Kissojen syvästi rakastama, huovutettu peti tuli tiensä päähän jokin aika sitten. Siinä oli nukuttu ahkerasti ja aika monta kertaa siihen oli oksennettukin. Huolimaton henkilökunta pesi pedin liian kuumassa ja sehän tietty kutistui ja muuttui kummalliseksi möykyksi, johon ei enää kaverukset mahtuneet. Uutta siis tarvittiin. Kodin Anttilasta löytyi Novitan Tuubi-ontelokudetta, jota kokeilin petiprojektiin. Pedin reuna on hieman lerppa, mutta se näytä haittaavan loppukäyttäjiä. Kude on 50% puuvillaa ja 50% akryyliä, joten lämmittäviä ominaisuuksia siinä ei ole. Sehän on lämpöä rakastaville korateille iso miinus, mutta pedin loppusijoituspaikka tulee olemaan uuninpankolla, joten eiköhän siellä tarkene viluisempikin karvakuono.
Tässä vielä ihmetellään uutta makuupaikkaa.
"En mahdu tähän oikaisemaan."
"No, mahdun sittenkin. Kelpaa."
----------------
Muistatteko kun kaipailin sammalenkasvatusvinkkejä kolme vuotta sitten? Piimä on ilmeisesti tehokas apu siinä hommassa, mutta tadaa - sitä ei tarvittu. Komea sammal alkoi puskea kivien välistä ihan itsestään. En tunnista sammalia laisinkaan, mutta olen erottavinani sieltä ainakin viittä eri sorttia. Toki seassa kasvaa myös rikkaruohoa, mutta niitä olen yrittänyt pitää kurissa kitkemissessioilla. Kaunista!
4 kommenttia:
No vaan on sulla upea kissa siellä! Voi pojat!
No vaan on sulla upea kissa siellä! Voi pojat!
Jos olen kissoista jotakin oppinut niin tuntuis että niiden mielestÄ on vaan hianoo kun ei ihan mahdu...kun joutuu hiukan ahtaaseen puristumaan.
Upea hän on.
On kyllä kaunista sammalta! Hienosti olette saanet sen kasvamaan :-)
Lähetä kommentti