19.9.2013

Pihlajan väripaletti

Syksy, lempivuodenaikani. Tänä vuonna on kerrankin ollut pitkä ja lämmin syksy ja sateet ovat antaneet odottaa itseään. Puut eivät lämpötiloista välitä, vaan alkavat vaihtaa väritystään syksyisempään. Pihapihlajastamme löytyy varmaan kaikki mielivärini ja muutamia muitakin. Täydellinen väripaletti. Metsässä on niin kuivaa, että pikkukengillä pärjää. Huonoa tässä on se, että sieniä on ollut turha etsiä, niitä ei ole. On kaiketi aika harvinaista, että tähän aikaan vuodesta on voimassa metsäpalovaroitus.
 Onneksi olen jo varautunut kirpakampien kelien tuloon ja tehnyt sormilleni lämmikettä. Tein jälleen sormikkaat samalla mallilla kuin monesti ennenkin mutta kun ne  nyt vaan istuvat niin hyvin. Oliivin värisestä Väinämöisestä tehtynä ovat vielä herkullisen kauniitkin. Mikäpä tässä on talvea odotellessa vaikka aamuisin järkyttyykin kuinka pimeää jo on, kun herätyskello pärähtää...
 

6 kommenttia:

outi kirjoitti...

Kaunista on ja kuivaa. Metsän väellä näyttää olevan jo melkoinen puute vedestä; semmoinen kuhina pihani vesikupposella käy. Minun neuleeni eivät taida edtiä valmiiksi ennen kylmiä: joku hurja lupasi lunta jo ensi viikolle.

Virkattu lintu kirjoitti...

Onpa kyllä erityisen kauniit sormikkaat, niin malli kuin lankakin :) Ja syksyn värit on minustakin ihania ja inspiroivia.

Ingi kirjoitti...

Alkaa olla sormikkaiden aika, todella kaunis malli!

Pitko kirjoitti...

Kauniita värejä niin puissa kuin sormikkaissakin. :)

kukkarukkanen kirjoitti...

Syksy on mun lemppari myös! Tosi kauniit nuo sormikkaat :)

Anonyymi kirjoitti...

MInulla syksystä pitäminen on hyvin tapauskohtaista. Tällainen kesää jatkava syksy sopii minullekin. Syksyn luonteesta riippumatta liku/pätkävärjätystä langasta sormikkaiden tekeminen on ihanaa. Puikoilla on yhdet tälläkin hetkellä. Ja kiitos mallivinkistä. Sitä täytyy kokeilla.