Raitatauti

Tää naurattaa jo mua itteänikin. Tää mun raitatauti.

Mutta minkäs teet kun jotkut langat näyttää vaan niin hyvältä yhdessä.

Kuten nää Cascade 220 Heatherssit.

Tällä kertaa raidat valtasivat villatakin. Villis on ylhäältä alaspäin neulottu ja hieman a-linjainen. Ei oo vyötä eikä nappeja ja sitä pitää kiskoa keskeltä edestä yhteen jos paleltaa. Kuten näissä kuvissa jotka on otettu reilu viikko sitten, jolloin pihallamme oli paaljon enemmän lunta kuin nyt. Etureunaan neuloin leveähkön joustinneulereunuksen ja pikkuruiset taskutkin sipaisin helmaan koristeeksi ja käsien pitopaikaksi niitä päiviä ja hetkiä varten, jolloin ei kertakaikkiaan tiedä, missä käsiään pitäisi.

Malli: Jostain selkäytimestä se tuli

Lanka: Cascade 220 Heathers, vihreä on Turtle (meni vajaa 3 vyyhteä) ja sininen on Deep sea (vajaa 2 vyyhteä)

Ja kauniit kiitokset Alpakkaista ja kietaisumekkoa kommentoineille!

Ja hame heiluu näin

Ostin viime keväänä ruotsalaisen vaateketjun kaupasta ihanan kietaisumekon. Olen ihastunut mekon malliin niin, että piirsin kaupan mekosta kaavat ja ompelin itselleni toisen samanmoisen. Tai no, melkein samanlaisen. Alkuperäisessä mekossa oli pienet kaulukset, jotka jätin omasta versiostani pois. Osin sitä syystä, että ne ovat ainoa asia, joista en mekossa tykännyt ja osin siitäkin syystä, että niiden tekeminen olisi lisännyt mekon teon vaikeusastetta turhan paljon. Nyt mekko oli helppo ommella kuin mikä, eniten aikaa vei kaavojen piirtely. Nyt kun kaavat on valmiina ja soppeli kangas löytyy, voin surauttaa yhdessä illassa lisää mekkosia :) Kaupan mekko oli punainen valkoisilla palloilla, oma versioni taas mustavalkoista pikkuruutua. Seuraava voisikin olla sitten vaikka kukkamekko.

Mekko on jo tansseissa testattu ja hyväksi havaittu. Alle sopii mukavasti myös pitsi- tai tyllialushame ja kohottaa helmaa sopivasti 50's -tyyliseksi.

Pariisissa

Muutama päivä Pariisin taivaan alla teki hyvää.Sää oli kesäisen lämmin, croissantit maukkaita ja valkoviini hyvää. Eikä kahvissakaan ollut valittamista.

 

Tuliaisten suhteen minulla oli yksi vaatimaton tavoite. Löytää hyvää sitruunalla maustettua tummaa suklaata kohtuuhintaan. Olen täysin koukuttunut tuohon herkkuun, jota saan aivan liian harvoin. 

Toiveeni lähes toteutui! Ensin kohdalle sattui Côte d`Orin Sitruuna-Inkivääri-täytesuklaa, joka vaikutti samalta tavaralta kuin Suomestakin saatava Maraboun sitruunasuklaa. Varsin kelvollista. Varsinainen paukku oli kuitenkin Alter Econ Noir Zestes de Zitron -suklaa, joka mielettömän hyvää! Sitä oli markettien hyllyillä hyvin edullisesti (ja silti ostin sitä aivan liian vähän). Terveisiä vaan Fazerin suuntaan: alkakaahan laajentamaan tumman suklaan valikoimaa pikaisesti.

 

Hyvää vaalipäivää!

Alpakkainen

Uhosin taannoin tekeväni korkeakauluksisen raitapuseron ja nyt se olis sitten tehty. Kaapistani löytyi erikokoisia Dropsin Alpacan nöttösiä, joitakin värejä oli enemmän ja joitakin vähemmän. Värit näyttivät sointuvan mukavasti yhteen ja niimpä aloitinkin urakan. Alkuperäisidea on siis Handepanden kaulurista saatu, mutta käytännössä tein levennyksiä useammalla kerroksella. Taisimpa katsoa jostain Dropsin kaarrokeneuleen ohjeesta hieman silmukkamääriäkin, mitä neuleessa tulisi kainaloiden kohdalla olla.

Dropsin Alpacaa meni yhteensä noin 300g ja  2,5mm puikoilla mentiin. Tuosta kauluksesta voi olla montaa mieltä  enkä oikein itsekään tiedä, että tykkäänkö vaiko enkö. Todelliseen vilukissatestiin pusero joutunee vasta ensi talvena, nyt korkea kaulus lämmittää jo ihan liikaa.

 Vaikka tykkäänkin puseron raidoista ja väreistä, niin silti minulle jäi olo, että tulipahan tehtyä. Eilen illalla laitoin puserosta kuvan ravelryn puolelle ja tänä aamuna, kun menin sitä katsomaan, hämmästykseni oli suuri, sillä neulojien yhteisö näyttää tykkäävän... Näinhän se taitaa mennä, että vaikka tekijästä tuntuisi, että harakoille meni, niin joku toinen näkee neuleessa kuitenkin sitä jotain.

Tavaraa

Kevään kynnyksellä minulle tulee tarve inventoida ja järjestellä uudestaan kotiin kertynyttä tavaraa.  Näköjään meillä vanhojen tavaroiden TOP3 -lista näyttää seuraavalta:

• vanhat bakeliittipuhelimet (useita)
• vanhat kirjoituskoneet (useita)
• vanhat radiot (useita).

Sitä voi tietenkin pohtia, miksi tietotyöläisten kotiin keräytyy nykyisten työkalujen historiallisia versioita. Ehkä yksinkertaisesti siksi, että vanhat esineet ovat kauniita.

Esineistä saa ihan hauskoja asetelmia, tosin vievät paljon tilaa. Suurin osa toimiikin vielä. Silloin kun meillä vielä oli lankapuhelin, yksi musta bakeliittivanhus oli aktiivikäytössä. Tosin soittajat usein kommentoivat, että puhujan ääni kuului kuin  "haudan takaa."

Erään vanhan radion etupaneelissa on rivi painikkeita, joilla on voinut valita basson ja jazzin lisäksi intiimin. Hilpeää!

Onko teillä jokin vanha tavara tai esine , mitä teille on kertynyt useita kappaleita?