Treysta

 Dropsin merinomania-alesta ostamani Merino Extra Fine -langat päätyivät tähän Treysta-paitaan. Paidan ohje löytyy Laine Magazinen kolmosnumerosta, jonka sain Tytiltä joululahjaksi. Jos lähilankakaupassani olisi ollut ohjeen mukaista ruosteenväristä Lettlopia, olisin tehnyt paidan siitä mutta tämä pehmeämpi versiokin on kyllä kiva. Lanka kuulemma nyppyyntyy armottomasti mutta se on sen ajan murhe. Ja reissupaitana kelpaa sitten kuitenkin.

Paita neulotaan ylhäältä alaspäin ja paras osuus, eli kirjoneulekaarroke tehdään alkuvaiheessa. Sen jälkeen paita on sitä pakkopullaa eli yksiväristä sileää. Kaula-aukko on kyllä aavistuksen isonlainen ja venähti kastelussa vielä lisää. Ehkä pieni joustinneule voisi tehdä terää. Tykkään puserosta kuitenkin tosi paljon, ja siitä tuli muuten erittäinkin sopiva,

 Neule on kuvattu juhannuksen aikaan lapsuusmaisemissani Kainuussa.

Kesäyön unelma

 Juhannusaatto, valkoisena vaahtoava koiranputkimeri ja uudet sukat. Mikä mainio tilaisuus kokeilla jotain uutta kuvakulmaa.

  Sukat: Aava, Heidi Alander

Lanka: Drops Nord

Puikot: 2,25mm 

Väripatojen äärellä

Innostuin viime syksynä kasvivärikalin myötä värjäämään lankaa kasviväreillä. Osa kasveista on parhaimmillaan heti alkukesästä, ennen kukintaa. Kiivas kevät lyhensi tätä aikaa entisestään mutta kerkesin onneksi matkaan. Ensin pataan pääsivät koiranputket ja nokkoset. Niistä kuva alla. Vasemmalla kaksi vaalean kellanvihreää koiranputkella värjättyjä ja oikean laidan hailakammat ovat nokkosliemessä lilluneita lankoja. Kummassakin puretteena aluna. Varmaan nämä olisivat tarvinneet vielä jotain muutakin että värit olisivat olleet vahvempia. Nämä sävyt ovat juuri niitä, joita aiemmin, ennen omia kokeilujani, kuvittelin kasvivärjättyjen lankojen olevan - haljuja ja vähän mitäänsanomattomia värejä.

Seuraavana keräsin iltalenkilläni lupiininlehtiä tienposkesta. Pataan upotin valkoista ja harmaata pohjalankaa sekä pikkunöttösiä monenvärisiä kokeiluja. Sieltähän tuli väriä, tällä kertaa keltainen taittui vahvasti sinne pistaasinvihreään. Vasen laita on Holst Highlandia ja siihen väri tarttuikin mahtavasti. Ero on selkeä vieressä olevaan Fabeliin. Vihreä lanka oli ennen harmaata fabelia.

 Olen kerännyt koko talven sipulin kuoria ja koska keltasipulia oli enemmän, laitoin ne ensin likoamaan yön yli ja seuraavana päivänä keitin liemen. Ensimmäisestä keitosta tuli oransseja sävyjä. Keskellä Holstin Highlandia joka otti liemestä upean oranssin sävyn. Vasemmalla on harmaa Tukuwool sock ja oikealla pohjalankana oli Katian beige merino tweed. Nyt tuli tarpeeksi väriä minunkin makuun!

 Alla kuva kaikista keltasipulikuoriliemessä käyneistä langoista, kolme oikeanpuolimmaista olivat jälkivärissä. Ne ovat jo huomattavasti keltaisempia, ja Drops Nord vielä vaaleampi kuin Fabel,

 Yllä sama pohjalanka (vaaleanharmaa Regia tweed) joista vasen laita kävi keltasipulinkuoriliemessä nro 1 ja oikeanpuolimmainen jälkiliemessä. Alemmassa kuvassa uusi suosikkivärjäyslankani eli Holst Highland. Keltainen lupiininlehdellä ja oranssi keltasipulikuorella värjätty. Ihanat!

 

 Yllä olevassa kuvassa Tukuwoolia poikineen. Vasen laita on minun keltasipulinkuorella värjäämäni (pohjalangan väri Auri), loput ovatkin sitten Tukuwoolin omia värejä eli keskellä Selja ja oikealla Valo. Aika lailla samaa perhettä nämä kolme :)