä, kun ukko totesi koskenlaskun jälkeen: "Olipa se lentua". Tiedä häntä onko näin, hauska tarina sinänsä.














---