Pehmeät paketit

Taitaa olla perinteisen lahjontakatsauksen aika. Sukkapuikot suihkivat joulukuussa ahkerasti ja sukkia valmistui sukulaisille ja kylänmiehille. Vaikka sukat on kyllä olleet saajilleen mieluisia, niin olen kyllä miettinyt että lahjoiksi voisi neuloa jo kohta jotain muutakin. Huivit, pipot yms ovat kuitenkin joskus vaikeita värivalinnan takia, ellei aivan varma saajan mausta ole. Sukat kuitenkin voi piilottaa kenkään jos väri ei miellytä.

Paraphernaliat Tytille

Lanka: Araucania Ranco Solid

Nämä on vaan ihanat. Yhden olen tehnyt itsellenikin ja malli istuu jalkaan todella hyvin.

Raitasukkia
Harmaissa lankana musta Drops Fabel sekä harmaankirjava Drops Delight. Sukkiin tuli aika rauhallinen väritys mutta kirjava lanka tuo mukaan vähän eloa.
Kirjavammat raitasukkaset on kokonaan Dropsin Delightia. Näitä samanlaisia olen tehnyt syksyn mittaan useampiakin, koska niiden neulominen nyt on vaan niin hauskaa! Kuvissa näkyy myös isäni tekemät sukkablokit, joita häneltä toivoin.

Eikä pikkuväkeäkään unohdettu. Nola's knitted slippers -ohje taipuu näköjään myös pienempiin töppösiin, lankana oli jotain ohuehkoa lankaa, josta vyöte oli jo hukassa. Muistaakseni silmukkamäärinä käytin ohjeen määriä, mutta jalkaterän pituudessa piti hieman säätää.

Jouluiloa!

Faverolle

Toisinaan käy niin, että lanka kohtaa täydellisen mallin. Hetkinenhän siihen voi vierähtää, että neulojan päässä asiat sopivalla tavalla yhdistyy, mutta parempi myöhään kuin silloinkaan vai miten se meni. Berrocon ohjelehtisissä on paljon omaa silmääni miellyttäviä, reippaita ja ulkoilmahenkisiä neuleita, kuten tämä Faverolle tässä. Kauan sitä Ravelryssä ihastelin, kunnes huomasin lehtisen olevan myynnissä Loop -nettikaupassa. Varmaan samantien tajusin kaapissani olevan siihen juuri sopivaa lankaakin. Odottelin ohjetta viikon kuin tulisillä hiilillä, ja kun paketti Englannista saapui, aloitin neulomisen välittömästi.

Malli: Faverolle by Cirilia Rose, Berrocon Vintage family -ohjelehtinen

Lanka: Cascade yarns 220 Heathers, 450g

Puikot: 4mm

 Mallissa on edessä kengurutasku, jossa voi lämmitellä käsiä. Se tehtiin minulle aivan uudella tavalla, joten opin jotain uuttakin. Taskun alareunassa, etukappaleen keskellä luotiin silmukoiden väliin aina yksi uusi silmukka apupuikolle odottamaan. Sitten neulottiin etukappaletta normaalisti taskun yläreunaan saakka, samoin neulottiin taskupussi samaan kohtaan ja sitten neulottiin kaksi silmukkaa yhteen, toinen etukappaleelta ja toinen taskupussin silmukoista. Näppärää. Neuleen juju on kuitenkin kierretyillä silmukoilla neulottu joustinneulekaulus, jonka malliin en ole kyllä täysin tyytyväinen. Se ei tahdo oikein pysyä pystyssä ja näyttää oikeastaan paremmalta pari ylintä nappia auki. Toisaalta, neule on kyllä sen verran lämmin, että pääsee tosiaankin ulkoiluneuleeksi, ja takin alla kauluksen hieman nyypähtäneellä ulkonäöllä ei niin väliä ole.

Nappihommia

Napit eivät jätä minua rauhaan. 

Napit kietoutuivat kiehkuraksi pikkukukkaron kylkeen. Niitä ryöpsähti kokonainen parvi käsiveskan koristeeksi. Käsiveskan, joita en käytä, mutta niitä on vaan niiiin kiva tehdä.

Pari kaunista nappia pääsi keikaroimaan piponkin reunaan. Pipon, jonka nimi on enteilevästi Little things. Tästä tuli vähän too little for me, harmin paikka. Kokeilen varmaankin pikkuisen venyttää siihen lisää kokoa, tai sitten pikkuväki saa yhden pehmeän paketin lisää. Harmaan pipon ohjeessa siihen oli lisätty muutama paljetti koristeeksi, toistaiseksi saa mennä kuitenkin ilman.

Malli: Little things by Veera Välimäki (ravelry)

Lanka: Malabrigo sock, väri Tiziano red

Syynä minulle varsin epätavalliseen värivalintaan on se, että tilasin Loopilta ko. lankaa värissä Lettuce, mutta eipä sitä sitten siellä ollutkaan ja he kysyivät, että odottelenko lähiaikoina saapuvaa lankaerää vaiko kelpaako joku muu väri. Ilmoitin että kelpaa ja että saavat yllättää minut värivalinnallaan. Sieltä tuli sitten punainen, joka on itse asiassa aika kaunis väri.

Malli: Zadig by Karen Borrel (ravelryohje)

Lanka: Cascade 220 Wool

Ja sitten vielä yksi nappi, joka saattaa järkyttää herkimpiä. Tyttihän esitteli taannoin rintanappikokoelmaansa mutta tämä tuskin Tytin takkia pääsisi koristamaan vaan kuuluu ehdottomasti jollekin lihansyöjälle.



Raaka juttu

Syksyn aikana olen sieltä täältä bongannut mainintoja raakasuklaasta ja sen valmistamisesta. Tutkailinkin joskus ohjeita netistä, mutta homma vaikutti aika monimutkaiselta ja unohdin koko jutun. Mutta nyt CocoVin markkinamies on osannut vetää oikeasta narusta: Kaupoista saa raakasuklaan valmistuspaketteja, jossa on mukana kaikki tarvittava. Pakkohan se paketti oli ostaa ja kokeilla.

Homma oli tosiaan helppoa kuin heinänteko. Mömmöt ja jauheet sekaisin ja jääkaappiin jähmettymään. Pakkauksessa tuli mukana goji-marjoja, mutta en halunnut käyttää niitä, vaan maustoin oman suklaani kuivatuilla karpaloilla, cashew-pähkinöillä sekä chilillä. Kuivatut karpalot toimivat ehdottomasti parhaiten, eivätkä pähkinät ja chilikään huonoja makuaineita olleet.

Entä se maku? Mielestäni oikein hyvää, "raakaa", eikä lähellekään niin makeaa kuin kaupan suklaat. Kookos maistui suklaassa yllättävän voimakkaasti, mutta minua se ei häirinnyt, toisin kuin siippaani. Kilohintaa tälle herkulle kyllä kertyy, joten ihan alvariinsa en tätä varmaankaan ala valmistaa. Mutta luulen että toistekin tulee kokeiltua.  Mielessä on jo sitruunalla maustettu suklaa...Onko teillä kokemuksia/vinkkejä raakasuklaan suhteen?

Folkloren hengessä

Kiitokset edellisen postauksen villapaitaa kommentoineille. Taas siinä kävi niin, että uusimmasta neuleesta tuli se suosikki ja tarpeen se on näillä keleillä ollutkin.

En ole suuri käsiveskojen käyttäjä ja tungen mielelläni tavarat taskuihini. Kaikissa vaatteissapa niitä ei ole, ja varsinkin tanssihamosiin niitä en melko nihkeällä kädellä laitettu. Kuitenkin mielelläni pidän tansseissakin nenäliinan ja rahat mahdollisimman lähellä, joten tarvitsin siis irtotaskun. Tämä on ensimmäinen kokeilu ja huomasinkin, että seuraava voisi olla pienempi ja huomaamattomampi. Tästä tuli kuitenkin melkoisen ihana ja käy jo koristeestakin.

Kaavaa katsoin Hanna Välitalon kirjasta Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua. Siinä taskua koristamaan oli kirjailtu kaunis kukkanen, mutta minä otin nappivarastoani vihdoin hyötykäyttöön.

Kirjailua olen kyllä harjoitellut. Minua on aina harmittanut se, ettei neula tottele minua sillä tavoin, kuin sen soisin tottelevan. Kirjontayrityksistä ei ole oikein koskaan tullut sitä, mitä sieluni silmin niitä aloittaessani nään. Kuulemma harjoitus tekee mestarin ja aina silloin tällöin kokeilen, että jokohan nyt tilanne olisi parantunut... Kirjoin uusimmassa Novitassa olleita villakukkasia huopuneelle villpaidan palaselle ja loppujen lopuksi kötöstys päätyi pieneksi kukkaroksi. Mahtaa tulla kolikoilla pussukassa kuumat oltavat...

Retroraitaa

Tämä pusero on oikea sekametelisoppa. Vähän sitä sun tätä. Suurimpana innoituksen lähteenä täytyy mainita tämä Galina Carrollin neule, josta en valitettavasti onnistunut löytämään muita kuin Ravelryssä olevia kuvia. Tuossa neuleessa olevat leveät, kahdella erivärisellä langalla neulotut raidat suorastaan sykähdyttivät  retroiluun taipuvaista sydäntäni ja vastaava oli laitettava puikoille välittömästi.

Dropsin Alpacasta löytyivät sopivat väritkin. Puserossa on käytetty 5 eri väriä, yläosassa on valkoista ja beigeä, siitä alaspäin raitojen väriyhdistelmät ovat beige+oranssi, oranssi+punainen ja alin raita on punainen+tumma punainen. Pusero painaa 450g, mutta yhteensä 11 kerää lankaa jouduin tätä varten ostamaan. Pusero on neulottu ylhäältä alaspäin, silmukkamääriä katselin Francis revisitedin ohjeesta.

Lopuksi neuloin  muhkean poolokauluksen. Ja ah, tulihan tästä ihana! Kaksinkertainen Alpaca on unelmaisen pehmeä ja lämmin päällä ja neuleen väreistä tulen aina hyvälle tuulelle. Suosikkineuleainesta siis :)

Teetä kolmelle

Kun mietin otsikkoa tälle postaukselle, mieleen tuli ensimmäisenä ahti-karjalais-vitsi "tuu tii to töötituu". Se ei tee oikeutta näille uskomattoman kauniille teekupeille, jotka muuttivat meille hiljattain. Siispä ei töötituuta otsikoksi. Sen sijaan päädyin otsikoimaan jutun murhamamma Agatha Christen kirjan mukaan, joka ei kylläkään ole suosikkini Christien teoksista. Kirjassa seikkailee Hercule Poirot ja minä pidän enemmän Neiti Marplesta, joka on kaikkea muuta kuin höpsähtänyt. Pidän myös vihreästä teestä. En tiedä joiko Neiti Marple vihreää teetä pohtiessaan rikoksia, mutta minulle se maistuu. 

  

Agatha Christie on kulkenut mukanani teini-ikäisestä saakka. Edelleen kahlaan marplet, poirotit, tommyt ja tuppencet läpi säännöllisesti. Välissä voi pitkäkin tauko, mutta sitten kuume nousee ja ne on kaivettava pinoon yöpöydälle. Ja onneksi on kirjasto, sieltä löytyvät myös ne tarinat, joita ei omassa kirjahyllyssä ole. Vaikka mielestäni olen lukenut kaikki Christiet, yllätyksiä voi sattua ja lukematon kirja tupsahtaa eteen. Näin kävi  Totuus Hallavan hevosen majatalosta -teoksen kohdalla ja se suorastaan ponkaisi suosikkilistani kärkeen. Kirjassa sekoittuvat hauskasti magiikka ja farmasia. Mysteeriä ratkomassa ovat Mark Easterbrook ja Ariadne Oliver (joka on suunnattoman ärsyttävä hahmo omeniensa kanssa). 

Millainen mahtaa olla teidän suhteenne Dame Agathaan ja jos sellainen on, mikä on suosikkiteoksenne? Olisipa hauska kuulla.

 Niin, nämä ihkut teekupit. Ne ovat suomalais-kiinalaisen Elinnon tuotantoa.

Banaaniaurinko

Uusimmassa Kodin kuvalehdessä oli juuri sitä mitä synkkyyteen tarvitsin. Kaakun maku ja tuoksu saivat hetkeksi unohtamaan tämän vuodenajan.

Bolo de Banana

4dl sokeria

2 banaania vuoan pohjalle

3dl vehnäjauhoja

2dl muussattua banaania

3 munaa

3dl maitoa

2tl leivinjauhetta

Vuoraa tiiviin irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Kaada pohjalle 2 dl sokeria. Pane vuoka kuumaan uuniin, kunnes sokeri on sulanut siirapiksi. Viipaloi 2 banaania. Asettele viipaleet vuokaan siirapin päälle. Voitele vuoan reunat. Mittaa kulhoon jauhot, 2dl sokeria, muussatut banaanit ja munat. Sekoita käsin tasaiseksi taikinaksi. Lisää maito vähän kerrallaan hyvin sekoittaen. Sekoita leivinjauhe taikinaan. Kaada taikina vuokaan banaanien päälle. Paista uunin alatasolla 200 asteessa 35-40 min. Jäähdytä hetki. Irrota irtopohjavuoka ja kumoa kakku tarjoiluvadille. Jäähdytä kunnolla (tosin hyvää oli lämpimänäkin).

Bolivia

Tytti tilasi taannoin nettikaupasta Rowanin Felted tweediä, jonka väristä hän ei sitten livenä enää tykännytkään. Väri on Kim Hargreavesin omaa värimallistoa, jota joistakin nettikaupoista saa. Värin nimi on Ancient ja Tytti oli ostanut sen harmaana, mutta luonnossa langassa onkin pieni vihreä vivahdus...Lanka muutti minun lankakaappiini, jossa se sai rauhassa marinoitua melkein 2 vuotta. Tänä syksynä vihdoinkin sain aloitettua neuleen, jonka alusta saakka olin ajatellut langasta tekeväni.

 Malli on taattua Hargreaves -laatua. Tokihan en sitä purematta niellyt, vaan tein joitakin muutoksia alkuperäiseen hieman laatikkomaiseen muotoon. Suurin muokkaus on, että neuloin takin ylhäältä alas, yhtenä kappaleena. Vartalo-osasta en tehnyt aivan niin a-linjaista enkä leveää kuin ohjeessa. Hihatkin tein täyspitkinä ja normaalilevyisinä. Että onko tämä nyt sitten ollenkaan ohjeen neule? Inspiraationa ja silmukkamäärien lähteenä ohje oli ja alkuperäisestä on säilytetty leveät helmineulereunukset ja taskut. Olen ennenkin tehnyt joitain neuleita vain kuvasta inspiraatiota saaden mutta olen silti uskollisesti linkittänyt ohjeeseen, vaikken ohjetta olisi nähnytkään. Mitä tuumaavat tästä muut neulojat? En ole halunnut vahingossakaan ottaa kunniaa toisten ideoista, mutta milloin neuleesta tulee "oma malli" jos ideat on saatu osittain toisten ohjeista? Tästä asiastahan on kyllä neulepiireissä keskusteltu ennenkin, ettei pyörää voi aina keksiä uudelleen. Tosin tämä minun Boliviani on kyllä selvästi alkuperäisestä Oliviasta muokattu lähisukulainen, mutta asia kiinnostaa minua yleisesti.

Malli: Olivia by Kim Hargreaves (ravelry)

Lanka: Rowan Felted tweed, 300g

Puikot: 2,5mm

Molly

Marraskuu kolkuttelee jo ovella. Väsyttää. Viime yön ylimääräinen tunti tuli tarpeeseen, vaikkakin tänään on väsyttänyt entistä enemmän. Tätäkö tämä nyt on seuraavat pari kuukautta... No, ulkona on kuitenkin muikeat 8 astetta lämmintä. Ilman pipaakin vielä tarkenisi, mutta pakkohan se oli päähän vetäistä kun se on uunituore ja aika kiva.

 

Malli:  Molly by Erin Ruth. Ohjeen alku oli aika epäselvä, mutta sitten kun alkuun pääsi, pipohan siitä syntyi.
Lanka: Rowan Pure Wool DK, reilu kerä
Puikot: 4 mm

Lankaa on vielä jemmassa villapaidallisen verran. Tykkään väristä tosi paljon:  tumma turkoosi on piristävä väriläiskä muuten aika maanläheisessä värimaailmassani. Puikoilla olisi tulossa tummanharmaa villapaita, mutta jostain syystä se ei nyt houkuttele laisinkaan. Sekin on varmaan alkavan marraskuun vaikutusta. Voi olla, että tähän auttaa vain reipas surffailu lankakaupoissa - visa vinkumaan!

Herkkää

Nyt seuraa Pujoliivissä harvinaisen herkkiä tunnelmia.

Askartelin Parolan aseman inspiroimana muutamia kukkasia. Kangasvarastoistani löytyi yllättävänkin paljon erilaisia tekokuitukankaita, joille tein ensin kärvennystestejä. Kankaissa oli eroja, osa suli nätisti hieman kutistuen ja kukkasen terälehti muotoutui nätiksi kupiksi, mutta osa taas paloi isolla liekillä ja kankaan palanen hävisi kirjaimellisesti savuna ilmaan. Kukkasen keskelle ompelin muutamia helmiä ja taakse rintarossineulan. Näitä taidan tehdä vielä lisää!

Ja välipalaksi nautin kahvia ja toscakakkua. Toscakakun parasta osaa eli sitä päällystettä tein tuplamäärän ohjeeseen nähden :)

Sukkamania

Mahtaakohan olla niiden minun uusien kulmikkaiden sukkapuikkojen ansiota, että sukkaa pukkaa tulemaan? Tai voihan se olla lähestyvä joulukin, joka saa ajatukset pehmeisiin paketteihin. Olen ollut jo pitkään se "mummo jolta saa vaan sukkia lahjaksi"... Tosin sukat ovat tänä päivänä varsin hyvä ja toivottu lahja, tai sitten minulla on paljon outoja ystäviä :) Ensin tekaisin ensimmäisen parin innoittamana vielä yhdet töppöset Nola's slippers -ohjeella. Lankana käytin harmaata Novitan Isoveljeä ja vihreää Lett-Lopia.

Miten voikin raitojen neulomiseen jäädä ihminen koukkuun? Näitä uusia pitkien väriliukujen sukkalankoja on jo varmaan joka lankafirmalla eikä ne ole saaneet minua aiemmin innostumaan, kuten ei muutkaan valmiiksi raidoitetut langat. Mutta mutta. Raitoina ne ovat ihania ja neuloessa lähes jännityksellä odotan, millaisia väriyhdistelmiä lanka tuokaan. Kaksi paria on jo valmiina. Lankana on Dropsin Delight, ja kahdesta kerästä tulee pari sukkia. Raidat on 5 kerroksen korkuisia enkä niitä säätänyt sen kummemmin kuin katsoin että aloitan kerät erivärisistä raidoista. Muuten sukat on ihan perussukat. Saattaapa olla, että pukin konttiin joudun tekemään raitasukkia vielä lisääkin, sillä näistä en taida malttaa luopua...

Onneksi yksi paketti on jo varma. Miesten sukat mustasta Nalle-langasta. Saajasta tulee siis kirjaimellisesti mustasukkainen mies.

Pipa

Jatkuva pipomallien selailu tuotti tulosta ja löysin hauskan ohjeen. Wetterhoffilta Hämeenlinnasta ostin kokeeksi itselleni aivan tuntematonta lankaa ja kahdesta vyyhdistä syntyikin sitten kokonainen setti syyslämmikkeitä. Kuvien ottamisen jälkeen on maa muuttunut jo valkoiseksi, mutta tuskin se pysyvää vielä on.

Pipo: Hurricane hat by Andrea Goutier

Kauluri: Pötkylä, joka muotoutui neulomalla aina 5krs nurjaa ja 5 krs oikeaa

Rannekkeet: virkattu omaan käteen sopivaksi

Lanka: Punta yarns Merisoft Hand painted Aran, 200g riitti koko settiin

Ps. Huomio Kärkkäisen tavaratalojen vaikutuspiirissä olevat! Siellä on nyt myynnissä Dropsin lankoja ja aika edukkaaseen hintaan...! T. nimim. "Jo hamstrannut"

Abalone

Tästä piti tulla kesäneule, mutta syksy ehätti ensin. Mutta ei se mitään haittaa: pitkähihainen alle ja hyvin toimii toimisto-olosuhteissa syksylläkin. 

Hiukkasen isompi olisi ollut parempi. Rakastan kääriytymisneuleita ja tähän ei todellakaan kääriydytä. Enempi lämmittää selkäpuolta kuin etumusta. Mutta kesäneulehan tämän pitikin olla. Viime kesää muistellen, eipä silloin tarvinnut mihinkään kääriytyäkään, korkeintaan pyyhkeeseen uimareissun jälkeen.

Neuleen ohje oli maailman helpoin, sopi hyvin kaltaiselleni tv-neulojalle. En selvästikään tässä harrastuksessani kaipaa haasteita. Pikemmikin tuttua ja turvallista, jota tehdessä ei juurikaan tarvitse ajatella. Jotain uutta tässä oli kuitenkin, ainakin minulle. Reunat päättelin i-cord-systeemillä, jonka tuloksena syntyi joustava ja huolitellunnäköinen reuna. Langan väri on huippu,  muta/savi tai miksikä sitä nyt haluaakaan kutsua. Se on ollut trendikäs jo pitkään ainakin sisustuslehtien sivuilla, mutta minä tulenkin yleensä hieman jälkijunassa.

 

Malli: Abalone by Beata
Lanka: Rowan Purelife Organic Cotton, n. 200 g
Puikot: 3,5 mm
Extra: i-cord päättely, esim. tämä ohje