Lahjakimara III

  Tämä on sitten viimeinen lahjakimara! 

Tytin joululahjaa joutuu aina vähän miettimään ja puntaroimaan. Nyt kävin vaklaamassa Ravelryssä hänen suosikkejaan ja sieltä selvisi sammumaton grellow-fanitus (grey + yellow = grellow) sekä myös että Tytti tykkäsi kaulureista. Suunta oli siis selvä. Ostin Jojin 3 Color Cashmere Cowlin ohjeen ja kaivelin sopivat värit alpakkalaatikostani ja aloitin. Toisten tekemiä kaulureita tutkittuani loin hieman vähemmän silmukoita kuin ohjeessa että kaulurista ei tulisi niin löysää että sinne tuulee sisälle. Neulominen oli oikein rattoisaa ja lopputulos oli halutun kaltainen. Dropsin Alpacaa meni melkein kolme kerää, tuota kellanvihreää vähiten.

 Sitä perinteistä kuvaa tästä kaulurista ette nää (sitä jossa käyttäjä venyttää kaulurin suoraksi korkealle päänsä yläpuolelle) vaan Ilona saa näyttää poseerauksen mallia.

 Lankomiehelle tein Prism-sukat harmaasta NovitanVenlasta sekä Grazy Zauberballista.

Neuloin lahjaksi toisenkin Jojin ohjeen, nimittäin Party on my needles-huivin. Lankana on vaaleanturkoosi ja valkoinen Dropsin Baby Alpaca Silk sekä korostereunassa oranssia Dropsin Alpacaa. Jälleen ohje joka olisi kiva neuloa uudelleen. Sitten joskus.

Laskeskelin vuoden 2016 neulesaldoani Ravelrystä. Jo edellisenä vuonna tuotokseni painottuivat pienten neuletöiden pariin ja sama trendi jatkui tänäkin vuonna. Sain valmiiksi (suluissa vuoden 2015 lukemat): Neuletakkeja tai puseroita 6 kpl (8), sukkia 20 paria (38), huiveja 13 (15), pipoja 11 kpl (10), käsineitä 17 paria (6). Lapsille tein 3 neuletta sekä muutamat säärystimet. Kesken olevia isompia neuletöitä on 8 kpl, joista muutama on ollut kesken todella pitkään. Uuden vuoden lupaukseni voisi liityä näihin keskeneräisiin... 

Lahjakimara II

 Nämä Barbara Gregoryn suunnittelemat kukkalapaset (Perianth - maksullinen ohje täällä) olivat ensimmäinen valmistunut joululahja tänä syksynä. Lapaset menivät parhaalle kaverilleni joka kävi kylässä tuossa vähän ennen joulua. Olin juuri silloin neulomassa niitä oliivi-pinkkejä Lindgreneitä ja juteltiin pinkistä ja sen yhdistämisestä muihin väreihin. Lipsautin melkein salaisuuden näistä lapasista kun hän sanoi että vaaleanpunainen sopii mahtavasti tumman farkunsinisen kanssa. En tiedä muistiko hän tuota keskustelua kun avasi lapaspaketin jouluaattona! Lankoina näissä ovat sininen Regian Denim color sekä hennon pinkki Cascade Heritage. 
 Kädenlämmittimiä valmistui pukinkonttiin vielä muutamat. Nämä ovat Ivar-kämmekkäät Clara Falkin Käsineitä kesästä talveen -kirjasta. Lankana valkoinen ja musta Fabel ja vihreä NovitanVenla.

 Näissä viimeisissä käytin vihreäsävyistä Novitan Nalle Taikaa johon sipaisin rivin kettuja. Kettujen malli on otettu Fox in the Snow -lapasista. Aika ihanat tuli näistäkin! Tänä talvena olen kunnostautunut lapasten ja kämmekkäiden neulomisessa ja jouluaattona laitoin lisää puikoille. Purin viimeistä vihjettä vailla olleen Satakieli-huivini koska tulin siihen tulokseen että en tule huivia koskaan käyttämään. Vaikka Tukuwoolit sopivat ihanasti yhteen vyyhdillä, niin huivissa ne vaan näyttivät oudolta ja pitsiraidat sekä huivin hankala muoto sinetöivät päätöksen purkaa. Niistä ihanista langoista on nyt sitten lapaset tulossa.

Lahjakimara I

Neuloin isälle ja äidilleni lahjaksi Vanilla is the new black -sukat. Hauska sukkamalli, jossa perussukan jujuna on erilainen kantapää. Ohje on maksullinen mutta siinä on silmukkamäärät erivahvuisille langoille ja muutenkin ohje on selkeä. Isän sukat on neulottu sinivihreästä Schoppel-Wolle Admiral Cat print -langasta. Neulottuna monivärinen lanka käyttäytyi nätisti,ei läikittynyt eikä ollut muutenkaan paha. 

 Äitini on kanervaisten sävyjen ystävä ja hänelle tein sukat Nalle Taika-langasta. Äidillä on isompi jalka kuin minulla joten sukat näyttävät kuvissa vähän reiluilta. Näen jo mielessäni kun äiti avaa paketin ja kiinnittää välittömästi huomion kantapäähän. Että miten tämä on tehty?! Saattaapa tuo viedä sukat joulun jälkeen kansalaisopiston käsityöpiiriin muillekin mammoille näytettäväksi. Olen nimittäin kuullut huhuja että sinne on muitakin äidille lahjoittamiani neuleita viety tutkittavaksi :)

Nyt on aika hiljentyä suklaan ja neuleen ääreen ja seurata ikkunasta katseella lumimyräkän ylitse menoa. Täällä on nimittäin valkea joulu.

Lämmintä Joulua Pujoliivin ystäville!

Käsipäivää!

Olen varmaan ennenkin kertonut, että talvisin käytän neulottuja sormikkaita joiden päällä pidän vielä lapasia. Jo pitkään on pitänyt neuloa tuplalapaset eli lapaset, joissa on toinen lapanen kiinteästi sisällä mutta nyt vasta sain ryhdyttyä toimeen. Eivätkä nämäkään ole itselleni vaan miehelle, joka kärvistelee nahkasormikkaissaan talven toisensa perään. Neuloin siis Suomivillasta ja Karisman jämistä raidallisen lapasen. Halusin joustimesta yksinkertaisen joten sisälapasta varten poimin nurjalta puolelta silmukat heti joustinneuleen jälkeen. Sisälapasessa lankana on Novitan AlpacaWool, joka on hieman ohuempaa kuin Suomivilla ja ajattelin näin lapasten mahtuvan paremmin sisäkkäin. Silmukkamäärät minulla olivat siis samat molemmissa. En toki neuloessa pitänyt lapasia näin kuin alakuvassa. Kun olin saanut sisälapasen valmiiksi, huomasin ettei lapanen mahdukaan pituudeltaan kunnolla sisälle vaan jää kärjistä kurttuun. Päädyin purkamaan ulkolapasesta kärkikavennukset pois ja neuloin siihen lisää pituutta. Toinen lapanen tulikin jo sitten helposti ja mies sai lämmikettä. Ja on kuulemma hyvät! Nyt vain täytyy toivoa että saisin joskus itsellenikin neulottua omat.

Sitten pari joululahjaa. Ostin Lindgren lapasten ohjeen kun olin niitä tarpeeksi kauan Ravelryssä ihaillut. Ohjeessa on useammat silmukkamäärät eri kokoihin tai eri vahvuisille langoille. Tein ensin sormettoman version. Värivalinta sai alkunsa siitä, kun vaaleanpunainen kerä Cascaden Heritagea eksyi vihreän Dropsin Alpacan viereen ja viehätti minua suuresti. Kolmanneksi väriksi valitsin valkoisen, joka kyllä vie terää pinkin ja oliivinvihreän yhdistelmästä. Aika herkut nämä ovat silti!

 Koska hennon pinkin yhdistäminen muihin väreihin jäi kaihertamaan mieltäni, tein vielä toiset, tällä kertaa Dropsin Karismasta. Ohjeessa samaa mallikuviota neulotaan myös peukaloihin mutta koska se käyttäytyi niin huonosti sormettomissa niin tein näihin vain pystyraitaa kuvioväreillä peukalokiilaan ja peukaloon. Ei huonot ollenkaan nämä Lindgreenit!

Virkkuu

Olen ollut niin nohevana tänä syksynä, että käytännössä kaikki joululahjat ovat jo valmiina. Siis ne, jotka itse olen tehnyt. Olenkin voinut tehdä vaihteeksi jotain myös itselleni. Kauan on ollut tämäkin huivi jonossa ja oikeastaan olin ajatellut että mitään ohjetta en tähän osta vaan sävellän. Mutta kun tarkemmin tutkin ja mietin niin päätin investoida ja ostaa paukautin tämän The Little Been Sunday shawlin ohjeen.

 Olihan mukavaa vaihteeksi virkata! Tein huivin Dropsin Alpacasta. Päävärinä oli beige, jota meni vajaa 3 kerää ja sille kaverina oli jämiä sieltä alpakkapussistani. Ohjeessa oli jokaista kerrosta varten sanalliset ohjeet sekä valokuvat mutta ei kaaviota. Piti aivan kaivaa virkkauksen englanti-suomi-sanasto esiin että pääsin kärrylle. Mutta sitten posottelinkin aivan onnessani ja huivi oli reilussa viikossa valmis. Ja on juuri niin iso, ihana ja lämmin kuin pakkashuivin pitääkin. Näitä lissää!

  Päässäni oleva pipo on viime talven tuotoksia (Mira-pipo täällä) ja silloin kaipailin sille mätsääviä lapasia. Aloitinkin ne mutta peijakkaat lojuivat ilman peukaloita aivan näihin päiviin saakka. Lapasten malli on Handtak mittens Islantilaisia neuleita -kirjasta ja lankoina on erilaiset worsted-vahvuiset jämät, joita piposta jäi.

Tumput suorina

Otsikko viittaa enemmänkin alempana olevaan kuvaan, kuin käsieni toimettomuuteen. Sillä toimetonna eivät kädet ole vaan joululahjaneulomuksia pukkaa. Lankavarastoani olen myös pienentänyt neulomalla ja seuraavakin setti on valmiina jollekin annettavaksi. Monesti olen joulun alla ekstempore lahjonut tuttuja ja kylänmiehiä.

  Ylläoleva pipo on neulottu Hannan mainiolla Siksak-pipon ohjeella. Kertaalleen sen olen jo neulonut ja tähän versioon tein vain lyhyen joustimen. Lankoina on Dropsin Karismaa. Tupsun väriä pähkäilin pitkään, keltainen se ehkä olisi ollut itselleni mieluisin mutta sitä oli jäljellä vain niin pieni nöttönen ettei siitä olisi tupsua tullut.

 Sitä keltaista Karismaa kului nimittäin näihin lapasiin. Ohje on tanskalaisesta (?) Om Kretido -blogista, Kaisa votter eli kotoisammin  Kaesan vanttuut. Keltaisen kaverina oli viime talvisesta Grettir-villatakistani jäänyttä siniharmaata Karismaa. Kuvat otettiin jokunen viikko sitten. Sitten tulikin valkeus.

 Karismaa ovat myös nämä lapaset jotka tein ystäväni pyynnöstä. Hän halusi muistaa tyttärensä 80-vuotiasta vuokraemäntää. Ikäneito rakastaa kuulemma pinkkiä joten pinkkiä hän sitten sai. Malli on Emman Neidonkyynel-lapaset. Nämäkin olen neulonut jo ainakin kerran aiemmin. Lapasten kaunis kuvio näkyisi kyllä paremmin kädessä mutta näihin kuvauksiin ei ollut käsiä vapaana. Yritin sitten kuvata lumihiutaleita.

Madewell

 Malli: Madewell by Joji Locatelli

Lanka: Katia Merino Tweed Socks, 300g

Puikot: 2,5mm

 Innostuin kun paikallisessa lankakaupassa oli tweed-lankaa tarjolla mainiossa maanläheisessä kauranpuuron sävyssä (joka toistuu parhaiten yläkuvassa). Tiesin että langasta oli tuleva joku konstailematon perusneule ja varasin lankaa  4 kerää. Päädyin Jojin perusvillatakkiin, jonka jujuna ovat erikseen neulotut kyynärpaikat.
 Lankaa kului lopulta vain 3 kerää ja tein vielä ohjetta hieman pidemmän takin. Tein myös napinlävet ja korotin niskaa muutamilla lyhennetyillä kerroksilla. Ilman niitä raglan-lisäyksillä tehdyt takit meinaavat minulla  vähän valua niskasta ja niitä saa olla nykimässä jatkuvasti. Yllätyinkin ohjetta lukiessa, että takki oli todellakin perusperus ylhäältä alaspäin neulottu raglanneule eikä sisältänyt mitään muuta "juttua" kuin kyynärpaikat. Niihin käytin kauranpuuron lisäksi vihreää Elsebeth Lavoldin Silky woolia sekä oranssia Rowan Felted Tweediä. Niiden paikalleen ompelu ei ollutkaan ihan helppoa, jouduin niitä kastelun ja kuivatuksen jälkeen vielä kertaalleen siirtämään sillä ne olivat armottomasti liian alhaalla!

Lanka oli melkoisen pehmeää sukkalangaksi, ja luulenkin että ostamastani harmaasta kerästä tulee jotain muuta. Sori Tytti, ensin ajattelin että teen siistä sulle sukat mutta eivä taitaisi kestää kovin kauaa!

Ihan ok.

Jokainen on varmaan tavannut tyypin, jonka mielestä internet on syypää kaikkeen, mikä tänä päivänä on maailmassa pielessä. Minäkin kuuntelen työpaikan kahvihuoneessa näitä keskusteluja. Joskus kyllä mietin itsekin, että voisi olla helpompaa olla autuaan tietämätön että mitä kaikkea on tarjolla pelkästään neulemaailmassa. Neuloisin tyytyväisenä lähilankakaupan tarjonnasta enkä harmittelisi sitä etten raaski ostaa kalliita luksuslankoja. Ja kun siellä on vielä niitä neuleohjeitakin, jotka nähdessään vain huokaa että "Juuri tuon minä tarvitsen". Kuten nyt tämäkin huivimalli, Ysabel. 

 Ostin mallin pikapikaa, mutta pitkään piti lankakeriä vierekkäin testailla että löysin sopivat langat. Pohjavärinä on kaunis vaaleanruskea Drops Alpaca ja parina sillä Arwettan käsinvärjättyä sukkalankaa. Huivin muoto on pitkulainen puolikuu. Ainaoikean neulepinnan väliin tehdään lyhennetyillä kerroksilla kontrastivärisiä kuplaraitoja. Varsin helppoa eikä aivan niin mielenkiintoista kuin ohjetta ostaessani toivoin. En jaksanutkaan tehdä huivista aivan täysikokoista vaan jätin yhdet raidat pois. Nyt huivi on semmoinen yhteen kertaan kaulan ympäri ulottuva (ja takin alle mahtuva).

 Huivit on kyllä kaikista neuletyypeistä ne viheliäisimmät kuvattavat. Vai keksittekö muka jotain vaikeampaa?

 Sitten vielä yksi pipo. Tweedlankojen jämistä neuloin Lankakauppa Kerän blogista löytyvällä ilmaisohjeella Ylämaat pipon. Sieltä lötyy myös ohje samanlaisiin kämmekkäisiin.

Näistä neuleista voin sanoa vain että ihan ok tuotokset. Eivät kuitenkaan räjäyttäneet tajuntaani.

Parvi siivekkäitä

Vaikkei pipo talvessa puhki kulukaan niin huonon ja nyppyisen näköiseksi se kyllä voi mennä. Uusia tarvitsee siis joka talvi ja onhan niitä kiva neuloakin. Varsinkin kun löytää hyvän mallin. Semmoiseksi voin kehua Justyna Lorkowskan mallia Zig Zag Wings. Ohje on Dk-vahvuiselle langalle mutta 8 silmukan mallikerta on helppo muuttaa langalle sopivaksi. 

  Miehelle tein pipon harmaasta Novitan Alpaca woolista ja luumun värisestä Nordic woolista. Eka kerta näitä lankoja puikoilla ja ihan hyvältä tuntuivat. Tähän pipoon vähensin yhden mallikerran verran silmukoita.

 Karismapussista löytyi sinkkukerät punaista sekä beigehköä ja siivet tein miehen piposta jääneestä luumun värisestä langasta. Tämä pipo pääsee joulupukin matkaan maailmalle.

Jämäkerät jäi viime talvena neulomastani villatakista ja niistä neuloin sammaleiset siivet. Lanka on BC Garnin  Semillaa ja koska lanka on vähän ohuempaa niin lisäsin yhden 8 silmukan siipiparin ja hyvä tuli. 

Aika somat ovat yhdessä.