Lankavarastoni vanhimmasta päästä olevat langat löysivät vihdoinkin käyttökohteensa, kun ihastelin Mustan lampaan höpinöitä -podcastia katsellessa Kramoxin päällä olevaa valkoista neuletakkia. Piti oikein mennä Ravelryyn vaklaamaan että mikä se oikein mahtoi olla. Se oli Joji Locatellin Like a cloud -neuletakki, jonka ohje kilahti ostoskoriini samantien.
Neuletakki neulotaan ohjeessa ohuesta alpakka-merinolangasta ja ohuesta silkkimohairista. Minulla sattui siis olemaan kaapissani jo varmaan 10 vuotta marinoitunutta Cascade Alpaca Lace- lankaa, joka on 100% alpakkaa. Sen väri oli vaalean oliviinvihreä ja sille aloin kiihkeästi etsiä sopivan väristä silkkimohairia kaveriksi. Tiesin haluavani pitkän neuletakin, joten aivan niitä kalleimpia vaihtoehtoja en raaskinut ostaa. Onneksi Sandnes Tynn Silk Mohairissa oli sopiva vihreä ja kun langat saapuivat, aloin samantien tikuttaa. Tämä tapahtui siis joulukuun alussa.
Malli on yksikertaisuudessaan melkein nerokas ja pintaneuleesta tulee minulle tässä värissä mieleen sammalmättäät. Neuloin kaksinkertaista lankaa 2,5mm puikoilla, ja vaikka pintaneule piti hereillä, niin kyllä tämä puuduttikin. Sitten joulun alla äitini kuoli ja kaikki pysähtyi ja neulominen jäi. Kun pahin järkytys oli ohi, niin neulominen antoi mielelle mahdollisuuden rauhoittua muistojen parissa. Olenkin tänä keväänä neulonut todella paljon. Tämän neuleen rinnalla olen aloittanut monta muutakin neuletta. Pikkuhiljaa tämä takki kuitenkin alkoi olla sopivan pituinen ja sain neuloa helmaresorin. Harmittaa kun äiti ei tätä valmiina saanut nähdä.