20.12.2012

Laiskaa raitaa

Olen aloitellut tämän neuleen ravelryn merkintöjen mukaan lokakuun alussa. Pikkuhiljaa sitä siinä sohvannurkassa sitten nakertaen, aivot nurkkaan heittäen, kerros kerrallaan... Välillä neuloin pipoja ystäville, välillä tein jotain  muuta. Raitojen neulominen on kuin meditointia, kenties vielä enemmän kuin neulominen yleensä. Väritkin neuleessa ovat niin maanläheiset, turvalliset, alpakan tuntu sormissa pehmeä. Lohtuneule. Sekä neuloessa että valmiina.
Neule on tehty ylhäältä alaspäin, pyöreään kaarrokkeeseen katselin silmukkamääriä Dropsin vastaavista neuleista. Harmaa lanka on Dropsin Alpacaa, ja vihreänkirjava Delightia. Tarkoitus oli tehdä hieman reilumpi koko mutta siinä sohvalla meditoituessa unohtui se sovittaminen siinä matkan varrella, syy jonka vuoksi nuo ylhäältäpäin aloitetut mallit ovat niin näppäriä :) Mutta ellei ruhoni jouluherkuista valtavasti paisu niin hyvin mahtuu kuitenkin.

25.11.2012

Pajalta päivää!

Se on sitä aikaa, että neulomiseni keskittyvät lähinnä tonttuhommiin, joten paljonkaan näytettävää ei  ole. Tykkään kyllä neuloa ja antaa neulomuksiani lahjaksi, mutta välillä sitä miettii, että onko tässä mitään järkeä... Ystäväni kyllä tuntuvan olevan mielissään mutta ahdistaako heitä kuitenkin ajatus, että joululahjominen on yleensä vastavuoroista? Aiheutanko joulustressiä? Vaihtelen joka joulu lahjonnan kohteitani, vähän sen mukaan "kenen näköiset" sukat milloinkin sattuu puikoilta tulemaan.
Tytti toivoi keltaista pipoa ja tuon toiveen toteutin niin ajoissa, että Tytti sai piponsa jo nimipäivälahjaksi. Malli on Veeran Contemporary -setistä ja lanka on Dropsin Karismaa. Kuvassa ei siis näy otsalla olevat palmikot mutta minkäs teet kun kiireessä yrittää kuvia ottaa. Lisäsin pipoon vielä tupsun ja hyvin toimii.
Neulon nykyisin sukkia pelkästään ohuista sukkalangoista ja ne varsinaiset saapassukat jäävät vähemmälle. Kumppareissa hieman paksummat sukat on kuitenkin paremmat, ainakin miehen mielestä joten neuloin kerrankin hänellekin jotain. Malli on yhdistelmä tästä ja tästä. Lankana 7 veljestä.

11.11.2012

Keltaista kehiin

Se on se aika vuodesta, kun ihminen tarttee lisäaurinkoa. Iloisen väriset langat piristää ainakin tätä neulojaa. Louhittaren luolan käsinvärjättyjä Väinämöisiä odottelee lankakaapissa useampiakin värejä, mutta ensin pääsi harmautta piristämään sävy Hiekka (joka kyllä on kuvassa hieman liian keltainen). Nämä sukat ovat ensimmäiset, joissa neuloin näillä kierretyillä silmukoilla tehtyä pintaneuletta ja olihan siinä oltava kieli kerkellä suuta. Sukat olivat kesken melko kauan kun neulominen tuntui työläältä eikä sitä voinut juurikaan tv:n ääressä rentoutuen tehdä vaan katseen oli oltava koko ajan neuleessa. Kauniithan ne ovat kuin mitkä, mutta ehkäpä pitäydyn jatkossa rouheammissa malleissa.
Malli: Wendy D. Johnsonin Basket case socks
Lanka: Väinämöinen 
Puikot: 2,25mm
Siispä neuloin yksinkertaisemmat seuraavaksi. Idean raidoitukseen sain Pinterestissä nähdyistä ranteenlämmittimistä. Varret tein pitkähköiksi sillä näiden sukkien soisin näkyvän nilkkureiden varsista :) Lankana on sinapinkeltaista Cascaden Heritagea sekä valkoista että harmaata Dropsin Fabelia.
Lopuksi vielä kuva uusimmasta 7 euron kirppislöydöstäni. Tuoli painaa kuin synti mutta en raaskinut sitä ostamattakaan jättää. Seuraavaksi täytynee alkaa katselemaan vähän isompaa taloa johon kaikki löytöni saan mahdutettua :)

3.11.2012

Villaisia suojuksia

Myös täällä Tyttilässä valmistui jotain juuri sopivasti (rasti seinään): pipa! Rasti seinään siksi, että minulla ei edelleenkään mikään neule tunnu edistyvän. Valmis käyttökelpoinen tuotos on siis harvinaista herkkua. (Lupasin muuten neuloa työkaverille samanlaisen - valmistumisvuodesta ei kuitenkaan ollut puhetta. Olettaisin kuitenkin, että hän toivoo sitä tämän vuoden puolella. Apua.)



Pipa on siis Veera Välimäen Little Things. Tykkään tupsuista, ja lankaakin oli riittävästi, joten korvasin  I-cord-pötkylän tupsulla. Jätin myös napit pois, kun en tähän hätään löytänyt sopivia. Mutta nehän voi myöhemmin lisätä. Tykkään!

Lanka: Rowanin Felted Tweed
Puikot: 2,5


Myös kännykkä sai oman villaisen vaatteen. Olen jo pitkään säälinyt kännyparkaani, joka pyörii laukussa kaiken mahdollisen seassa naarmuuntuen. Askartelukaapin kätköistä löytyi palanen harmaata huopunutta villapaidan hihaa sekä kivaa koristenauhaa. Muutama ommel ja kännysuojus oli valmis. En tehnyt suojukseen sen kummempaa sulkijaa vaan yläreuna on avoin. Suojus on sen verran napakka että puhelin pysyy siellä hyvin, mutta ei niin tiukka ettei sitä saisi helposti sieltä ulos.
 



  
Antoisaa  Movemberiä kaikille kasvattajille sekä tukijoukoille!

26.10.2012

Juuri sopivasti

Soppelisti ensilumien sadettua maahan valmistui tämä lämmittävä ja herkullisen värinen setti. Lanka on purettu epäonnisesta Turmericista, joka ei vaan kerta kaikkiaan ollut käyttökamaa. Lanka eli Madelinetosh Merino Light (värissä Oliivi) on kuitenkin niin kivaa että jotain elinkelpoista siitä oli tehtävä. Pipa on neulottu langasta kaksinkertaisena ja kauluri yksinkertaisena. Kaikki eli 2 vyyhteä näihin meni.
Molly-pipon ilmainen ohje löytyy täältä. Pipoahdituksesta kärsineenä voin ilahtuneena todeta, että tämä toimii, jopa tämän mallisessa päässä :)
Kauluriin löytyy ohje ravelrystä (linkki) nimellä Twisted rib neckwarmer. Kiva on sekin ja väri sopii hyvin harmaan talvitakkini kanssa. Enkä malta olla hehkuttamatta uusia kumikenkiäni! Käytän työkenkinä kumikenkiä lähes päivittäin ja miksei ne voisi olla kivat? Katu-uskottavat kengät ovat löytö huuto.netistä jossa miesmyyjällä oli kymmeniä pareja naisten kumikenkiä myynnissä... Mieltymyksensä kullakin.

13.10.2012

Martta ja jämät

Jokainen tietää miten joku laulu voi jäädä päähän soimaan päiväkausiksi, korvamadostakin puhutaan. Mikähän olisi oikea termi sille, kun jää neulomishommissa ns. levy päälle, eli tuntuu että toistaa aina vain samoja juttuja? Mulle on tainnut tänä syksynä käydä juuri niin sillä kaarrokkeelliset villatakit tuntuvat olevan nyt se juttu. Tässä toinen Dropsin ohjeella toteutettu ja kolmaskin on taudinkuvaan kuuluen jo puikoilla.
Malli: Martha
Lanka: Drops Karisma
 Kuvat on hieman epätarkkoja, mutta uusia en voi ottaa sillä villatakki on jo uudella omistajallaan, eli Tytillä. Takkia oli mukava neuloa ja kyllähän se vain niin on, että kirjoneuleissa on parasta se värien valitseminen. Halusin tummanharmaan pohjan ja siihen sitten lankahyllyn edessä värejä mallailin ja päädyin näihin. Keltaisesta, vihreästä ja vaaleanharmaasta raikastettuna valkoisella tulikin ihan harmooninen kokonaisuus. Niinkin harmooninen, että aloin neuleen valmstuessa nähdä sen sieluni silmin ihan tietyn ihmisen päällä... Neuleesta tuli niin Tytin näköinen, että kun neule oli saanut napit ja kuvat oli pikapikaa otettu, niin kiikutin villatakin postiin. Ja kun Tytti oli ylläripakettinsa avannut, niin palautteesta päätellen neule oli löytänyt oikeaan kotiin :)
 Lankoja valitessa olin vielä vähän epävarma väreistä ja otin kerän turkoosihtavaa lankaa ehdolle. Se ei kuitenkaan itse villatakkiin päässyt, mutta jämälangoista neuloin vielä tuubikaulurin, johon tuo väri upposi mainiosti. Kaulurista tulikin ihanan muhkea, joten ensilumia tässä vain odotellaan.

5.10.2012

Näitä Peppikin käyttäisi

Iänikuisten raitasukkien sijaan pidin yllä sormikkaiden neulomistaitojani ja tein parin josta itse Peppi Pitkätossukin olisi iloinen. Kyllähän näillä syysmasennusta torjuu :) Kiva nähdä, että millaisia katseita tällainen keski-ikää lähestyvä täti saa moisissa hanskoissa yleisillä paikoilla... Että onkohan täti käynyt hieman liikaa kansalaisopiston huovutuspiirissä daideilemassa. Lankana on Dropsin Delight, jota niin näppärästi saa lähes lähikaupan hyllyltä.

27.9.2012

Pehtoorit




Ostin ensimmäisen, ison punaisen Pehtooripannun melkein 10 vuotta sitten. Sen jälkeen on kokoelmani pikkuhiljaa kasvanut kun kohtuullisen hintaisia on maailmalla tullut vastaan. Keltaisesta pannusta puuttuu kannen nuppi mutta muuten nämä söpöläiset ovat melko hyväkuntoisia. Olen yrittänyt etsiä tietoa, että minkävärisinä näitä on aikoinaan valmistettu (tietääkseni näitä on valmistettu myös uustuotantona) mutta varmaa tietoa en ole löytänyt. Sen tiedän, että sarjastani puuttuu ainakin tummansininen pannu ja vissiin mustiakin on tehty. Onko joku teistä nähnyt omin silmin muunkin värisiä Pehtooreita?

17.9.2012

Ruskan puutteessa

Tänä syksynä ei ainakaan täällä meillä saada kunnollista ruskan väriloistoa ihailla, koivuja kun vaivaa lehdet ruskettava sienitauti. Onneksi tunnelmaan voi joskus päästä vähälläkin, vaikka sitten iloisen keltaisilla pillihousuilla :) Ja uusi villatakki on oiva tekosyy lähteä vähän ulkoilemaan ja ottaa samalla muutamia syksyisiä kuvia.
Kun loppukesästä neulemojoni löytyi, tein vierailun Titityyn verkkokauppaan ja tilasin langat samantein useampaankin neuletakkiin (ja muutamiin sukkiinkin). Vihreää Cascaden Eco+ -lankaa tilasin kolme vyyhteä ja se olikin tarpeen, sillä kahdesta tätä uusinta ihanuutta ei olisi tehnytkään. Malli on Veeran, taskujen muodostakin sen jo arvaa :). Ne ovatkin tämän mukavuusneuleen juju, muuten malli on simppeli. Viihdyin hyvin neuleen parissa jo tehdessä ja mukavalta kaverilta tuntuu valmiinakin.


Ilona-neidin viihdyttämiseen tarvitaan vielä vähemmän. Tarvitaan tennispallo, hieman pehmeää hiekkaa ja ihminen joka palloa heittää. Kaksi viimeksi mainittua eivät ole edes pakollisia. Eikä aina ensimmäinenkään.
Lisää ruskan värejä alkaa postilaatikosta kolahtelemaan lokakuun alusta lähtien sillä liityin Villavyyhdin Neulekerhoon. Olo on kuin joulupukkia odotellessa! Jännittävää on kyllä alkaa neulomaan toisen valitsemista langoista mutta elleivät värit tai neulemallit ole juuri itselle hyvät niin jouluhan on tulossa...
Malli: Magnanimity cardi by Veera Välimäki, Knitscene winter 2010
Lanka: Cascade Eco+, väri Turtle, menekki 550g
Puikot: 5 mm

15.9.2012

Sammalpeti

Kissojen syvästi rakastama, huovutettu peti tuli tiensä päähän jokin aika sitten. Siinä oli nukuttu ahkerasti ja aika monta kertaa siihen oli oksennettukin. Huolimaton henkilökunta pesi pedin liian kuumassa ja sehän tietty kutistui ja muuttui kummalliseksi möykyksi, johon ei enää kaverukset mahtuneet. Uutta siis tarvittiin. Kodin Anttilasta löytyi Novitan Tuubi-ontelokudetta, jota kokeilin petiprojektiin. Pedin reuna on hieman lerppa, mutta se näytä haittaavan loppukäyttäjiä. Kude on 50% puuvillaa ja 50% akryyliä, joten lämmittäviä ominaisuuksia siinä ei ole. Sehän on lämpöä rakastaville korateille iso miinus, mutta pedin loppusijoituspaikka tulee olemaan uuninpankolla, joten eiköhän siellä tarkene viluisempikin karvakuono.



 Tässä vielä ihmetellään uutta makuupaikkaa.




"En mahdu tähän oikaisemaan."



"No, mahdun sittenkin. Kelpaa."


----------------

Muistatteko kun kaipailin sammalenkasvatusvinkkejä kolme vuotta sitten? Piimä on ilmeisesti tehokas apu siinä hommassa, mutta tadaa - sitä ei tarvittu. Komea sammal alkoi puskea kivien välistä ihan itsestään. En tunnista sammalia laisinkaan, mutta olen erottavinani sieltä ainakin viittä eri sorttia. Toki seassa kasvaa myös rikkaruohoa, mutta niitä olen yrittänyt pitää kurissa kitkemissessioilla. Kaunista!
 





12.9.2012

Sukkasato

Mihimpä sitä tiikeri raidoistaan pääsee, taikka Nasti raitasukistaan. Ei kulunut kesä ilman raitojen soljumista puikoilla. Tässä tulokset. Ihailkaa myös pihapihlajaamme, jonka oksat aivan roikkuvat kypsyvien marjojen painosta. Että räkättirastaita ootellessa.
 Lankoina on kaikissa yksivärinen Dropsin Fabel sekä liukuvärjätty sukkalanka, keskimmäisissä Dropsin Delight ja reunimmaisissa Pälvi- villatakista ylijäänyttä  Marks & Kattens Fame Trendiä.
Mikä kumma siinä lienee, että tuntuu kuin valokuvaustaitoni olisivat taantuneet? Kaikki kuvat tahtovat palaa puhki eikä homma enää innostakaan siihen malliin kuin vielä pari vuotta sitten. Kaipa se on normaalia elämänkulkua, välillä joku homma kiinnostaa ja kiinnostuksen myötä myös yleensä alkaa sujumaan, välillä into lopahtaa ja touhu maistuu puulta. Onneksi kuitenkin neulominen maittaa, tällä hetkellä :)

30.8.2012

Ajopuuna elämän virrassa

Sisäinen neulojani on ollut välillä hukassa mutta nyt on palattu perusasioiden äärelle eli mukavien perusneuleiden pariin. Väreillä on mukava irrotella ja pintaneuleet pitävät mielenkiintoa yllä mutta ne neuleet, joita käytän, ovat kuitenkin enimmäkseen harmaita ja perin yksinkertaisia malliltaan. Tämä Isabell Kraemerin suunnittelema ja ilmaiseksi kanssaneulojien iloksi jakama ohje (Driftwood ravelryssä) taitaa olla juurikin sitä käyttöneuleiden aatelia. Neuloin sen Dropsin Karisma-langasta, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus. Lanka tuntui jo neuloessa hyvältä mutta huuhteluaineella käsiteltynä neulepintana vielä paremmalta ja tosi pehmeältä ihoa vasten. Kunhan vielä pääsen vähän testaamaan kulutuksenkestoa niin lanka pääsee työstöön vielä toistekin.
Seurasin ohjetta orjallisesti ja neuloin Isabellea matkien vielä hihansuiden viimeiset raidatkin eri värillä. Pusero neulotaan ylhäältä alas, mutta hieman eri tavalla kuin mihin itse olen urautunut, joten mielenkiinto pysyi yllä. Helmaa levennetään hieman alaspäin ja malli on mukavan rento eikä nakinkuoriefektistä ole pelkoa. Suosittelen rentoa perusneuletta kaipaaville lämpimästi!

25.8.2012

Kesän löytöjä

Käynti Uusikaarlepyyn Juthbackan markkinoilla kannatti jälleen kerran. Markkinat järjestetään joka vuosi elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna ja ovat kuulemma Suomen suurin rompetori 800 myyjällään. Kyllähän siellä aikaa vierähtääkin tavaroita ihmetellessä ja hauskan kuuloista ranta-Ruotsia kuunnellessa. Tänä vuonna haaviini tarttui hurmaava Finellin pikkupurnukka, joka oliivinvihreänä sopii kokoelmiini täydellisesti. Ensimmäisessä myyntipöydässä huomasin vihreät kahvikupposet, jotka päätin poislähtiessä napata mukaani, mikäli vielä myymättä olisivat. Ja olivathan ne. Pohjassa on leima Norge, joten eivät ole mitään suomalaista huippuretrodisainia mutta varsin söpöt kuitenkin. Olen odotellut kieli pitkällä Iittalan Sarjaton - astioita, jotka tulevat kauppoihin nyt syyskuun alussa. Jotenkin näen näiden kahvikupposten hyvin sopivan niiden tyyliin, koskapa joutunen muutaman kipposen siitä sarjasta hankkimaan :)

Tämä vintagelaukkuihanuus löytyi huuto.netistä. Vaikka en olekaan mikään laukkuihminen, niin pitäähän se nyt naisella ainakin yksi kassi löytyä.Viimeisessä kuvassa on Sarviksen keltainen leivontakulho, jonka pyysin ja sain äidiltäni ennakkoperintönä. On muuten melkein yhtä vanha kuin minä :) Kulhossa kellottelevat langat seuraavaan villatakkiini, jonka aloitan heti, jahka saan langat kerittyä.

12.8.2012

Tervetuloa kotiin!

On sinua jo odotettukin, armas neuleintoni.
Olin ostanut jo aiemmin, muistaakseni yli vuosi sitten Titityystä upeaa Väinämöistä 3 vyyhteä sävyssä Hämy ja huomannut, miten hyvin ne sopivat yhteen lankahyllyssä jo entuudestaan majailleen sinapinvärisen sukkalangan kanssa. Ainoastaan malli oli ollut mietinnässä, jälleen yhtä raitaneuletta en tahtonut tehdä. Sitten Dropsin uudet syysneuleiden mallit ilmestyivät nettiin ja samantien piti aloittaa, kun  sieltä löytyi aivan oivallinen kaarrokeneuleen malli.
Malli neulotaan alhaalta ylöspäin, joka tuntui todella puuduttavalta. Neuloin monta viikkoa ennenkuin päästiin itse asiaan ja neuleen kohokohtaan eli kaarrokkeeseen. Mallailin toisiinsa sopivia värejä pitkän aikaa ja näihin päädyin. Aika kivat, vaikka itse sanonkin :) Kirjoneuleen ja viimeistelyjen parissa meni viikko ja soppelit napitkin löytyivät omasta varastosta.
Malliin kuuluvat taskut jätin pois koska helma on sen verran lyhyt että taskut olisivat olleet navankorkeudella. Käyttämäni lankakin on hieman ohuempaa kuin ohjeessa ja tein takin m-koon silmukoilla mutta lopputulos on jotain s- ja m-koon välillä. Passeli tuli. Seuraava neulekin on jo puikoilla ja suunnitelmia on lisääkin, joten näyttää että tästä on tulossa aivan normaalin vilkas neulesyksy vähän hiljaisemman kesän jälkeen :)

5.8.2012

Ennen ja jälkeen

Lomalla oli aikaa myös pienimuotoisiin verhoiluprojekteihin. Tällä kertaa kohteena oli Nastin rompetorilöytö, joka kulkeutui työhuoneeseeni jo viime kesänä. Tuolissa oli alkuperäinen verhoilu: kellertävää villakangasta, joka oli ehjä mutta likainen. Tuolin pohjassa oli leima Studio. En produkt från Ljungs Industrier AB. Google kehiin ja tuolin suunnittelijaksi paljastui Alf Svensson ja vuosi 1953. Svensson oli minulle uusi suunnittelija-tuttavuus, mutta ehdottomasti kiinnostava. Hyvä löytö siis Nastilta. Tuolista puuttui kokonaan yksi vaakapiena, mutta näppärä isukkimme sorvasi siihen uuden. Se näkyy kuvissa vielä vaaleampana kuin muut puuosat, nyttemmin se on lakattu oikean sävyiseksi.

Seuraava kuva taitaa olla tyypillinen muuttumisleikin ennen-kuva: otettu huonossa valossa pokkarikameralla, jotta kohde olisi mahdollisimman epäedustavan näköinen.


Tein tuoliin vain pintaremontin, koska sisukset olivat hyvässä kunnossa. Nastin valtuutuksella valitsin kauniin pistaasin sävyisen kankaan ja kyllähän tuolista melkoinen kaunotar tulikin. Huolisin kyllä omaankin kotiin.


Mielenkiintoinen yhteensattuma: lueskelin kesällä uutta Muotoilun aarteet - Suomalaisia tuoleja - kirjaa ja kirjan sivuilla vastaan tuli samannäköinen tuoli, jonka oli suunnitellut Ilmari Lappalainen vuonna 1959. Tuolin valmistaja oli Askon tehtaat ja se kuului ns. Askolette-mallistoon. Lappalaisen tuolista en onnistunut netistä löytämään kuvaa, mutta em. kirjasta se tosiaan löytyy. Jännittävää!