Talven satoa

Tänä talvena olen neuloskellut pieniä juttuja tarpeeseen ja rentoutukseen eikä kaikista valmistuneista ole edes kuvia. Varsin tavatonta mutta voimat ovat olleet monesta syystä aika vähissä. Mutta onneksi kevättä kohden mennään ja ehkäpä lisääntyvän auringonvalon myötä myös virta palailisi kehooni ja mieleeni.

 Neuloin kylmäkätiselle työkaverilleni herkät lämmittimet. Malli on ilmaisohje Cloudburst ja lankana on Drops Baby alpaca silk. Neuloin ekaa kertaa kaksi hanskaa samalla kertaa luuppaamalla. Piti varmistaa moneen kertaan että teen varmasti kaksi erilaista hanskaa. Tuli söpöt ja näitä on kuulemma puhuteltu mm. kaupan kassalla. Se on neulojasta aina mukava kuulla!

 Tein joululahjaksi yhden pipon tällä mallilla ja pitihän se itsellekin tehdä. Pipomaku ja -muoti muuttuu, nyt parhaalta näyttävät nämä leveäkäänteiset tupsuttomat. Tytin mielestä näistä kyllä tulee mieleen ne 80-luvun pipot, joissa päälaelta roikkui narun päässä tasseli. Ilmaismalli on Basic pipo ja lankana on petroolin väriset Sandnes Silke Alpaca sekä Tynn Silk mohair.

 Oranssit huivilanhgat ostin jo viime talvena ja pitkään etsiskelin niille sopivaa mallia. Sitä ei vissiin löytynyt koska tämä huivi on oman ajatustyön tulosta. Jostainhan sain tietenkin inspiraation noihin nypyköihin, mutta empä tullut laittaneeksi ylös. Huivi on peruskolmiohuivi, johon tein nyppyraitoja, koska olivat peijakkaat niin työläitä tehdä että en jaksanut vääntää niitä koko huiviin. Lanka on kyllä oivaa huivilankaa, nimittäin BC Garn Semillaa. Juuri sopivan kokoinen, lämmittää mutta mahtuu takin alle eikä liian kuuma toimistoonkaan.

Näpeille

Syksyhän se on kun alkaa näppejä palella. Neuloin kasviväreillä värjäämistäni langoista kahdet lämmittimet.

 Keräsin ruskeiksi muuttuneet raparperinsiemenet ja keitin niistä liemen, johon upotin sekä valkoista että harmaata pohjalankaa. Keltaista tuli, tällä kertaa semmoista kullankeltaista. Harmaa pohjalanka nappasi herkullisen vihreän. Keltainen lanka pääsi valkoisen kanssa kämmekkäisiin. Malli on ilmaismalli jota olen pitkään hillonnut ohjekirjastossani. Ohje löytyy ravelrystä nimellä Arrow fingerless mitts. (En saa laitettua linkkiä koska teen tätä postausta tabletilla.)

Toiset kämmekkäät neuloin järviruokoliemeen päätyneestä keltaisesta langasta, josta siellä tuli mukava kellanvihreä. Näissäkin malli on ilmainen (ravelryssä Align mitts) ja mikäli lankaa olisi ollut enemmän niin olisin neulonut varsista hieman pidemmät.

Kokeilin myös sienivärjäystä. Koska keittolevyä en ole vielä saanut hankittua, aloitin kokeiluni herkkutatilla. Keräämäni yksilöt eivät olleet aivan mätiä, matoisia vain, joten keittiössä tuoksui samalta kuin sieniruokia tehdessä. Eli ei pahalta ollenkaan! Liemi oli todella limainen ja siivilöinkin sen kankaan läpi. Limainen se oli senkin jälkeen mutta lähti kuitenkin langoista huuhtelemalla. Keltaista tuli jälleen mutta taas erilaista! Vasemmalla valkoinen pohjalanka, keskellä harmaa ja oikealla sininen pohjaväri. Herkkutateilla saatu  keltaisen sävy oli heleä, semmoinen voinkeltainen.

Tukujuttuja ja yksi pönttö

Kaksien Lindgreenien jälkeen tulivat kolmannet jo melkein itsestään. Nyt neuloin lapaset Tukuwoolista, jonka purin Satakieli-huivistani. Valkkasin mielestäni ne ehkä kaksi parasta väriä eli Seljan ja Repon ja niiden kaveriksi tummanruskean Angan. Angaa minulla onkin paidallisen verran, mutta vähän arvon että onkohan se kuitenkin liian tumma minulle noin niinkuin yksistään. Se, kuten myös sopiva malli ovat vielä mietinnässä. Lapasten perusteella voin sanoa että Tukuwool sopii mahtavasti kirjoneuleisiin, joten ehkä siinä voisi olla vastaus?

 Tukuwoolia käytin myös näihin kirjoneulekämmekkäisiin. Harmaa on Naima-takista jäänyttä vironvillaa, joka on hieman karkeampaa kuin Tukuwool mutta paksuudeltaan meni aivan täydestä. Näihin löytyy ilmainen ohje täältä. Alkuperäisissä ei ole lainkaan peukaloa saati peukalokiilaa, mutta semmoisen näihin kuitenkin tein.

Olen varmaan ennenkin maininnut että isämmekin on innokas käsillätekijä, keskittyen kuitenkin koviin materiaaleihin. Tämän talven kansalaisopiston kursseista on meneillään tuohityöt, ja pyysinkin häneltä niin isoa kannellista tuohipönttöä, että siinä mahtuisi pitämään keskeneräistä neuletyötä. Tässä se nyt sitten on! Purnukassa näkyvät uusimman projektini langat. Kyllä, Lettlopia se on ja Riddari on jo puikoilla!

Tosifanille

Mieheni on armoton Allsorts-lakujen ystävä. Jo aikojen alussa,ensimmäisenä joulunamme se kävi ilmi kun hän hankki isohkolle perheelleen kaikille enkunlakulaatikot lahjaksi. Kun tätä silloin vähän ihmettelin niin on ollut kuulemma pidempiaikainen perinne ja kaikki odottivat lakuja kieli pitkällä. Ja lakut maistuivat siis myös itselleenkin. Onneksi hän ei kuitenkaan erehtynyt antamaan lakulaatikkoa lahjaksi silloin (eikä myöhemminkään) minulle, silloin olisi ollut nuori rakkaus koetuksella!

Heti, kun katsoin päivän luukun suomalaisten neulepodcastien joulukalenterista, jossa Nasukatti jakoi ohjeen Lakusukkiin, päätin että nämä teen. Sukatkin olisin voinut tehdä, mutta koska miehelleni edellisenä jouluna neulomani kynsikkäät olivat menneet kovin kehnoiksi niin akuutimpi tarve oli sormettomille käsineille. Käytännössä en käyttänyt ohjeesta kuin lakujen kaavioita,jotka sovelsin miesten kokoisiin kynsikkäisiin ja fingering-vahvuiselle langalle. Nyt tein ihan erilliset sormet koska mies sellaisia toivoi. Neuloin näitä salassa mutta lopulta oma intoni kasvoi niin suureksi että paljastin yllärin toisen hanskan ollessa loppusuoralla. Ja voi että olivat mieluisat! Ja aika herkut :)

 

Kuvissa näkyy myös luumunvärinen kauluri jonka tein Purl Sohon ilmaisohjeella ( Structured Alpaca Cowl) joka on moneen kertaan hyväksi todettu mieskauluri. Tämä oli varmaan jo kolmas, joka olen neulonut mutta ovat päässeet heti niin käyttöön ettei kuvaa kerkee ottaa. Tämä on neulottu Novitan Nordic Woolista, 1 kerä riitti jo hyvänkokoiseen kauluriin. Kuvissa näkyy myös itselleni viime talvena neulomani keltainen peruspipo (2x2, ilmaisohje) mutta joka jäi vain jotenkin käyttämättä. Tänä syksynä tarjosin sitä miehelleni joka otti senkin heti käyttöön. Onnekseni ympärilläni on ihmisiä jotka neulomuksiani arvostavat. Koska on niitäkin, jotka taitavat pitää niitä itsestäänselvyyksinä. 

Lahjakimara II

 Nämä Barbara Gregoryn suunnittelemat kukkalapaset (Perianth - maksullinen ohje täällä) olivat ensimmäinen valmistunut joululahja tänä syksynä. Lapaset menivät parhaalle kaverilleni joka kävi kylässä tuossa vähän ennen joulua. Olin juuri silloin neulomassa niitä oliivi-pinkkejä Lindgreneitä ja juteltiin pinkistä ja sen yhdistämisestä muihin väreihin. Lipsautin melkein salaisuuden näistä lapasista kun hän sanoi että vaaleanpunainen sopii mahtavasti tumman farkunsinisen kanssa. En tiedä muistiko hän tuota keskustelua kun avasi lapaspaketin jouluaattona! Lankoina näissä ovat sininen Regian Denim color sekä hennon pinkki Cascade Heritage. 
 Kädenlämmittimiä valmistui pukinkonttiin vielä muutamat. Nämä ovat Ivar-kämmekkäät Clara Falkin Käsineitä kesästä talveen -kirjasta. Lankana valkoinen ja musta Fabel ja vihreä NovitanVenla.

 Näissä viimeisissä käytin vihreäsävyistä Novitan Nalle Taikaa johon sipaisin rivin kettuja. Kettujen malli on otettu Fox in the Snow -lapasista. Aika ihanat tuli näistäkin! Tänä talvena olen kunnostautunut lapasten ja kämmekkäiden neulomisessa ja jouluaattona laitoin lisää puikoille. Purin viimeistä vihjettä vailla olleen Satakieli-huivini koska tulin siihen tulokseen että en tule huivia koskaan käyttämään. Vaikka Tukuwoolit sopivat ihanasti yhteen vyyhdillä, niin huivissa ne vaan näyttivät oudolta ja pitsiraidat sekä huivin hankala muoto sinetöivät päätöksen purkaa. Niistä ihanista langoista on nyt sitten lapaset tulossa.

Käsipäivää!

Olen varmaan ennenkin kertonut, että talvisin käytän neulottuja sormikkaita joiden päällä pidän vielä lapasia. Jo pitkään on pitänyt neuloa tuplalapaset eli lapaset, joissa on toinen lapanen kiinteästi sisällä mutta nyt vasta sain ryhdyttyä toimeen. Eivätkä nämäkään ole itselleni vaan miehelle, joka kärvistelee nahkasormikkaissaan talven toisensa perään. Neuloin siis Suomivillasta ja Karisman jämistä raidallisen lapasen. Halusin joustimesta yksinkertaisen joten sisälapasta varten poimin nurjalta puolelta silmukat heti joustinneuleen jälkeen. Sisälapasessa lankana on Novitan AlpacaWool, joka on hieman ohuempaa kuin Suomivilla ja ajattelin näin lapasten mahtuvan paremmin sisäkkäin. Silmukkamäärät minulla olivat siis samat molemmissa. En toki neuloessa pitänyt lapasia näin kuin alakuvassa. Kun olin saanut sisälapasen valmiiksi, huomasin ettei lapanen mahdukaan pituudeltaan kunnolla sisälle vaan jää kärjistä kurttuun. Päädyin purkamaan ulkolapasesta kärkikavennukset pois ja neuloin siihen lisää pituutta. Toinen lapanen tulikin jo sitten helposti ja mies sai lämmikettä. Ja on kuulemma hyvät! Nyt vain täytyy toivoa että saisin joskus itsellenikin neulottua omat.

Sitten pari joululahjaa. Ostin Lindgren lapasten ohjeen kun olin niitä tarpeeksi kauan Ravelryssä ihaillut. Ohjeessa on useammat silmukkamäärät eri kokoihin tai eri vahvuisille langoille. Tein ensin sormettoman version. Värivalinta sai alkunsa siitä, kun vaaleanpunainen kerä Cascaden Heritagea eksyi vihreän Dropsin Alpacan viereen ja viehätti minua suuresti. Kolmanneksi väriksi valitsin valkoisen, joka kyllä vie terää pinkin ja oliivinvihreän yhdistelmästä. Aika herkut nämä ovat silti!

 Koska hennon pinkin yhdistäminen muihin väreihin jäi kaihertamaan mieltäni, tein vielä toiset, tällä kertaa Dropsin Karismasta. Ohjeessa samaa mallikuviota neulotaan myös peukaloihin mutta koska se käyttäytyi niin huonosti sormettomissa niin tein näihin vain pystyraitaa kuvioväreillä peukalokiilaan ja peukaloon. Ei huonot ollenkaan nämä Lindgreenit!

Vuodenkierto

 Kun on sellainen ihminen, joka tapaa neuloa suurimman osan antamistaan lahjoista, vuosi rytmittyy aika mukavasti tiettyihin päivämääriin. Perheenjäsenten syntymäpäivät, ystävien syntymäpäivät... Nyt uusimpana on kalenteriin merkitty kummipojan syntymäpäivä, joka sekin lähestyy jo reilun kuukauden päästä. Lahja on jo hyvällä mallilla puikoilla :) Vuosi alkaa kuitenkin aina Tytin lahjan parissa ja tällä kertaa neuloin hänelle ranteenlämmittimet.

 Malli on Ginger ja se on peräisin Neuleiden neljä vuodenaikaa -kirjasta. Kirja on todella mainio neulefiilistelykirja jo paperinsakin puolesta mutta mitään muuta en vielä näiden lämmikkeiden lisäksi ole alulle siitä saanut. Suurin osa kirjan malleista on tehty ohuista villalangoista ja koskapa neulon melkoisen löysää, halutun tiheyden saavuttaminen ei ole aina niin helppoa. Yleensä ratkaisen sen neulomalla ohuempaa lankaa ja ohuemmilla puikoilla kuin ohjeessa on mutta tämän kirjan mallit olivatkin hieman kinkkisempiä... Kyllä siellä muutama aivan ratkaistavissa oleva neulekin on. Nämä ranteenlämmittimet neuloin Dropsin harmaasta Alpacasta, jota kului vajaat kaksi kerää ja puikot olivat 2,25mm.

Loppusaldo

Joululahjoista on vielä muutamat esittelemättä. Neuloin ystävälleni pipon ja huivin Dropsin Alpacasta. Hän on se viilee ja vaalee joka ei pidä eikä hänelle sovi ne minulle tyypilliset värit ja joudunkin aina pohtimaan värivalintojani tarkasti. Alpacassa on tämmöinen huurteinen sinivhreä, joka oli mielestäni aivan ystäväni näköinen ja saadusta palautteesta päätellen osuin oikeaan!

Pipo on Raitulin ohjeella tehty, hieman matalampi vain. Sinivihreän langan kaveriksi raidoitin valkoista.

 Huivin ohjeena on jo kertaalleen neulomani Janina Kallion Herald, ja en usko että jää viimeiseksi huiviksi tällä ohjeella. Helppo ja näyttävä pitsihuivi, joka ei ole liian ladylike.

 Tuolle meillä asuvalle miehelle neuloin salassa pitkin syksyä näitä kämmekkäitä vai mitkä sormettomat lapaset nämä nyt onkaan. Ohje on maksullinen (täältä) mutta samalla saa ohjeen myös naisellisempiin lapasiin, joissa kallojen lisäksi on  kukkiakin. Kirjoneuleen neulominen on kivaa mutta kuten kissapalasten kanssa kävi, ihan heti en lapasversiota taida aloittaa! Lankana näissä on muuten luumunvärinen Cascade Heritage ja harmaankirjava Drops Fabel.

Koko vuoden neulesaldostani sen verran, että olen saanut käännettyä neulelaivaani sen verran, että niitä isompia neuleita ei valmistu enää siihen tahtiin kuin ennen. Laskin että sain nyt päättyvänä vuonna valmiiksi 8 neuletakkia tai puseroa joka on useampia vähemmän kuin aiempina vuosina. Sen sijaan huivien määrä on kasvanut (nyt 15 kpl), valmistuneiden sukkien määrä lienee suurinpiirtein vakio (38 paria). Siihen päälle pipot (10kpl) sekä käsien lämmittimet (6 paria) sekä muutamat satunnaiset muut neuleet niin neulevuosi 2015 alkaa olla sitten siinä.

  Mitä ihaninta ja villanlämpöisintä neulevuotta 2016 lukijoillemme toivottavat Pujoliivin siskokset!

Puikkomaisterin sormettomat

 Hankinpa minäkin sen neulekirjasyksyn sensaation, Puikkomaisterin sukkakirjan ja laitoin siitä heti puikoille sukat sormettomat! Minulla on ollut tarvetta hihanjatkeille eli ranteenlämmittimille kun jostain syystä vajaamittaisilla hihoilla varustettuja puseroita on kaappiini ilmestynyt useampia.

Lankoina on Dropsin Baby Alpaca silk (harmaa ja valkoinen),  tummanvihreä on todnäk Cascaden Heritagea ja kellertävänvihreä on kertaalleen purettua Madelinetosh sock-lankaa. Kaikissa langoissa on hillitty kiilto, joten ne sopivat minusta hyvin yhteen. Yhden kuvioraidan jätin pois kun mittaa vaikutti tulevan riittävästi ilmankin. Sidoskelin langanjuoksuja neuloessani mutta silti näitä käteen vetäessä meinaa sormet tarttua lankalenkkeihin. Muuten kyllä tuli aivan kelpo lämmittimet!

 Malli: Leenan sormettomat Puikkomaisterin sukkakirjasta