Salainen paheeni arkisilla kauppareissuilla on kerätä talteen kanssaostajilta pudonneita ostoslistoja. En ole kielitieteilijä, mutta erityisesti minua ostoslistoissa kiinnostaa tapa, miten asiat on niissä ilmaistu. Jos listassa lukee
koira, luulen että koiraa ei kuitenkaan olla ostamassa vaan kenties koiran ruokaa. Tai ehkä kyse onkin lelukoirasta...? Vakiintunut tapa näyttää olevan ilmaista asia yksikössä, vaikka usein ostetaankin monta kappaletta.
Muna tai
mustikka ovat hyviä esimerkkejä tästä. Muniahan toki saa irtonakin, mutta ei meidän Prismasta, josta löytämäni listat ovat peräisin.
Sipulitee on mielenkiintoinen artikkeli. Ilmeisesti on kyse makkarasta.
Alatoopi ei taida olla nykyisin kovin kysytty tuote, mutta
sisu,
rööki, makarooni ja
sipsi pitänevät pintansa suomalaisten ostoslistoissa.
Omat ostolistani ovat varsin tylsiä, vaikkakin monesti korvaankin ostoslistoissa k-kirjaimen geellä, p:n beellä jne. Tyypillinen ostolistamme voisi olla esim. tällainen:
- porggana
- parsagaali
- bansku
- omppu
- paprika
- herggis
- leibä
- maito
- tofu
---
Ja lopuksi - viikon ilme. Siitä vastaa Milli-kissa, joka piileskelee lahjapaperin alla.
5 kommenttia:
Ei pöllömpi pahe ollenkaan, vaikkei itelle ois tullu mieleenkään.
Meillä mies aikanaan naureskeli kanssaostoksillaolijoille, että vaimo on kirjoittanut kauppalistaan "ruokaa", kun eikö kaikki oo ruokaa, minkä suuhun pistää. No kyllä hää oikeestaan hoksas, mitä sillä tarkoitin. Siitä on sitten tullut vähän niinkuin perheen vitsi. ;)
Tekniikka on jyrännyt minun ylitseni ja ostoslista (puutelista / puutoslista) löytyy nykyään puhelimesta. Aluksi naureskelin moiselle höpötykselle, mutta käytäntö oli taas naureskelun yläpuolella: puhelin on aina ulottuvilla ja siihen kirjatut asiat pysyvät myös varmasti tallessa (ja tulevat mukaan kauppaan!) Ihania silti nämä perinteiset :)
Fb:ssa on muuten Löydetyt kauppalaput-niminen ryhmä, johon jäsenet postailevat kuvia löytämistään kauppalapuistaan ja sitten niitä analysoidaan *vinks*
Sini
Meillä kotona äidin kirjoittamat kauppalistat aikoinaan olivat sitä luokkaa, että niitä porukalla tulkittiin kaupassa:). Edelleenkään niistä ei saa selvää, mutta onneksi on kännykät! Viikon ilme pitäisi pitäisi virallisesti julkaista jossain lehdessä:)
aivan ihana ilme kissalla :)
Lähetä kommentti