Neljä paria

Esittelenpäs kerralla useamman parin pienempiä neuletöitä. Osa on jo annettu joululahjoina mutta joku pari lämmittää omiakin jalkoja.

Malli: Vellamo by Taina Anttila. Ohje Ullassa 3/09

Lanka: Novita Nalle ja Vuorelman Veto

Mietteet: Todella kauniit sukat jossa perinteinen raidoitus yhdistyy mukavasti kirjoneuleeseen. Alkuperäinen ohje on ohuemmalle langalle mutta Nallen vahvuisesta tehtynä sain soppelit sukat miehelle. Olivat muuten ensimmäinen pari ikinä, johon tein tiimalasikantapään!

Perussukat kärjestä aloittaen

Lanka: Regia Hand-Dye Effect

Mietteet: Vellamoista rohkaistuneena aloitin sukat kärjestä ja tein tiimalasikantapään jo todella kokeneena :) Langan sain kulumaan aikalailla kaikki. Tämä on sitä nyt samaista lankaa jonka muotoutumista maratonsukiksi toisaalla koko blogistania seurasi hengitys huuruten ja mustikkakeitot rinnuksilla...

Malli: Knotty gloves (ravelrylinkki) by Julia Mueller

Lanka: Sandnes Sisu, 70g

Mietteet: Tytti toivoi lämmittäviä käsineitä ja semmoiset sai. Tai ainaskin kauniit käsineet. Palmikkokuvio oli lähes addiktoiva ja loppui ihan liian pian.

Malli: Kalajoki by Tiina Seppälä

Lanka: Novita Nalle

Mietteet: Naapuripitäjän tyttö otti ja täräytti sitten kerralla aivan täysosuman! Nämä sukat on totisesti kauniit ja hyvin istuvat ja ohje selkeä. Mahtavaa!

Vuoden viimeinen

Melkein kahden viikon joululoma on tehnyt kyllä kertakaikkisen höpöä. Laiskottelun, syömisen ja lumitöiden ohella on tullut myös neulottua. Mikäs sen ihanampaa kun voi kerrankin rauhassa ja antaumuksella, silmukka kerrallaan, vain neuloa.

Malli: Nuss by Cirilia Rose (ohje löytyy Berrocon Blackstone Tweed -ohjevihkosesta)

Lanka: New Lanark DK Yarn, väri Gritstone. 300g

Puikot: 4mm

(Kangas takana on Vallilan Viettelijä)

Malli oli helppo ja lanka (minulle) paksua, joten valmista syntyi vauhdikkaasti. En tehnyt mitään muutoksia malliin kun ei tarvinnut :)

Villanlämpöistä Uutta vuotta !

Ehtaa tavaraa

Tilasin kesällä kokeilumielessä Utunan kansallisromanttisia villalankoja. Tilaamani sukkalangan väri oli nimeltään Metsänlukko ja ohut kampalanka taas Rauha&Toivo. Sukkalankaa olen yrittänyt saada sukiksi muotoutumaan, mutta niin viattomalta kuin väri vyyhdillä näyttikin, niin ikävästi alkoi sukanvarressa muodostaa epäsäännöllistä raitaa, josta en pitänyt. Se lanka siis vielä odottaa uutta tulemistaan. Rauha&Toivo sen sijaan pääsi tositoimiin! Viime kesän Farmari-maatalousnäyttelystä ostin paikallisen Polson lammastilan kojusta herkän harmaata 2-säikeistä kampavillalankaa ja koska lankojen paksuudet olivat lähellä toisiaan, päätin kokeilla lisää kirjoneuleita. Dropsin sivuilta löytyi mukavannäköinen malli ja ei muuta kuin puikot suihkimaan!

Neuloin ohjeesta poiketen (ja ravelryä selattuani) myös hihansuihin kirjoneulekuvion. Villatakin ohjeeseen liittyy myös pitkien sukkien ohje, josta kuvion nappasin. Hihat neuloin pyörönä, mutta vartalon tein tasona. Aivan, neuloin kirjoneuletta siis myös nurjilla kerroksilla! Ei ollenkaan niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Ainoa vaikeus oli neuloessa se, että hämärissä ja iltaisin "sähkövalossa" ei tahtonut vihreän langan oliivinvihreät osuudet erottua ollenkaan harmaasta langasta! Meinasin jo purkaa koko neuleen, kun luulin tekeväni täysin turhaa työtä, jos kirjoneuletta ei edes erottaisi harmaasta pinnasta. Mutta kun yö oli nukuttu ja aurinko aamulla nousi, värit erottuivatkin riittävän hyvin toisistaan. Halusinkin neuleesta värimaailmaltaan rauhallisen ja luonnonläheisen, joten se, etteivät kirjoneulekuviot pomppaa silmille, ei haittaa.

Varsinkin harmaasta kampalangasta tuli pesun jälkeen ihanan pehmeää. Kainalon alle on kyllä jo ilmestynyt muutaman päivän pidon jälkeen joitakin nukkapalleroita, joten nähtäväksi jää, millaisena pinta säilyy jatkossa. Mutta ehdottomasti tykkään neuleen fiiliksestä!

Malli: Drops 116 - 1

Lanka: harmaa 2-säikeinen kampavillalanka, 180g

vihreä Utunan kampavillalanka, 50g

Puikot: 2,5 mm

Harakka huttua keittää

Muistan ensimmäisen kirjoneuleeni. Se oli erisävyisistä ruskeista ja harmaista langoista kudottu villatakki, jossa kuviot olivat geometrisiä. Takin etukappaleet olivat eri levyiset, koska käsialani ja kirjoneulomistaitoni olivat kehittyneet neuleen edistyessä. Kuviot irvistelivät ja langat kiristivät. Valmiiksi asti sen tein, mutta en muista että käytinkö sitä neuletta koskaan. Oli se sen verran kauhea kötöstys.

Nykyisin teen harvemmin kirjoneuleita. Tulos on tasaisempaa kuin muinoin, mutta oikeastaan niiden neulomisen hitaus on syy, miksi en niitä juuri harrasta. Sekä se, että värien valitseminen on vaikeaa. Kaksi väriä on toki helppo nakki! Viime aikoina olen tehnyt kaksikin kirjoneuletaitojani virkistänyttä työtä.

Malli: Magpie mittens by Jungle Jane (ravelry)

Lanka: Sandnes Sisu, yksi kerä riitti molempia

Puikot: 2 mm

Malli: Welsh country stockings by Nancy Bush (ravelry)

Lanka: Novita Nalle

Puikot: 2,5 mm

Ei minulla tuota ohjetta kyllä ollut, mutta ravelryn projektikuvia katselemalla sai aika hyvän kuvan mallista.

Kaunis kiitos Buttercupia kommentoineille!

Buttercup

Uups, uusi kamera vaatii vähän harjoitusta!

Pintaa hellivä vaan ei nuoleva.
Näin voisi kuvailla tätä pehmoisesta Alpacasta tehtyä löysää ja lötköä neuletta. Kaula-aukon reunassa oleva pieni pitsi antaa pikkuisen naisellisuutta tähän muuten aika simppeliin neuleeseen. Mallihan on Heidi Kirrmaierin Buttercup, jota muokkasin hieman. Hihat tein pitkiksi enkä kaventanut niitä kuin juuri ennen rannetta kiertävää reunusta, joka kokoaa hihasuut pussille.

Kaula-aukko on kyllä kuin koru.

Vartaloon en tehnyt levennyksiä, joita alkuperäisessä mallissa on tehty. Neuloimpa vain pötköä ja alareunaan tein joustinneulereunuksen joka kokoaa "löysät lanteille". Mahan kohdalla on siis mukavasti väljyyttä piilotella vaikka jenkkakahvaa poikineen. Ihan mukavaa vaihtelua niihin nakinkuorineuleisiin, joita olen tehnyt jo aika monta.

Malli: Buttercup (ravelry), Heidi Kirrmaier

Lanka: Drops Alpaca, 280g

Puikot: 2,5 mm

Keräilyerä

Erilaisia pikkuneuleita on valmistunut pitkin syksyä "jossain välissä". Tämä on liittynyt myös siihen lankavaraston pienennysoperaatioon, joka jatkuu edelleen. Aika hyvin olen lankadieetissäni pysynyt, vaikka houkutuksia on ollut.

Malli : Lina by Jokoknits

Lanka: Novita Luxus Cloud

Muuta: Lankaa oli puoltoista kerää Militaarin jäljiltä. Omaan päähän piposta tuli liian kireä mutta eräälle pikkupojalle just sopiva

Malli: Turn a square by Brooklyntweed

Lanka: Drops Karisma ja itse värjätty 7-veljestä

Muuta: Mies tarvii uuden pipon. Eikä kieltävää vastausta huolita!

Malli: Dashing, Knitty

Lanka: 7-veljestä

Muuta: Eräälle tangontaitajalle kiitokseksi kärsivällisyydestä :)

Pappatakki

Pitkään on mielessäni pyörinyt rouhea pitkähkö ja taskullinen villatakki, mallia pappa. Tiedättehän semmoinen joka vanhemmilla miehillä on monesti se "pyhätakki" elikkä hieman parempi neule, jota pidetään yleensä kauluspaidan kanssa. Halusin siihen erilaista pintaa enkä pelkkää sileää ja kun neuloin mehtäsukkiani, aattelin jo silloin, että tämä mallineulehan sopisi pappatakkiini. Hieman sitä vielä muutinkin, neuloin oikealla puolella kaikki silmukat oikein ja nurjalla puolella 1 oikein 1 nurin. Viisaammat kertovat varmasti tälle mallineuleelle nimenkin.

Takki on neulottu ylhäältä alas ja sain siihen tällä menetelmällä kulutettua kaikki 12 Novita Stone -kerääni, jotka ovat pyörineet odottamassa sopivaa mallia. Jos nyt tekisin takin uudestaan, niin v-kaula-aukko saisi olla vieläkin pidempi ja nappeja tulisi vain 3 helmaan. Mutta ihan hyvä näinkin. Kun olin takissa jo hyvässä vauhdissa, Berroco julkaisi Norah Gaughanin ilmaismallin, jossa on jotain samaa... Ja jonka olisin langasta toteuttanut ellen olisi ollut jo yli puolessa välissä pappani kanssa.

Viime yönä tuli talvi ja lumi latisti kaikki kuvat mitä yritin ottaa. Se on nyt sitten tätä ensi kevääseen saakka...

Malli: Oma
Lanka: Novita Luxus Stone, 600g
Puikot: 3,5 mm


Isän tekemät napit!

Socks for happy people

Mietin tässä kerran suhdettani villasukkiin ja niiden neulomiseen. Jotenkin sukkien neulominen saa minut tuntemaan olevani osa jotain suurempaa, osa jotain jatkumoa. Mummu neuloi, äiti neuloi, minä neulon. Sukkaparin neulominen saa minut tuntemaan itseni paremmaksi ihmiseksi. Enimmäkseen neulon villatakkeja puhtaasti itsekkäistä syistä enkä aina edes tarpeeseen. Siinä välissä kun pistää puikoille villasukat niin ikäänkuin saa synninpäästön tehdä jotain "turhempaa". Mikä lie luterilainen vinksahdus.

Nettineulomisen aloitettuani olen tutustunut toinen toistaan huikeampiin sukkamalleihin ja lankoihin. Vain huomatakseni, että suosin sukissakin suhteellisen yksinkertaisia malleja ja värejä. Mitään luksuslankoja en ole edes kokeillut, enkä tiedä kokeilenko ikinä. Toisten kokemuksia luettuani olen ymmärtänyt ettei ne luksuslangat sukissa kestä sen paremmin kuin halvemmatkaan. Toki ovat kauniita lankoja eritoten vyyhdillä, kaikki moniväriset ei niinkään valmiina sukkina.

Äitini neuloo siis edelleen kymmeniä sukkia vuodessa, mutta olen hänellekin sukkia tehnyt. Yrittänyt ujuttaa ajatusta ohuemmista sukkalangoista ja jotain jujua sisältävistä malleista sinne harmaan perussukan maailmaan. En tiedä vielä, että onko äiti ostamistani langoista tai printtaamistani ohjeista vielä sukkia tehnyt mutta ainakin yksiä hänelle neulomiani sukkia oli käynyt näyttämässä kansalaisopiston käsityöpiirin mammoille :)

Malli: Child's french sock by Nancy Bush (Knitting vintage socks)

Lanka: Zitron Trekking Pro Natura

Puikot: 2 mm

Malli: Perusperus

Lanka: Tiikeritakista jäänyttä itsevärjättyä Nallea

Puikot: 2,5 mm

Kutripula

Kutripula iskee nykyisin aina syksyllä. Silloin kun pipokausi alkaa. Monet hauskat mössykkämallit vaativat kiehtovasti piposta tursuilevia suortuvia näyttääkseen hyvältä päässä. Itse olen valinnut lyhyen poikatukan joka on kyllä helppo ja hauska kesäisin, mutta auta armias kun siihen pitäisi pipo istuttaa... Tai ehkä vika ei ole myssyssä vaan päässä. Monikin tuntuu valittavan sitä että omaan päähän sopivaa pipoa ei tunnu löytyvän millään tai näyttää pipopäisenä vähintäänkin kummalliselta. Mikseihän suomalaisille ole luonnonvalinnan seurauksena jalostunut paremmin päähineiden kanssa mätsäävää päätä? Kun tässä ilmastossa se kuitenkin on välttämättömyys.

Otetaampa nyt sitten esimerkiksi tämä Wurm. Rento ja hauska päähine. Minun päässäni näyttää lähinnä ampiaispesältä. Kauluri on samoilla periaatteilla tehty, michelinmiesmäistä pintaa syntyy oikeita ja nurjia kerroksia sopivasti yhdistämällä.

Wurm (pdf), Drops Alpaca 70g

Aspen neck cowl, (pattern), Drops Alpaca 70g

Lapaset on ihan perusmallia, joihin ompelin pikku pylpyräiset vanutettua villapaitaa ja napit keskelle. Lanka on taannoin arpajaisvoittona saamaani Miinan Möttösten keltasipulilla värjättyä villalankaa. Kiitos Miina!

Still

Lapsuudenkotimme naapurissa asui vanhapoika nimeltään Konsta. Hän oli iso, mahakas mies ja me lapset taidettiin hieman pelätä häntä. Kun silloin kotona asuessa neuloin ensimmäiset villapaitani, en ymmärtänyt vielä ohjeessa mainitun tiheyden päälle ja puseroista tuppasi tulemaan isoja, siis todella isoja. Muotikin oli toki erilainen kuin nyt, mutta äitini tokaisi yhdenkin nähdessään että "Siitähän tuli Konstan kokoinen!" Vielä nytkin tämä lause elää perheemme puheissa, vaikka Konsta on maannut mullan alla jo kohta 10 vuotta.

Nykyisin osaan tehdä neuleistani sopivampia ja välillä tuntuu, että tulee liiankin naftia jälkeä. Sitä pelkäsin, kun tätä uusinta neuletta tikuttelin. Neuloin vartalo-osan ohjeesta poiketen pyörönä ja kovin näytti kapealta siinä vaiheessa. Tätä lankaa täytyy kyllä kehaista sillä siitä tuli hyvin elastista tai kimmoisaa neulepintaa, joka joustaa mukavasti eikä valmis neule ole ollenkaan liian pieni. Vaan just passeli.

Hihat on mukavan löysät ja poikittain neulotut rannekkeet kokoavat tuon ylimääräisen ranteiden ympärille. Lisäsin muuten myös muutamia senttejä pituutta vartaloon, kun alkuperäinen näytti niin kovin kinttanalta.

Malli: Still, Kim Hargreaves (juu kyllä, taas Kimiä :) ), Thrown together

Lanka: Teetee Primavera, 420g

Puikot: 3,5 mm

Lämmike

Kovin on verkkaista isompien neuleiden parissa tikkuaminen täällä. Kelien viilentyessä sitä vaan tekee mieli tehdä niitä ääreislämmittimiä, että pysyy sormet ja varpaat lämpiminä. Uusi avarakauluksinen talvitakkikin vaatii alleen jotain kaulaa suojaavaa. Ravelry on pullollaan monenlaisia kaulanlämmittimiä ja niitä olen selaillut monena iltana. Ne onkin siitä näppäriä, että niihin riittää vähän vähempikin määrä lankaa ja langanjämiä täällä kyllä riittää. Tähän tartuin ensimmäisenä ja tämä lämmittääkin vähän enemmän kuin pelkkä kauluri. Hiiritakista jäänyttä Rose Mohairia oli puoltoista kerää ja tämä imaisi ne viimeistä senttiä myöten. Hieman modasin ohjetta, kaventelin silmukoita enemmän että sain kauluksen pienemmäksi.

Malli: Drops 108-53

Lanka: Novita Rose mohair, 70g

Puikot: 6mm

Että tein sitten elämäni ensimmäisen pontson (vai mikä se nyt oli). Ehkä ensi kerralla onkin sitten esittelyssä se Novitan suosittu verkkopontso. Tai sitten ei :)

Syssy

Nyt se taisi tulla. Eilen aamupäivällä vielä leikkasin ruohoa hikipäässä, illansuussa ulkoillessa piti pukeutua jo villaisempiin asusteisiin. Tämä villainen asuste onkin ainoa loppukesän aikana valmistunut neulomus. Taidan olla tämän neuleblogin hölynpöly-vastaava Nastin huolehtiessa itse asiasta.



Malli: Thermis
Lanka: Sandness Garnin Alpakka, melkein yksi kerä
Puikot: 3,5
Tuomio: Tulipahan tehtyä.

----

Syy, miksi pehmeille käsitöille ei viime viikkoina ole ollut aikaa, on tässä: Olen siirtynyt väliaikaisesti koviin materiaaleihin. Talomme pohjoispuolta koristi ennen puinen terassi, mutta sen "parasta ennen" -päiväys umpeutui keväällä. Purimme terassin siis pois. Halusimme tilalle jotain muuta, erilaista. Päädyimme luonnonkiviin. Niitä olen viime viikot paikoilleen naputellut, iltaisin ja viikonloppuisin. Homma oli hidasta, mutta aika terapeuttista.

Tavoitteena on, että kivien väliin leviäsi ajan myötä sammalta, jota pihaltamme jo löytyykin. Mielelläni avittaisin sammalen leviämistä. Olen kuullut, että apuna siinä hommassa voisi käyttää piimää. Onko kenelläkään lukijalla kokemusta sammalen kasvattamisesta?




---

Tweedy

Seikkailu lankakaapin aarteiden parissa jatkuu. Tytin kanssa muutama vuosi sitten kävimme Pökkylän punaisella tuvalla, joka sijaitsee Ylivieskan ja Oulun välissä. Paikka on varsin tunnelmallinen ja ennenkaikkea siellä on paljon lankaa :) Noh, sillä reissulla ostin tätä lankaa sekä mustana että vihreänä. Mustasta langasta neuloutui jo aikoja sitten Demi, mutta vihreää ei ollut kuin 6 kerää ja ne rassukat ovat pyörineet lankakaapissani ilman mitään ajatusta. Pitkähihaista villatakkia niistä ei olisi tullut, mutta kun näin tämän (rav link), sain ajatuksen. Mitäpä hihoista kun ei nekään meistä!



Malli: omasta päästä. Perusvillatakki ylhäältä alaspäin, vajaamittaiset hihat, jotka tampeilla kiinnitetty ylös
Lanka: Schachenmayr Nomotta Extra Tweed, 300g
Puikot: 3,5mm

Ihan ok fiilikset! Peruskauraa, johon tweedlanka antaa sitä jotain ja hihojen tampit ovat "se juttu". Toiminee sienimetsällä ja muutenkin. Ja jos joku ei ole vielä suppismetsällä käynyt, niin HUS!

Kesämuistoja

Näin sateisena ja synkkänä syysaamuna voi muistella muutamien päivien takaisia viimeisiä lämpimiä kesäiltoja. Silloin kuvasin ensimmäiset joululahjasukatkin. Nyt voi olla aivan hyvä ajankohta esitellä ne, sillä sateeseen en viitsi mennä uudempia valmistuneita neuleita kuvaamaan ja näin varhain esitellut lahjukset ehtivät jo unohtua potentiaalisten lahjusten saajien mielestä ja voivat paketin avatessaan olla aidosti yllättyneitä. Kenties.

Malli: Roza's socks by Grumperina. IK Spring 2007
Lanka: Novita Nalle. Muokkailin silmukkamääriä paksummalle langalle. Lanka on Georgiesta jäänyttä eli lankakaappissa on taas 100g vähemmän lankaa :)
Puikot: 2,5 mm

Jos tuo sade tuosta vähän päivän mittaan hellittää niin tämän päivän ohjelmassa olisi suppilovahveroiden hakua metsästä. Ihan oikeasti, aion vain käydä niitä hakemassa. Minulla on muutama luottosuppispaikka ja jokin aika sitten kävin siellä varmistamassa että pikkuruisia suppiksia on siellä tänäkin vuonna kasvamassa. Huomennakin on mukavaa ohjelmaa tiedossa... Nimittäin 4 tuntia parisalsaa! Olen tänä kesänä hullaantunut kuubalaisiin rytmeihin ja autossa on salsa soinut koko kesän...

Huivi

Olen ostellut ihan kiitettävästi lankaa viimeisen puolen vuoden aikana. Ja aika paljon sitä ennenkin. Niin paljon, että olen viime aikoina varovasti raottanut lankakaappini ovea ja nakannut uusimmat hankinnat edellisten päälle. Tässä äskettäin otin itseäni niskasta kiinni ja pakotin sisäisen arkeologini kaivautumaan muutaman vuoden kerrostumia tutkimaan. Yllättäen ei sieltä kaapista mitään täydelliseen unholaan joutuneita lankoja löytynyt (kovinkaan paljon). Kyllä minä muistin, että minulla on siellä kahtakin eriväristä Jussi-lankaa villapaidallisen verran (no kun halvalla sai). Muistin että Novitan Stoneakin on 10 kerää, samoin Tennesseetä. New Lanarkin ihanaa villaa löytyy villatakkia varten ja Felted tweediäkin. Ja Dropsin Alpacaa nyt joka tytöllä pitää olla kolmeen villatakkiin, jos alpakka vaikka sattuisi maailmasta loppumaan. Ja tokihan villasukkiin tarvii lankaa, jos nyt aloittaisi lahjaneulomiset kerrankin ajoissa ja tekis kaikille kavereille... Isoveljeä on hamstrattu niitä lopetettuja värejä. Huivilankaa. Utunan villalankaa. Siihen päälle sitten ne yksinäiset kerät ja keränloput. Keräsin pari kassillista lankoja, jotka voisin lahjoittaa vaikka päiväkodille askarteluun. Askarteleeko nykylapset vielä lankatupsuja? Vai mitä niistä voisi tehdä?

Tämän kaiken keskellä päätin, että nyt ostelu riittää vähäksi aikaa (paitsi jos jotain tosi ihanaa tulee vastaan). Olemassa olevia aletaan neulomaan. Vaikka sitten oikeasti joululahjoiksi. Koskapa olen huomannut, ettei toisille neulominen ole ollenkaan kivaa, niin ajattelin huijaavani. Tekisin kaikkea kuin itselleni, omien mieltymyksieni mukaan ja vasta neuleen valmistuttua päättäisin antavani sen lahjaksi. Kerron myöhemmin että toimiiko.

Tässäpä ensimmäinen. Kaapista löytyi joskus kirpputorilta ostettu mystinen kartio ohutta ja epätasaista lankaa sekä puolitoista kerää valkoista Dropsin Alpacaa. Niistä tuli huivi. Tämän ehkä pidän itse :)

Malli: Silk kerchief (pdf), Kate Gagnon Osborn

Lanka: Mystinen kirppislanka sekä Drops Alpaca, yht. 300g

Puikot: 3 mm

Huivin muodosta ja raidoista tulee jotenkin mieleen sulka. Katsokaapa nyt. Alla aiemmin kesällä kuvaamaani kurjen sulkaa.