25.1.2014

Rocky Coast

Tadaa! Nyt täällä kirjoittelee iloinen ihminen, koska viime kesänä aloitettu proggis vihdoinkin valmistui! Olin jo pitkään ihaillut  Rocky Coast -villatakkia, joka on klassisen kaunis ja yksinkertainen. Epäilin kuitenkin omia taitojani ja kärsivällisyyttäni, kun neulomukset viime aikoina ovat olleet aika vaatimattomia. Tilasin kuitenkin ohjeen ja päätin kokeilla.


Alku oli kivikkoinen. Cascade 220 Heathers -lanka oli hieman erivahvuista kuin ohjeessa ja tiheyden säätäminen ei todellakaan kuulu ydinosaamiseeni. Kolme ensimmäistä yritystä olivatkin aivan liian pieniä koska en siis saanut tiheyttä millään täsmäämään. (Mallitilkkuahan en tietenkään viitsinyt tehdä.) Neljännellä aloituksella takki vihdoinkin tuntui istuvan suht leveisiin hartioihini, hupaisaa kyllä silmukkamäärän mukaan takki on nyt kokoa xxl.


Rocky Coast oli ihanaa tv-neulottavaa. Kuvio oli helppo muistaa, joten ei tarvinnut juuri muuta kuin posotella menemään. Ohjetta en alun jälkeen juurikaan vilkuillut. Syytä ehkä olisi ollut, sillä hihat ovat hieman ahtaat kainaloiden kohdalta. Ei kuitenkaan häiritsevästi.


Tulokseen olen tyytyväinen. Palaset osuivat kerrankin kohdalleen, koko, väri ja malli. Tykkään. Lempivaateainesta.
 

Reipasta tammikuun jatkoa!

19.1.2014

Tuohitaulut

Hankimme vihdoinkin uuden sängyn. Vanha puurunkoinen vaihtui älyvaahtoon. Todellakin, se on sana :) Muutaman yön kokemuksella voin sanoa, että hyvin nukuttaa. Kroppa painuu patjaan ja siitä tulee tunne, että jäsenet ovat raskaat ja rentoutuneet. Aamulla on olo, että herää samasta asennosta kuin mihin nukahti, ainakaan minulla ei ole jatkuvaa tarvetta vaihtaa asentoa. 
Patjojen ostamisen jälkeen tajusin, että nyt voin toteuttaa haaveeni ja rakennella jonkun boheemin sängynpäädyn vaikka trukkilavoista tai harmaasta laudasta. Suunnittelin myös päätyä ranteenvahvuisista koivuista aseteltuna sinne tänne. Koska materiaaleja ei ollut heti saatavilla, piti miettiä jotain muuta. Siinä vaiheessa muistin, että autotallissa oli isäni viime kesänä tekemät tuohilevyt. Hän oli liimannut koivuntuohta ohuelle vanerilevylle ja antanut niiden kuivua painon alla. Ne olivat odottaneet siitä asti sopivaa kohdetta ja nyt se taisi löytyä.
Ohut vanerilevy oli osittain kuivunut kuperaksi mutta naulaamalla jokaisen nurkan pikkunauloilla kiinni levyt asettuvat kauniisti. Kun talviaurinko vähän tänään pilkisteli, menin makuuhuoneeseen kameran kanssa aikomuksena ottaa tuohitauluista kuvia. Kuvausavustaja odottelikin siellä jo valmiina.

15.1.2014

Neulojan huono omatunto

Alan pehmenemään. Ainakin jos laskee viime vuoden valmistuneita neuleita. Niissä on selvä laskeva trendi. Se ei haittaa toisaalta yhtään, sillä jatkuva lankojen ostelu ja villapaitojen tehtailu sopii huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että yritän päästä turhasta tavarasta eroon. Mutta kun neulominen on niin kivaa! Olen siirtynyt villatakeista enemmän sukkien ja lapasten neulomiseen, niihin menee vähemmän lankaa mutta toisaalta niitä neuloo samassa ajassa useammat. Mutta eipä hätää. Jos lähipiiri uhkaa hukkua villasukkiin, on olemassa myös muita tarvitsevia. Suomen Punainen Risti kerää villavaatteita lähetettäväksi kylmiin maihin. Tähän keräykseen ajattelin osallistua ja jos muitakin avustaminen kiinnostaa, Punaisen ristin sivuilta löytyy tietoja, mihin sukat ja lapaset voi viedä.
 
 (Perussukat Dropsin Delight -langasta)
Miettiessäni lisää vaihtoehtoja itsekkäälle omiin varastoihin neulomiselle, tulin ajatelleeksi myös hieman etäisempiä ystäviäni. Laitoin hyvän tahdon puuskassa facebookiin lupauksen että viisi ensimmäistä kommentoijaa saa minulta haluamansa kokoiset itsetehdyt villasukat. Vaikka minulla ei siellä satoja "ystäviä" olekaan niin ei mennyt kuin vajaa tunti ja lupauksen alla oli vajaat kymmenen halukasta. Muutamalle löytyi sopivan kokoiset ja heidän näköisensä sukat jo valmiinakin, mutta lopuille neulon sukat oikein ajatuksen kanssa.

(Freshman cable socks, lankana Väinämöinen värissä Terra)
 
 Ensimmäinen kommentoija oli miespuolinen kaverini joka kaipasi kokoa 45 olevia sukkia. Miekkonen kirjoittaa fb:ssä paljon koirastaan joten hänelle valmistui koiraihmiselle sopiva pari. En olekaan tainnut koskaan neuloa näin isoja sukkia, piti oikein etsiä netistä taulukko, jossa oli jalkaterän pituudet eri kokoisissa sukissa. Melkoiset näistä tulikin! Ajattelin käyttää näihin lahjasukkiin pelkästään kaapista löytyviä lankoja jolloin saan myös varastoani hieman pienemmäksi. Näihin sukkiin käytin pappatakista jäänyttä beigeä Nallea sekä petroolia Novitan Woolia.
Lahjoitussukkien lisäksi aion neuloa keskeneräiset villatakit loppuun enkä saa aloittaa uusia ennen sitä. Olkoon tämä uuden vuoden lupaus.

8.1.2014

Just right.

Olen monesti ihmetellyt ulkomaista tapaa että lapasohjeissa on kumpaakin lapasta varten oma kaavio. Eikö ne osaa muka neuloa toista peilikuvaksi ilman kaaviota?

Nyt ymmärrän paremmin. Pelastakaa minun päiväni ja kertokaa omista neulemunauksistanne!
 
(Syyttömät nämä lapaset on. Ne on Svantet, jälleen siitä samasta ihanasta lapaskirjasta nimeltään Vantar för alla årstider.)

3.1.2014

Martta, Dooris ja muut tumput

 
 

Törmäsin kerran Ravelryssä kivaan lapasmalliin mutta pahkeinen kun se oli julkaistu ruottalaisessa neulekirjassa enkä uskonut sitä saavani ihan heti käsiini. Tsuumailin kuitenkin kuvia ja ajattelin että on sitä ennenkin omia versioita tehty ja rupesin tuumasta toimeen. Langaksi otin Valaanlaulun väristä Väinämöistä ja raikastukseksi valkoista. Vähän piti tietenkin kuvioita mallailla ja silmukoita laskea mutta ihan kelpo tumput sain aikaiseksi. Myöhemmin etsiskelin kirjaa nettikaupoista ja niinkin lähellä kuin Adlibriksessä niitä oli. Tytin kysellessä joululahjatoiveitani muistin kirjan hänelle mainita.
Ja kas kummaa, Pukki kuuli toiveeni ja sain käsiini kirjallisen mitä ihanimpia lapasia, joka vuodenajalle omansa! Kirjan mallit ovat enimmäkseen kirjoneuleita mutta myös muutamia herkkiä pitsikämmekkäitä on mukana. Lapasten väritykset ovat reippaan sporttisia ja mallit näyttävät silmääni moderneiltakin. Aion tehdä ne kaikki (no ainakin melkein)!
 Ensimmäisenä ohjeista pääsi testaukseen lapas-sormikkaat vai mitkä nämä Märtat nyt olisi. Ohje on ohuelle langalle mutta koskapa kaapissa oli Dropsin Karismaa niin pienensin vähän silmukkamääriä ja tein nämä siitä. Taisin aloittaa nämä joulupäissäni värityksestä päätellen :)


1.1.2014

Enemmän ja vähemmän

Vuosi on taas vaihtunut. Perinteiset uudenvuoden lupaukset on myös lausuttu ääneen: enemmän liikuntaa ja vähemmän syömistä, enemmän elämyksiä ja vähemmän tavaraa. Aloitan tietenkin vasta huomenna, sillä tänään nautin viimeiset joulusuklaat ja jouluiset leivonnaiset.

Törmäsin joulunalla ihanaan ja superhelppoon jouluiseen reseptiin, jonka haluan jakaa muillekin. Jos pakastimessasi pyörii vielä piparkakkutaikinaa, eivätkä normipiparit enää maistu, tämä ohje on juuri sinulle.

Tarvitset siis piparkakkutaikinaa, maitorahkaa, tuorejuustoa, sokeria, munan ja puolukoita.



Tarkka ohje löytyy Pirkan nettisivuilta. Itse en laittanut täytteeseen karpaloita, enkä voidellut piiraita lainkaan. Sokeria laitoin täytteeseen vähemmän kuin ohjeessa.  Käytin myös paperisia vuokia, koska omaan muffinssipeltiini leivonnaiset tuppaavat jämähtämään kiinni, vaikka kuinka pellin syvennykset voitelisi. Helppoa ja hyvää!