Kätköt ovat toisten kätköilijöiden piilottamia purkkeja tai rasioita, joiden koordinaatit ja kartta löytyvät siis tuolta geocaching -sivustolta. Rasiassa on vähimmillään logivihko (kuten alla olevassa kuvassa näkyvä nano-kokoinen kätkö, siellä oli rullalla pikkuriikkinen paperilappunen) ja yleensä myös kynä ja kätkötiedote. Kun purkki lopulta löytyy, logivihkoon kirjoitetaan päivämäärä ja oma nimimerkki. Kynää ei kylläkään aina kätköissä ole, joten oma kynä kannattaa pitää mukana. Joissain purkeissa on myös vaihtoesineitä, joita voit ottaa jos jätät jotain omaa tilalle.
Kätkö käydään kuittaamassa löydetyksi eli "loggaamassa" jälleen tuonne kätköilysivustolle. Siellä on muuten tiedot kaikista maailman kätköistä, joista Suomessakin on kymmeniä tuhansia. Kätköjen etsimistä varten et tarvitse välttämättä gps-laitetta tai älypuhelinta vaan voit tulostaa sivustolta kartan kätkön sijainnista ja etsiä sen avulla. Yllä olevassa kuvassa on ehkä se yleisin kätkötyyppi, johon itse olen törmännyt eli epäilyttävän matalalla sijaitseva linnunpönttö. Nämä kuvissa olevat kätköt on tyypiltään perinteisiä eli "tradikätköjä", mutta sen lisäksi on olemassa multi- tai mysteerikätköjä, joissa pitää ratkoa ensin esim. arvoituksia tai laskea vaikka portaiden lukumääriä että saa selville lopullisen kätkön koordinaatit. Osa kätköistä vaatii jopa erikoisvälineitä löytyäkseen (esim kiipeily- tai sukellusvarusteet) mutta se selviää kätkön kuvauksesta. Siitä selviää myös minkä kokoinen kätkö on, onko se talvilöydettävä jne.
Miten meille sitten ekalla (ja toisellakin) geokätkön etsintäreissulla sitten kävi? Vesiperä. Etsittiin ja etsittiin mutta onhan se vaikeaa kun ei tiedä että mitä etsii. Miltä ne kätköt näyttää ja mihin niitä on piilotettu? Kyselin muutamilta kavereilta, joiden tiedän kätköilyä harrastavan, niin he kertoivat että etsiminen vaatii "kopelointirohkeutta", sormet pitää vain uskaltaa työntää koloihin ja pimeisiin reikiin ja että kokemus kasvattaisi "geosilmää" eli pikkuhiljaa oppii näkemään potentiaaliset kätköpaikat samantien. Toisinaan vuosikausia paikallaan olleille kätköille johtaa "geopolku".
Osa kätköistä on tarkoituksella naamioitu näyttämään joltain muulta ja ne löytyessään tuottavat makeimmat naurut. Kätkökuvauksessa on joskus piilottaja antanut vihjeitä, jotka voivat helpottaa kätkön löytymistä. Alapuolella on kuva Erakko- nimisestä kätköstä jonka vihjeessä luki että "Mahtaako erakon elämä olla aina takapuolesta?". Jo kätkölle mennessä tämä asia kutkutti mieltä että millainen kätkö siellä on vastassa... Nauruunhan sitä purskahti kun tämän kannon näki!
Kätköjä on niin metsässä kuin kaupungissakin, jokaiselle löytyy varmasti mieluiset kätköilypaikat. Itse tykkään nimenomaan metsäkätköistä mutta se on kätköissä parasta, että ne esittelevät paikkoja, joihin ei muuten tulisi mentyä. Ilkivallan takia kätköjä ei tule paljastaa ei-kätköilijöille eli "jästeille". Kaupungissa kätköt ovat lähellä mutta vaikeus on siinä, että miten kätkön saa hyppysiinsä huomiota herättämättä. Koiran ulkoilutus, valokuvaaminen tai kännykän räpläys ovat asioita joiden takia voit pysähtyä mihin vain ja tähyillä samalla kätköä. Eli nyt voit hoksata että se epäilyttäväksi hiiippariksi luulemasi tyyppi lenkkipolun varressa tai puistossa saattoikin vain olla etsimässä geokätköä mutta yritti salata toimensa sinulta :)
Tarkempia tietoja geokätköilyn aloittamisesta löytyy esimerkiksi Suomen Ladun -sivuilta ja he järjestävät myös kätköilykursseja.
Lähtekää nyt ihmeessä etsimään sitä ensimmäistä kätköä!
5 kommenttia:
Tuttua puuhaa ja ehkä juuri tuon takia niin mielekästä, että pääsee uusiin paikkoihin. Erityisesti ulkomailla kätköily on hauskaa, kun pääsee etsimään paikallisten tekemiä kätköjä juuri sellaisista paikoista, joihin tavan turistina ei tulisi mentyä :)
Siis tätäkin voisi tehdä ällärillä! Mahtavaa, kiitos vinkistä ja hauskasta postauksesta. Ei kun etsimään sopiva sovellus.
Taisin hurahtaa. :) Muutama päivä ennen kirjoitustasi oli puhetta geokätköilystä opiskeluaikaisen kaverin kanssa. Sitten luin tämän blogistasi ja seuraavaksi olinkin jo tekemässä tunnuksia. Nyt on ekat 4 kätköä löydetty ja lisää on mentävä etsimään. Ja saatoin jakaa innostusta eteenpäin työkavereillekin... Kiitos innostavasta tekstistä siis!
Ihana lukea!
Lapseni olivat innostuneita pari-kolme vuotta sitten ja geokätköilyn avulla sain heidät oikein kulttuurimatkoille - käytiin kirkoissa ja paikoissa, joihin en ikinä muuten olisi saanut heidät mukaan! Sitten innostus laantui ja keksivät muuta hauskaa. Nyt minun pitäisi kai hankkia itselleni tunnukset että saisin jatkaa hauskaa harrastusta ;-)
Mahtavaa!! Tulipa hyvä mieli siitä että innostin joitakuita kätköilyn pariin :)
Lähetä kommentti