Nyt se sitten tapahtui. Hurahdus.
Lankojen värjääminen on kiinnostanut minua pitkään ja jotain pieniä värjäyksiä teinkin vuosia sitten ihan Dylonin nappiväreillä. Kasvivärjättyjä lankoja olen aina pitänyt kauniina ja toisiinsa sointuvina mutta värejä vähän vaisuina. Nyt kun Nonnu Neuloja ja Kurjenmarjan keitokset -podcastien pitäjät aloittivat KasviväriKALin ja innostivat kaikkia kasvivärjättyjen lankojen pariin, päätin lopulta kokeilla sitäkin. Heidän kanavillaan on monen monta videota aiheesta ja niistä sain monta vinkkiä. Värjätä voi todellakin ihan omassa keittiössä, toki riippuen käytettävästä kasvista ja siitä lähtevistä huuruista. Sain äitiltä ison kattilan, paikallisesta apteekista löytyi alunaa ja sain vertaistukea eräältä martalta, niin mikäpä siinä enää oli hurahduksen esteenä.
Aloitin poimulehdellä jota kasvaa kukkapenkissäni iso pehko. Saksin 10 litran kattilan melkein täyteen ja käytin siihen sekä varret, lehdet että kukatkin. Kasveja keitellessä tuoksu oli hyvä joten ainakin poimulehti sopii keittiövärjäykseen. Poimulehdellä voi värjätä koko kesän, useimmista kasveista paras väri tulee alkukesästä tai ainakin ennen kukintaa. Yläkuvassa tuotokset. Lankana käytin valkoista fingering-sukkalankaa, tuloksena ihan kiva keltainen. Kattilaan jäänyt liemi näytti vielä sen verran tanakalta että laitoin sinne vielä sitä ruman beigeä Novitan Pikkusiskoa, jota alehamsteroinnin seurauksena kaapistani löytyi. Siihen tarttui hieman oliivinvihertävä sävy eikä ole ainakaan rumempi kuin alkuperäinen lanka!
Seuraavaksi kävin kaikki pikkukyläni ruokakaupat läpi ja tyhjensin kaupantätien luvalla irtosipulilaatikot kuorisilpusta. Keltasipulinkuoria sankin varmaan sen 50g mutta punasipulin kanssa oli vähän niukempaa, joten ostin ihan kokonaisiakin ja silppusin niitäkin mukaan liemeen. Näissä liemissä olikin sitten kuulkaa potkua! Keltasipuliliemi oli kirkkaan oranssi ja punasipulinen todellakin punainen. Sipulilla voisi ilmeisesti värjätä myös ilman alunaa mutta minä laitoin sitäkin.
Ylemmässä kuvassa keltasipulilla saatu mellevä keltainen! Vasemmalla kaksi vyyhtiä joissa pohjalankana vaaleinta harmaata Dropsin Fabelia, keskellä minivyyhti valkoisella pohjalla ja oikealla joku jämäkerä meleerattua harmaata lankaa. Oijoijoi mitä herkkuja tuli! Väri on jo melkein oranssin keltainen.
Ja entäpä se punasipuli... Luin ennen värjäystä että ilman alunaa tuloksena on varsin mehevä punaruskea mutta alunan kanssa langasta tulee vihreää. No pitihän tätä ihmettä kokeilla. Kun laskin langan liemeen, se otti heti punaruskeaa väriä. Kun liemi lämpesi sinne 40 asteeseen ja lisäsin alunan, liemi muuttui tummemmaksi ja simsalapim - lankani muuttui vihreäksi! Ja millaiseksi vihreäksi. Tässä käytin pohjalankana valkeaa Fabelia ja pikkuvyyhti on sitä samaa meleerattua harmaata kuin keltaisessakin.
Onneksi tykkään keltaisesta ja vihreästä. Sitä nimittäin tuntuu tulevan kasviväreillä. Joku kaunis ruskeakin olisi kiva saada. Onko vinkkejä että millä kannattaisi koettaa? Sienikautta varten on kyllä pakko hankkia keittolevy, jolla kattiloita voi porisuttaa pihalla. Nimittäin olen kuullut että sienissä pätee se että mitä märännömpi sieni, sitä herkumpi väri :)
Sienikautta odotellessa...