Tämä tahti alkaa jo vähän itseänikin hirvittää. Olisiko tämä nyt jo kuudes neulepusero tai -takki joka tänä talvena valmistuu? Tämähän on jo kohta kuin vanhoina hyvinä aikoina (jonka tuotoksia olen jakanut ystäville ja sukulaisille ja myynyt kirppareilla ja lahjoittanut eteenpäin).
Tämä uusin on Joji Locatellin
Granito. Ihastuin mallin rentouteen ja simppeliin ulkonäköön. Valitsin langaksi Holst Garn Superssoftin joka on 100% villaa. Epäilys kyllä iski jossain vaiheessa kun luin ravelrystä vastaavan lankavalinnan tehneiden kommentteja siitä, että malli vaatisi langan joka laskeutuu paremmin. Ohjeen mukainen lankahan on merino-pellavasekoitetta. Luotin kuitenkin lankavalintaani sillä olen pitänyt siitä tekemääni Stasis-puseroani todella paljon.
Malli aloitetaan hartioilta ja tässäkin on nämä pitkät olkasaumat ja lasketut olkapäät, mitkä nämä nyt ovat nimeltään. Edellinenkin valmistunut neule oli Jojin suunnittelema ja samalla rakenteella. Värikin oli tämmöinen sinivihreä, jota on hankala saada kuviin vangittua. Mutta kuten se Magnolia, tämä Granitokin on mukavuusneuleiden aatelia. Simppeliä sileää neuletta hieman piristävät ja rytmittävät nuo kohoraidat edessä ja takana, jotka tehtiin nostamalla silmukoita neulomatta joka toisella kerroksella. Olkasaumakin jätettiin näkyviin. Neuloin vartalo-osaa varmaan 15 senttiä ohjetta pidemmäksi sillä en halunnut napapaitaa. Sivuille tehdään hassut jenkkakahvataskut. Ne saattavat kyllä ajan myötä venähtää mutta en murehdi sitä vielä.
Tämän jännän sinivihreän värin nimi on Holstin värikartassa Kingfisher ja lankaa meni hurjat 215 grammaa. Siis vähän viidettä kerää! Neuleen valmistuminen otti aikaa vähän yli kaksi kuukautta mutta oli pitkiä aikoja koskematta koska tämä oli niin kuolettavan tylsää neulottavaa. Toisaalta tiedän kokemuksesta, että ne neuleet, joita tehdessä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, jäävät yleensä kaappiin.
