Ääreislämmittimiä

Tänne meidänkin perän lankakauppaan joskus rantautuu satunnaisia keriä ja vyyhtejä näillä lakeuksilla hieman harvinaisempia lankoja. Kerran satuin kauppaan juuri sopivasti ja sain sen ainoan, juuri minun väriseni, Araucanian sukkalangan. Ja kerrankin päätin tehdä itselleni sukat!

Malli : Retro rib socks, Favorite socks-kirja

Lanka: Araucania Ranco Solid, 90g

Puikot: 2,5mm

Tytti vietti jokin aika sitten syntymäpäiviään ja toivoi lahjaksi raidallisia polvisukkia. Kaivelin siskoflikan värimaailmaan sopivat langat lankakaapistani ja neuloin sukat ihan omasta päästäni. Olen yrittänyt Tyttiäkin innostaa sukanneulonnan kiehtovaan maailmaan, mutta vielä ei ole näkyvää lämpenemistä tapahtunut. Sitä odotellessa neulon siis hänelle sukat kahdet vuodessa.

Uusiin lankatuttavuuksiin lukeutuu myös minulla Noro Silk Garden Lite. Neuloin vajaasta neljästä kerästä raidallisen huivin ja raidoittumisen seuraaminen oli erittäin addiktoivaa! Olisin voinut vain jatkaa ja jatkaa...

Olen muuten saanut tehdä viime päivinä tuttavuutta myös ihan toisenlaisen Noro-viruksen kanssa ja sitä virusta ei totisesti jää ikävä...

Kipinöitä

Makuuhuoneessamme on vanha kaakeliuuni, jota lämmitämme kylminä vuodenaikoina päivittäin. Lattialla uuninedustalla on sijainnut yksi pitkään kesken ollut projektini, nimittäin kipinäsuoja. Nyt se on vihdoin valmis!

Tein kipinäsuojan kaakelinpaloista, jotka rikoin vasaralla. Alunperin ajatuksenani oli tehdä kuunsirppi ja useita tähtiä. Kuten huomaatte, kuvassa on sirppi ja yksi tähti. Se johtuu siitä, että projektin aikana vihreät kaakelinpalaset yksinkertaisesti katosivat. Tyydyin siihen mitä oli.

Mosaiikkityön tekeminen on kiehtovaa. Mosaiikkipaloja sommitellessani järjestelin samalla ajatuksiani. Ihan Virginie Loyn tasolle tämä mosaiikkityö ei yletä, mutta ihan symppis tästä tuli.

Herra Harmaa varpaiden pesulla

Hunajakenno

Vaikka olemmekin matkalla kohti valoisampia (vuoden)aikoja, niin kaipaan väriä elämään. Keltainen antaa energiaa. Tätä neuletta oli mukava neuloa hämärissäkin, väri on melkein itsevalaiseva.

Malli on syksyn Interweave knitsistä, siinä se on tosin liivi. Vähän monikäyttöisemmän siitä halusin ja tein jatkeeksi hihat. Hihat on tehty ylhäältä alas, poimien silmukat hiha-aukoista ja tekemällä alkuun lyhennettyjä kerroksia. Innoituksena tähän toimi joulupukin tuoma kirja Custom knits, jossa kyseiseen menetelmään opastetaan. Hihat onnistuivatkin kertalinttuulla! Keskelle hihaa tein samanlaisen palmikon kuin etumuksessa ja hihansuihin hunajakennoa. Ohjeessa puhutaan kyllä jostain hexagon patternista, mutta hunajakennoa se on!

Lisäsin helmaan pituutta viitisen senttiä, että edes napa peittyisi. Ennen kastelua kyllä epäilin neuleesta tulleen sittenkin liian lyhyen mutta pingotus pelasti jälleen tilanteen! Hihat kyllä hurahtivat myös pituutta mutta liian kanssa aina pärjää.

Malli: Estes vest, Hana Janson, IK Fall 2008

Lanka: Novita Isoveli, 700g

Puikot: 5mm

Harkitsen edelleen, että tekisinkö tähän vielä hupunkin? Huppu-neuleita on kyllä vaan niin inhaa käyttää takin alla...

Kotistudio sai jälleen palvella neulebloggaajaa...

Tuunauksen tuunaus

Muistatteko tämän liivin? Kovasti silloin uhosin, että liivi tulee varmasti käyttöön. Arvaatte varmaan tuliko. No ei. Kertaakaan en ole pitänyt. Aloin siis tuunaamaan jo kertaalleen tuunattua.
Purin pykäpistot pois, leikkasin etukappaleen halki ja muotoilin kaula-aukkoa hieman "antavammaksi" ja huolittelin koko komeuden reunat saumurilla. Ihmekyllä alkuperäisen neuleen hihatkin olivat vielä tallella, joten sain niistä leikattua tyttömäiset taskut antamaan hieman vauhtia sinänsä pelkistettyyn ilmeeseen.

Tällä kertaa en vanno, että varmasti tulee käyttöön. Todennäköisyys sille on kuitenkin suurempi kuin ekan tuunauksen jälkeen, sen verran tyytyväinen olen lopputulokseen. Kiinnityssysteemi on vielä mietinnässä. Voipi olla etten laita mitään.

Hyvää alkanutta vuotta!